Ero sivun ”Uskonnon määritelmä” versioiden välillä

ApoWikistä
p (→‎Pätevät määritelmät: Ateistien kesäleirejä lapsille)
Rivi 3: Rivi 3:
==Pätevät määritelmät==
==Pätevät määritelmät==
;Tiedollinen määritelmä: Sana uskonto määritellään filosofisessa ja maailmankatsomuksia vertaavissa keskusteluissa laajasti ja tasapuolisesti siten, että uskonto on uskonvarainen ja todellisuuden perimmäisiin asioihin kantaaottava katsomus. Esimerkiksi professorit T. Puolimatka<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = T. Puolimatka | Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] | Julkaisija =  | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-619-498-4}}</ref> ja R. Clouser määrittelevät uskonnon tällä tavalla. Tämän määritelmän mukaan sekä ateismi että naturalismi ovat uskontoja. Tätä määritelmää tulisi käyttää keskusteltaessa kristinuskon, ateismin tai muiden uskontojen uskottavuudesta ja totuudesta sillä määritelmä tuo esiin tasapuolisesti kaikkien kantojen syvät todellisuutta koskevat uskonvaraiset oletukset, joita pinnallisempien katsomuksien edustajat harvemmin edes itse huomaavat. Tällöin mikään kanta ei vaikuta uskottavammalta pelkästään pinnallisesti välttämällä leimautumista uskonnoksi. Lisäksi eri kantoihin liittyvä toiminta, jonka muut määritelmät liittävät uskontoon, ei ole juurikaan olennaista uskottavuuden ja totuuden kannalta.
;Tiedollinen määritelmä: Sana uskonto määritellään filosofisessa ja maailmankatsomuksia vertaavissa keskusteluissa laajasti ja tasapuolisesti siten, että uskonto on uskonvarainen ja todellisuuden perimmäisiin asioihin kantaaottava katsomus. Esimerkiksi professorit T. Puolimatka<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = T. Puolimatka | Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] | Julkaisija =  | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-619-498-4}}</ref> ja R. Clouser määrittelevät uskonnon tällä tavalla. Tämän määritelmän mukaan sekä ateismi että naturalismi ovat uskontoja. Tätä määritelmää tulisi käyttää keskusteltaessa kristinuskon, ateismin tai muiden uskontojen uskottavuudesta ja totuudesta sillä määritelmä tuo esiin tasapuolisesti kaikkien kantojen syvät todellisuutta koskevat uskonvaraiset oletukset, joita pinnallisempien katsomuksien edustajat harvemmin edes itse huomaavat. Tällöin mikään kanta ei vaikuta uskottavammalta pelkästään pinnallisesti välttämällä leimautumista uskonnoksi. Lisäksi eri kantoihin liittyvä toiminta, jonka muut määritelmät liittävät uskontoon, ei ole juurikaan olennaista uskottavuuden ja totuuden kannalta.
;Toiminnallinen määritelmä: Tämän määritelmän mukaan uskontoon liittyy sille ominaista toimintaa kuten säännöllisiä kokoontumisia, tietynlaista toistettavaa toimintaa (rituaaleja) tai julistusta. Tämä määritelmä on osin ongelmallinen koska edes kaikissa valtauskonnoissa ei välttämättä ole tällaista ominaista toimintaa. Myös useat ateistien tai vapaa-ajattelijoiden järjestöt kokoontuvat säännöllisesti, tekevät käännytystyötä (R. Dawkinsin kirja [[Jumalharha]], Lontoon bussimainoskampanja) ja niiden jäsenet saattavat käyttää yhteisölleen tunnusomaisia merkkejä esimerkiksi t-paidoissa ja autoissa.  
;Toiminnallinen määritelmä: Tämän määritelmän mukaan uskontoon liittyy sille ominaista toimintaa kuten säännöllisiä kokoontumisia, tietynlaista toistettavaa toimintaa (rituaaleja) tai julistusta. Tämä määritelmä on osin ongelmallinen koska edes kaikissa valtauskonnoissa ei välttämättä ole tällaista ominaista toimintaa. Myös useat ateistien tai vapaa-ajattelijoiden järjestöt kokoontuvat säännöllisesti, tekevät käännytystyötä (R. Dawkinsin kirja [[Jumalharha]], Lontoon bussimainoskampanja), järjestävät kesäleirejä lapsille<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Richard Dawkins launches children's summer camp for atheists  | Osoite = http://www.arn.org/blogs/index.php/3/2009/07/02/richard_dawkins_launches_children_s_summ | Viitattu = 5.7.2009| Selite = | Tekijä = Tom Magnuson | Julkaisija = Access Research Network| Ajankohta = 2.7.2009 }}</ref>, ja niiden jäsenet saattavat käyttää yhteisölleen tunnusomaisia merkkejä esimerkiksi t-paidoissa ja autoissa.  
;Teoin miellyttämisen määritelmä: Tässä määritelmässä uskonto nähdään maailmankatsomuksena johon sisältyy toimintaa jolla ihminen pyrkii kelpaamaan Jumalalle tai jumalille<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. Valen Sendstad | Nimeke = [http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=421&selGroup=36 Jäähyväiset uskonnolle] | Julkaisija = Perussanoma Oy  | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref>. Tässä mielessä kristinusko ei ole uskonto, koska kristinuskossa pelastus tulee armosta uskon kautta Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Kristinuskon mukaan ihminen on liian paha päästäkseen pyhän Jumalan yhteyteen saati pelastamaan itsensä, joten Jeesus tuli maan päälle elämään elämän, joka kelpaa Jumalalle, sekä kärsimään ihmisten ansaitseman rangaistuksen ristillä. Jeesuksen elämä luetaan ihmisen hyväksi mikäli ihminen turvautuu asiassa Häneen.
;Teoin miellyttämisen määritelmä: Tässä määritelmässä uskonto nähdään maailmankatsomuksena johon sisältyy toimintaa jolla ihminen pyrkii kelpaamaan Jumalalle tai jumalille<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. Valen Sendstad | Nimeke = [http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=421&selGroup=36 Jäähyväiset uskonnolle] | Julkaisija = Perussanoma Oy  | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref>. Tässä mielessä kristinusko ei ole uskonto, koska kristinuskossa pelastus tulee armosta uskon kautta Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Kristinuskon mukaan ihminen on liian paha päästäkseen pyhän Jumalan yhteyteen saati pelastamaan itsensä, joten Jeesus tuli maan päälle elämään elämän, joka kelpaa Jumalalle, sekä kärsimään ihmisten ansaitseman rangaistuksen ristillä. Jeesuksen elämä luetaan ihmisen hyväksi mikäli ihminen turvautuu asiassa Häneen.



Versio 5. heinäkuuta 2009 kello 11.42

Kysymys uskonnon määritelmästä on noussut pinnalle erityisesti keskusteltaessa siitä, onko ateismi uskontoa. Kuten sanalla evoluutio, myös sanalla uskonto on useita määritelmiä jotka vaihtelevat puhujasta ja kirjoittajasta toiseen ja usein myös aihealueen mukaan.

Pätevät määritelmät

Tiedollinen määritelmä
Sana uskonto määritellään filosofisessa ja maailmankatsomuksia vertaavissa keskusteluissa laajasti ja tasapuolisesti siten, että uskonto on uskonvarainen ja todellisuuden perimmäisiin asioihin kantaaottava katsomus. Esimerkiksi professorit T. Puolimatka1 ja R. Clouser määrittelevät uskonnon tällä tavalla. Tämän määritelmän mukaan sekä ateismi että naturalismi ovat uskontoja. Tätä määritelmää tulisi käyttää keskusteltaessa kristinuskon, ateismin tai muiden uskontojen uskottavuudesta ja totuudesta sillä määritelmä tuo esiin tasapuolisesti kaikkien kantojen syvät todellisuutta koskevat uskonvaraiset oletukset, joita pinnallisempien katsomuksien edustajat harvemmin edes itse huomaavat. Tällöin mikään kanta ei vaikuta uskottavammalta pelkästään pinnallisesti välttämällä leimautumista uskonnoksi. Lisäksi eri kantoihin liittyvä toiminta, jonka muut määritelmät liittävät uskontoon, ei ole juurikaan olennaista uskottavuuden ja totuuden kannalta.
Toiminnallinen määritelmä
Tämän määritelmän mukaan uskontoon liittyy sille ominaista toimintaa kuten säännöllisiä kokoontumisia, tietynlaista toistettavaa toimintaa (rituaaleja) tai julistusta. Tämä määritelmä on osin ongelmallinen koska edes kaikissa valtauskonnoissa ei välttämättä ole tällaista ominaista toimintaa. Myös useat ateistien tai vapaa-ajattelijoiden järjestöt kokoontuvat säännöllisesti, tekevät käännytystyötä (R. Dawkinsin kirja Jumalharha, Lontoon bussimainoskampanja), järjestävät kesäleirejä lapsille2, ja niiden jäsenet saattavat käyttää yhteisölleen tunnusomaisia merkkejä esimerkiksi t-paidoissa ja autoissa.
Teoin miellyttämisen määritelmä
Tässä määritelmässä uskonto nähdään maailmankatsomuksena johon sisältyy toimintaa jolla ihminen pyrkii kelpaamaan Jumalalle tai jumalille3. Tässä mielessä kristinusko ei ole uskonto, koska kristinuskossa pelastus tulee armosta uskon kautta Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Kristinuskon mukaan ihminen on liian paha päästäkseen pyhän Jumalan yhteyteen saati pelastamaan itsensä, joten Jeesus tuli maan päälle elämään elämän, joka kelpaa Jumalalle, sekä kärsimään ihmisten ansaitseman rangaistuksen ristillä. Jeesuksen elämä luetaan ihmisen hyväksi mikäli ihminen turvautuu asiassa Häneen.

Ongelmalliset määritelmät

Lisäksi sanaa uskonto näkee käytettävän seuraavissa väärissä tai huonosti perustelluissa merkityksissä:

Valtauskontoihin viittaava määritelmä
Tämä määritelmä on yleinen mutta vaikeasti perusteltavissa. Uskontojen yleisyys vaihtelee ja on vaikeaa perustella miksi vain yleisimpiä kantoja kutsuttaisiin uskonnoiksi.
Ei-rationaalisuuteen viittaava määritelmä
Jotkut uskonnonfilosofiseen keskusteluun perehtymättömät tai vain fideististä uskonnollisuutta kohdanneet määrittelevät uskonnon kannaksi, jolla ei ole perusteita (fideistinen käsitys uskonnosta). Todellisuudessa useat uskonnot perustelevat kantaansa. Kristinuskon tapauksessa Jeesus itse, apostolit ja sittemmin kirkkoisät (erityisesti Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Anselm) ovat perustelleet kristinuskon totuutta. Itseasiassa fideistinen käsitys uskonnosta on hyvin tuore käsitys. Lisäksi tämän määritelmän edustajilta jää usein huomaamatta omat uskonvaraiset uskomuksensa. Esimerkiksi järjen käyttö ja järjellisyys edellyttävät uskonvaraista sitoumusta järjen luotettavuuteen, joka ei yleensä ole perusteltavissa ei-kristillisissä maailmankatsomuksissa.

Viitteet

  1. ^ T. Puolimatka: Usko, tiede ja evoluutio. , 2008. ISBN 978-951-619-498-4.
  2. ^ Tom Magnuson: Richard Dawkins launches children's summer camp for atheists 2.7.2009. Access Research Network. Viitattu 5.7.2009.
  3. ^ A. Valen Sendstad: Jäähyväiset uskonnolle. Perussanoma Oy, .