Ero sivun ”Ateismin määritelmä” versioiden välillä

ApoWikistä
p (→‎Lähteet: (sarakkeet))
Rivi 60: Rivi 60:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==


* {{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Otsikko=[http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho] | Julkaisu=Vapaa Ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/00 | Sivut=}} ([http://www.nzarh.org.nz/journal/autumn00.htm#EDITORIAL The decline and fall of agnosticism], Editorial, ''The New Zealand Rationalist & Humanist'', Autumn 2000. Suomentanut Erkki Hartikainen.
* {{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Otsikko=[http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho] | Julkaisu=Vapaa Ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/00 | Sivut=}} ([http://www.nzarh.org.nz/journal/autumn00.htm#EDITORIAL The decline and fall of agnosticism], Editorial, ''The New Zealand Rationalist & Humanist'', Autumn 2000. Suomentanut Erkki Hartikainen.

Versio 23. kesäkuuta 2009 kello 19.30

Malline:Ateismi Ateismin määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Yleisesti eri määritelmien yhteisinä piirteinä on joko näkemys, että jumalia ei ole olemassa tai jumalauskon hylkääminen.1 Ateismi on esiintynyt historian aikana eri ilmenemismuodoin ja eri perustein.2 Tämä on vaikuttanut ateismin määrittelemisen vaikeuteen.3

A-teismi eli ei-teismi on sananmukaisesti teismin kielto.4 Tämä voi tarkoittaa joko jumalien kieltämistä (kreikan atheos, jumalaton) tai jumalauskon (teismi) kieltämistä.5 Kumpikin määritelmä on mahdollinen, koska ateismi voidaan ymmärtää kahdella tavalla: joko väitelauseena6 tai yksilön tiedollisena käsityksenä7

Filosofi Michael Martinin teoksessa Atheism: A Philosophical Justification (1990)8 käytetään ateismi-sanaa laajassa merkityksessä. Martin erottaa toisistaan positiivisen ateismin ja negatiivisen ateismin (uskon puute jumalan olemassaoloon), jolloin agnostismi menee päällekkäin negatiivisen ateismin kanssa. Esimerkiksi Ilkka Niiniluoto taas pitää tätä määritelmää liian laveana.

Ontologinen ateismin määritelmä

Väitelauseena jumalausko eli teismi on väite, jonka mukaan on olemassa jumala tai jumalia: Jumala on olemassa. Tällöin jumalauskon kielto on väite Jumala ei ole olemassa. Henkilö X, joka on sitä mieltä, että jumala on olemassa on jumalauskoinen eli teisti. Henkilö X, joka on sitä mieltä että jumala ei ole olemassa on jumalaton eli ateisti.9
Esimerkiksi George H. Smithin mukaan ateismi on väitelause: ”ei ole olemassa jumalaa tai jumalia”. 10 Tämä määritelmä esittää ontologisen eli olemassaoloa koskevan käsityksen.11

Olemassaoloa koskevina kantoina nämä ovat toisensa poissulkevat, eli kukaan järkevä henkilö ei voi olla yhtä aikaa teisti ja ateisti, koska väitteet muodostaisivat ristiriitaisen käsitysten joukon.12 Sen sijaan jotkut ajattelevat, että on pidättäydyttävä kannanotosta jumalan olemassaoloon puolesta tai vastaan. Tällöin henkilö X ei kannata teismiä eikä ateismia. Tätä kantaa jumalan olemassaoloon voidaan luonnehtia epäilyksi. Tämäkin käsitys on silti kannanotto, joka perustuu harkintaan ja perusteiden punnitsemiseen. Thomas Henry Huxley esitti, että tätä kannanottoa kutsuttaisiin agnostismiksi.9

Tietoteoreettisen ateistin määritelmä

Kun ateismilla tarkoitetaan tiedollista asennetta (joku henkilö X on sitä mieltä, että on olemassa jumala), on mahdollista kieltää jumalausko kahdella tavalla. Kielto voi tapahtua Ilkka Niiniluodon luonnehdinnan mukaan ”ulkoapäin”, jolloin a-teismi eli ei-teismi on (henkilö X:n osalta) uskon puutetta jumalan olemassaoloon. Sen sijaan ”sisäinen kielto” johtaa kapeaan määritelmään, jonka mukaan ateismi on käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ilkka Niiniluoto pitää jälkimmäistä tulkintaa loogisesti vahvempana siinä mielessä, että, olettaen henkilö X:n käsitysten ristiriidattomuuden, jälkimmäisestä väitteestä seuraa ensimmäinen, mutta ei päinvastoin.13

Filosofi Michael Scriven on muotoillut ateistin, agnostikon ja teistin määritelmän tietoteoreettisena käsityksenä, jolloin käsitys ateismin, agnostisismin ja teismin suhteen voi olla eriasteinen.14

Käsitys jumalan olemassaolosta Nimitys
1. Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta Positiivinen ateisti
2. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta Negatiivinen ateisti
3. Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen Skeptikko, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena
4. Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 % Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta
5. Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan Käytännön teisti, agnostikko laajassa merkityksessä
6. Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä Moderni teisti
7. Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla Vanhakantainen teisti

Tähän muotoiluun on lisätty Michael Martinin jaottelu positiivisiin ateisteihin ja negatiivisen ateisteihin.8 Positiiviset ateistit katsovat, että jumalien olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena. Negatiiviset ateistit, joiden mielestä jumalan tai jumalien olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita.15

Michael Martinin tavoin myös filosofi Paul Edwards on tietoisesti poikennut määritelmästä, jonka mukaan ateisti pitää jumalan olemassaoloa koskevaa lausetta J epätotena. Hän määrittelee ateistin henkilönä, joka hylkää jumalauskon. Tällöin hylkäyksellä voi olla muitakin perusteita kuin J:n epätotena pitäminen. Michael Martin toteaa, että negatiivisen ateismin käsite on laajempi kuin Edwardsin ateismin käsite, sillä negatiivisen ateismin käsite lukee ateisteiksi myös henkilöt, joita yksinkertaisesti puuttuu usko jumalaan, eikä tämän uskon puuttumisen tarvitse olla tulosta uskon hylkäämisestä. Ilkka Niiniluodon mukaan tässä suhteessa Kari Saaren ateismin määritelmä näytön puuttumisesta seuraavana uskon puuttumisena on lähempänä Edwardsia kuin Martinia.

Ateistin määrittelemistä jumalankieltäjäksi on Suomessa vastustanut esimerkiksi Kari Saari16 Arvostellessaan Vapaa Ajattelija -lehdessä 4/9017 Ilkka Niiniluodon ja Anssi Kuuselan kirjoittamaa elämänkatsomustiedon oppikirjaa18 Kari Saari piti tätä määritelmää ”erittäin pahana virheenä” ja sen sijaan ateisti tulisi määritellä ”henkilöksi, joka ei usko jumalan olemassaoloon”, jolloin ateismi on ”näytön puuttumisesta seuraavaa uskon puuttumista”.5

Teistinen kritiikki

Kuten nähdään, ateismin määrittely-yritysten yhteisenä piirteenä on jonkin kieltäminen, hylkääminen tai puuttuminen. Tämä vastaa klassisen teologian (jo vanhalta ajalta periytyvää) näkemystä synnin määrittelemisestä perimmältään hyvän puuttumisena: ainoastaan Jumala kykenee luomaan, Saatana ainoastaan pilaamaan sitä, minkä Jumala on ensin saattanut hyvänä olemaan — ensin itsensä, sitten muita ja muuta. Toisen klassisen määritelmän mukaan usko on avoimet/avatut silmät; ateistin hengelliset silmät taas ovat mahdollisimman tiukasti ummessa. Näin ymmärretyn ateistin voisi siis klassisen kristillisen teologian valossa määritellä ihmiseksi, jonka Saatana on niin sokaissut, että häneltä puuttuu usko Jumalaan. Tämä määritelmä kuitenkin edellyttää kristillistä käsitteistöä, joka sekin ateistilta tietenkin puuttuu.

Hengellinen pimeys synnyttää myös järjen pimentymistä, mikä tuleekin yllä hyvin selvästi esille. Koko idea siitä, että olisi olemassa jokin "yhteinen ateismi", jonka määrittely vain jostain kumman syystä osoittautuisi hirmu vaikeaksi, on kökkö. Tämä on niin ilmeistä, että se jo artikkelin alussa lähes myönnetään: "Ateismi on esiintynyt historian aikana eri ilmenemismuodoin ja eri perustein. Tämä on vaikuttanut ateismin määrittelemisen vaikeuteen." Vikana tässä on eräänlainen sanamagia: jos jostain syystä samalla nimellä historian eri tilanteissa kutsuttuja mutta muuten erilaisia käsityksiä halutaan niputtaa yhteen tietämättä jo valmiiksi, mikä niitä tarkkaan ottaen yhdistäisi, niin totta kai määritelmän etsiminen jälkikäteen on epätoivoinen yritys; lisäongelmana näyttäisi olevan se, ettei ole osattu päättää, olisiko määrittelyn tarkoituksena lähinnä vain historiassa todella esiintyneiden vaiko kaikkien kuviteltavissa olevien käsitysten luokittelu. Joka tapauksessa olisi kannattanut ensin miettiä, millaisista ajattelutavoista oikein halutaan puhua, sitten yrittää löytää kutakin erikseen mahdollisimman hyvin kuvaava kielellinen ilmaus ja antaa kunkin ilmauksen merkitykselle lopuksi mahdollisimman selkeä ja toimiva määritelmä.

Jos nyt joka tapauksessa halutaan, että jokin hyvin määritelty "ateismi" olisi olemassa ja kun sen kerran olisi oltava jonkin kieltämistä, hylkäämistä tai puuttumista, olisi välttämätöntä ensin määritellä se, minkä ateisti kieltää tai hylkää tai mitä häneltä puuttuu. "Usko jumalaan tai jumaliin" ei ole hyvin määritelty käsite: vanhalla ajalla nimenomaan kristittyjä syytettiin "ateismista", heiltä kun puuttui usko ympärillä asuvien pakanoiden palvomiin jumaliin; näiltä pakanoilta taas puuttui usko Raamatun Jumalaan, joten kristityt aivan yhtä hyvin saattoivat nimittää heitä "jumalattomiksi" eli "ateisteiksi". Näin on todella tapahtunutkin, mikä on dokumentoitu ainakin Polykarpoksen marttyyriossa (Smyrnan piispan Polykarpoksen marttyyrikuolemaa koskevassa yksityiskohtaisessa kertomuksessa).

Käsite, joka voi tarkoittaa joko monoteisteja, jotka eivät usko polyteistien moniin jumaliin, polyteistejä, jotka eivät usko monoteistien yhteen jumalaan, tai sitten sellaisia, joilla ylipäänsä on vaihtelevantasoisia epäilyksiä joidenkuiden aikalaistensa uskonnollisten vakaumusten todenmukaisuudesta, voi viitata jokseenkin kaikkiin ihmisiin eikä siksi viittaa erityisesti keihinkään. Jos joku siis haluaa käännyttää ihmisiä "ateisteiksi", vaikkei koko käsitettä ole pystytty edes mielekkäästi määrittelemään, toiminta on ulkopuolelta tarkastellen yhtä tarkoituksetonta kuin rahan siirtely taskuista toisiin ja taas takaisin sillä perusteella, että halutaan saada "taskusta poistettua rahaa".

Vaikkei Jumalan välttämättömästä olemassaolosta olisi muuta todistetta kuin sen kieltäjien ilmeinen kyvyttömyys saada edes ymmärrettävästi esitetyksi, mitä he oikeastaan katsovat tai eivät katso tekevänsä tai edustavansa, todistusaineisto olisi jo varsin painava: matematiikassakin käytetään epäsuoraa todistusta, jossa ideana on ensin kokeeksi kieltää se, mikä itse asiassa tahdotaan todistaa oikeaksi, ja sitten osoittaa, että näin menetellen joudutaan mahdottomaan tilanteeseen. Teistin ei tässä suhteessa tarvitse näköjään juuri vaivautua: "ateistit" tekevät sen itse.

Lähteet

  1. ^ Suurin osa sanakirjoista esittää toisen näistä kahdesta määritelmästä, kts. [ http://www.onelook.com/?w=atheism&ls=a OneLook.com]
    Definitions of the term "Atheism" Viitattu 27.4. 2007.
  2. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 122. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.
  3. ^ Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa: Atheism Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science. Viitattu 27.4. 2007.
  4. ^ Kielto eli negaatio. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  5. > 5,0 5,1 Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  6. ^ Propositiona, lausumana, lauseena, väitteenä. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  7. ^ Propositionaalisena asenteena, tiedollisena (episteemisenä) asenteena, uskomuksena, vakaumuksena. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
  8. > 8,0 8,1 Martin, Michael: Atheism: A Philosophical Justification. Philadelphia, Pennsylvania: Temple University Press, 1990. ISBN 0-87722-943-0. Malline:En Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Martin 1990” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  9. > 9,0 9,1 Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
  10. ^ Smith, George H.: Atheism: The Case Against God. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1979. ISBN 0-87975-124-X.
  11. ^ Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30. lokakuuta 2003. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  12. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
    Erkki Hartikainen toteaa, että ateismin ja teismin väitelauseet ovat ainoat mahdolliset, sillä olemassaolon ja olemattomuuden välimuotoa ei ole. Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30. lokakuuta 2003. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  13. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 131
  14. ^ Scriven, Michael: Primary Philosophy. New York: McGraw-Hill, 1966. ISBN 0-87975-078-2. Painettu uudelleen teoksessa Angeles, Peter Adam (Editor): Critiques of God: Making the Case Against Belief in God. (Uusi painos 1997). Buffalo, New York: Prometheus Books, 1976. ISBN 0-87975-078-2. Taulukon suomenkielisen muotoilun on tehnyt Erkki Hartikainen. Hartikainen, Erkki: Ateismin määrittelemisestä. Vapaa Ajattelija, 2001, nro 1/01.
  15. ^ Teksti julkaisussa Hartikainen, Erkki (vastaava toim.): Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3. (Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985. Helsinki: Vapaa ajatus, 1982. ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa Hartikainen, Erkki (toim.): Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) 2007. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  16. ^ Saari, Kari: Ateismista, uskonnosta ja humanismista. Vapaa Ajattelija, 1985, nro 40:6, s. 125–131.
    Saari, Kari: Ateismin määritteleminen. Vapaa Ajattelija, 1987, nro 42:8, s. 176–177.
  17. ^ Humanistinen ateisti: . Vapaa Ajattelija, 1990.
  18. ^ Kirjan uusin laitos: Vihmanen, Liisa, Anssi Kuusela & Ilkka Niiniluoto: Lukion elämänkatsomustieto. Ihminen totuuden etsijänä. (6. painos 2005.). Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1796-8.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Ateismin_määritelmä&oldid=3194”