Ero sivun ”Kristityt luonnontieteilijät” versioiden välillä

ApoWikistä
Rivi 67: Rivi 67:
|}
|}


== Ratio Studiorum to French Revolution ==
[[Galileo Galilei]] (1564–1642)
The [[Ratio Studiorum]] was crucial in the establishment of Jesuit education in 1599. Jesuits played an important role in science dealt with in [[List of Jesuit scientists]]. Further Jesuit education and science was an influence outside the Catholic world as well through scholarly communication.
 
This section goes on to the French Revolution which led to the first major de-Christianization attempts in Europe to occur in many centuries. This culminated in the [[Cult of the Supreme Being]]. The period thus saw Christianity in transition and eventually conflict.
 
<!-- | bgcolor="#ffcccc" | Roman Catholic Church
| bgcolor="#ffffcc" | [[Portal:Eastern Christianity|Eastern Christianity]]
| bgcolor="#ccffcc" | [[Anglicanism]]
| bgcolor="#ccffff" | [[Protestant]]
| bgcolor="#ccccff" | Other or Unspecified
|}
This might seem daunting for those who rarely use tables. For tips see Talk:List of Christian thinkers in science#14. Also use only public domain images when possible. -->
 
{| class="wikitable" border=1 cellspacing=0 cellpadding=4 style=font-size:100%; line-height:normal" style=text-align:left;
|-align="right" bgcolor="#e6e9ff"
!Name!!Image!!Reason for inclusion!!Sources
|- bgcolor="#ffcccc"
|[[Galileo Galilei]] (1564–1642)
|[[Image:Galileo.arp.300pix.jpg|70px]]
|[[Image:Galileo.arp.300pix.jpg|70px]]
|Scientist who had many problems with the [[Inquisition]] for defending [[heliocentrism]] in the convoluted period brought about by the [[Protestant Reformation|Reformation]] and [[Counter-Reformation]]. In regard to Scripture, he took [[Augustine of Hippo|Augustine's]] position: not to take every passage too literally, particularly when the scripture in question is a book of poetry and songs, not a book of instructions or history.<!-- He is a transitional figure that could also fit the previous section -->
Galieo omaksui Augustinuksne näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumala nkuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa.  
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/06342b.htm]
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/06342b.htm]
|- bgcolor="#ffcccc"
 
|[[Marin Mersenne]] (1588–1648)
Marin Mersenne (1588–1648)
|[[Image:Marin mersenne.jpg|70px]]
|[[Image:Marin mersenne.jpg|70px]]
|For four years he devoted himself to theology writing ''Quaestiones celeberrimae in Genesim'' ([[1623]]) and ''L'Impieté des déistes'' ([[1624]]). These were theological essays against atheism and deism. He is more remembered for the work he did corresponding with mathematicians and concerning [[Mersenne prime]]s. <!--He was alive before the Edict of Nantes, but too young to be of note--> 
Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: ''Quaestiones celeberrimae in Genesim'' ([[1623]]) and ''L'Impieté des déistes'' ([[1624]]). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan.
|[[MacTutor archive]]
|- bgcolor="#ffcccc"
 


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 25. syyskuuta 2010 kello 15.06

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.1

Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.2

Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.3

Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.

Kristillisiä luonnontieteilijöitä

Francis Bacon

Robert Boyle

Isaac Newton

Michael Faraday

James Clerk Maxwell


|Nikolai Kopernikus (1473–1543) |Copernicus.jpg Katolinen papi, joka loi pohjan aurinkokeskeiselle näkemykselle.

|Michael Stifel (c. 1486–1567) |Logarithms.png Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista. |University of Florida, Galileo Project at Rice University, and McTutor

William Turner (n.1508–1568) |Wells Cathedral West Front.jpg Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta. |Galileo Project

Ignazio Danti (1536–1586) |IgnazioDanti.jpg Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija. | McTutor


Bartholomeus Pitiscus (1561–1613) |Wroclaw 1.jpg Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa. |McTutor

John Napier (1550–1617) |John Napier.JPG Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta. |McTutor

Francis Bacon (1561–1626) |Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä. |Dictionary of the History of Ideas


Johannes Kepler (1571–1630) |Johannes Kepler 1610.jpg Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin tähtitieteellisiin havaintoihin. Hän oli alun perin halunnut tulla teologiksi ja hänen kirjansa Harmonice Mundi käsittelee paikoitellen Kristuksne merkitystä. |Galileo Project and Adherents.com and Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (1-4000-3176-1) ISBN. 


Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646) |Laurentius Paulinus Gothius.JPG Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta. |Uppsala University |}

Galileo Galilei (1564–1642) |Galileo.arp.300pix.jpg Galieo omaksui Augustinuksne näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumala nkuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa. |Catholic Encyclopedia [1]

Marin Mersenne (1588–1648) |Marin mersenne.jpg Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: Quaestiones celeberrimae in Genesim (1623) and L'Impieté des déistes (1624). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan.

Aiheesta muualla


Viitteet

  1. ^ Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations of Science. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595
  2. ^ John Lennox: God's Undertaker – Has Science buried God?, Lion UK (2007)
  3. ^ Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) Philosophical Foundations for a Christian World View. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Kristityt_luonnontieteilijät&oldid=8815”