Karl Marx

Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli Sigmund Freudin ohella toinen tunnettu projektiivisen ateistisen teorian kehittäjistä.

Marxin projektiivinen ateistinen teoria

Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote" (Marx 1974: 557). "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta." (Marx 1974: 79.) Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta. (Marx 1974: 85.)

Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.

Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).