Ero sivun ”Tilke-DNA” versioiden välillä
(Linkkejä ja luokitukset) |
(työstöä) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tämä artikkeli on keskeneräinen}} | {{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tämä artikkeli on keskeneräinen}} | ||
Roska-DNA:lla viitataan usein DNA-jaksoihin, jotka eivät koodaa proteiineja tai joilla ei vaikuta olevan mitään selkeätä funktiota. Näitä näennäisesti hyödyttömiä DNA jaksojen on katsottu olevan tuhlailevan ohjaamattoman [[evoluutioteoria|evoluution prosessin]] tulosta. Termiä ''roska-DNA'' on kuitenkin nykyään alettu välttää, sillä ei-koodavien DNA-jaksojen hyödyttömyys on asetettu kyseenalaiseksi. Tämän vuoksi onkin alettu käyttämään termejä ''tilke-DNA'' ja ''ei-koodava DNA''. | |||
==Ei-koodaavien DNA-jaksojen tyypit== | |||
=== Ei-koodaava toiminnallinen RNA=== | |||
===Cis- ja Trans-säätelyjaksot=== | |||
===Pseudogeenit=== | |||
===Toistojaksot, transposomit ja viraalijaksot=== | |||
{{Quotation|Toistuville DNA jaksoille ei ole löydetty yksiselitteistä funktiota, minkä vuoksi se onkin nimetty itsekkääksi- taikka roska-DNA:ksi. Tämä DNA on ilmeisesti molekulaarinen parasiitti, joka on useiden sukupolvien ajan levittäynyt perimään transposition kautta. Luonnonvalinta ennustaa, että tämän, muuten harmittoman, itsekkään DNA replikoimisesta aiheutuvat aineenvaihduntakustannukset lopulta johtavat sen eliminaatioon. Kuitenkin hitaasti kasvavilla eukaryooteilla ylimääräisen, 100 emäsparin pituisen, itsekkään DNA replikoitumisesta aiheutuva suhteellinen haitta on miljardin emäsparin genomiin verrattuna niin vähäinen, että tämän sekvenssin eliminoitumista tasapainottaa sen leviäminen. Koska ei-ilmennettäviin sekvensseihin kohdistuu vähän valintapainetta, niihin kertyy mutaatioita suuremmalla nopeudella kuin ilmennettäviin sekvensseihin.|Donald Voet and Judith G. Voet|Biochemistry (2006)<ref name="isbn0-471-19350-X">{{cite book |author=Voet, Judith G.; Voet, Donald |title=Biochemistry |publisher=J. Wiley & Sons |location=New York |year=2004 |pages=s. 1020 |isbn=0-471-19350-X |quote=''No function has been unequivocally assigned to moderately repetitive DNA, which has therefore been termed selfish or junk DNA. This DNA apparently is a molecular parasite that, over many generations, has disseminated itself throughout the genome through transposition. The theory of natural selection predicts that the increased metabolic burden imposed by the replication of an otherwise harmless selfish DNA would eventually lead to its elimination. Yet for slowly growing eukaryotes, the relative disadvantage of replicating an additional 100 bp of selfish DNA in an 1-billion-bp genome would be so slight that its rate of elimination would be balanced by its rate of propagation. Because unexpressed sequences are subject to little selective pressure, they accumulate mutations at a greater rate than do expressed sequences''. |doi= |accessdate=}}</ref>}} | {{Quotation|Toistuville DNA jaksoille ei ole löydetty yksiselitteistä funktiota, minkä vuoksi se onkin nimetty itsekkääksi- taikka roska-DNA:ksi. Tämä DNA on ilmeisesti molekulaarinen parasiitti, joka on useiden sukupolvien ajan levittäynyt perimään transposition kautta. Luonnonvalinta ennustaa, että tämän, muuten harmittoman, itsekkään DNA replikoimisesta aiheutuvat aineenvaihduntakustannukset lopulta johtavat sen eliminaatioon. Kuitenkin hitaasti kasvavilla eukaryooteilla ylimääräisen, 100 emäsparin pituisen, itsekkään DNA replikoitumisesta aiheutuva suhteellinen haitta on miljardin emäsparin genomiin verrattuna niin vähäinen, että tämän sekvenssin eliminoitumista tasapainottaa sen leviäminen. Koska ei-ilmennettäviin sekvensseihin kohdistuu vähän valintapainetta, niihin kertyy mutaatioita suuremmalla nopeudella kuin ilmennettäviin sekvensseihin.|Donald Voet and Judith G. Voet|Biochemistry (2006)<ref name="isbn0-471-19350-X">{{cite book |author=Voet, Judith G.; Voet, Donald |title=Biochemistry |publisher=J. Wiley & Sons |location=New York |year=2004 |pages=s. 1020 |isbn=0-471-19350-X |quote=''No function has been unequivocally assigned to moderately repetitive DNA, which has therefore been termed selfish or junk DNA. This DNA apparently is a molecular parasite that, over many generations, has disseminated itself throughout the genome through transposition. The theory of natural selection predicts that the increased metabolic burden imposed by the replication of an otherwise harmless selfish DNA would eventually lead to its elimination. Yet for slowly growing eukaryotes, the relative disadvantage of replicating an additional 100 bp of selfish DNA in an 1-billion-bp genome would be so slight that its rate of elimination would be balanced by its rate of propagation. Because unexpressed sequences are subject to little selective pressure, they accumulate mutations at a greater rate than do expressed sequences''. |doi= |accessdate=}}</ref>}} | ||
===Telomeerit=== | |||
== Katso myös == | == Katso myös == |
Versio 5. elokuuta 2011 kello 15.57
Tämä artikkeli on keskeneräinen |
Roska-DNA:lla viitataan usein DNA-jaksoihin, jotka eivät koodaa proteiineja tai joilla ei vaikuta olevan mitään selkeätä funktiota. Näitä näennäisesti hyödyttömiä DNA jaksojen on katsottu olevan tuhlailevan ohjaamattoman evoluution prosessin tulosta. Termiä roska-DNA on kuitenkin nykyään alettu välttää, sillä ei-koodavien DNA-jaksojen hyödyttömyys on asetettu kyseenalaiseksi. Tämän vuoksi onkin alettu käyttämään termejä tilke-DNA ja ei-koodava DNA.
Ei-koodaavien DNA-jaksojen tyypit
Ei-koodaava toiminnallinen RNA
Cis- ja Trans-säätelyjaksot
Pseudogeenit
Toistojaksot, transposomit ja viraalijaksot
Toistuville DNA jaksoille ei ole löydetty yksiselitteistä funktiota, minkä vuoksi se onkin nimetty itsekkääksi- taikka roska-DNA:ksi. Tämä DNA on ilmeisesti molekulaarinen parasiitti, joka on useiden sukupolvien ajan levittäynyt perimään transposition kautta. Luonnonvalinta ennustaa, että tämän, muuten harmittoman, itsekkään DNA replikoimisesta aiheutuvat aineenvaihduntakustannukset lopulta johtavat sen eliminaatioon. Kuitenkin hitaasti kasvavilla eukaryooteilla ylimääräisen, 100 emäsparin pituisen, itsekkään DNA replikoitumisesta aiheutuva suhteellinen haitta on miljardin emäsparin genomiin verrattuna niin vähäinen, että tämän sekvenssin eliminoitumista tasapainottaa sen leviäminen. Koska ei-ilmennettäviin sekvensseihin kohdistuu vähän valintapainetta, niihin kertyy mutaatioita suuremmalla nopeudella kuin ilmennettäviin sekvensseihin.
– Donald Voet and Judith G. Voet, Biochemistry (2006)1
Telomeerit
Katso myös
ApologetiikkaWiki
Internet
Viitteet
- ^ Voet, Judith G.; Voet, Donald (2004). Biochemistry. New York: J. Wiley & Sons, s. 1020. ISBN 0-471-19350-X. “No function has been unequivocally assigned to moderately repetitive DNA, which has therefore been termed selfish or junk DNA. This DNA apparently is a molecular parasite that, over many generations, has disseminated itself throughout the genome through transposition. The theory of natural selection predicts that the increased metabolic burden imposed by the replication of an otherwise harmless selfish DNA would eventually lead to its elimination. Yet for slowly growing eukaryotes, the relative disadvantage of replicating an additional 100 bp of selfish DNA in an 1-billion-bp genome would be so slight that its rate of elimination would be balanced by its rate of propagation. Because unexpressed sequences are subject to little selective pressure, they accumulate mutations at a greater rate than do expressed sequences.”