Ero sivun ”Argumentum ad auctoritatem” versioiden välillä

ApoWikistä
(Wikipediaan vetoaminen ;-))
 
p (fix)
 
(7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''''Argumentum ad auctoritatem''''' (''auktoriteettiin vetoaminen'') on [[argumentointivirheet|argumentointivirhe]], jossa oma argumentti perustetaan jonkun [[AW:S#auktoriteetti|auktoriteetin]] sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle. Vastaavasti tällä argumentilla voidaan myös ''[[AW:S#kompromettoida|kompromettoida]]'' vastustaja, eli rinnastetaan tämän [[AW:S#argumentaatio|argumentaatio]] jonkun vastenmielisen ihmisen (tyypillisesti [[wp:Hitler|Hitler]], [[wp:Stalin|Stalin]], [[wp:Mao|Mao]], [[wp:Nietzsche|Nietzsche]] jne.) sanomisiin tai persoonaan.


'''Argumentum ad auctoritatem''' (''auktoriteettiin vetoaminen'') on [[argumentaatiovirhe]], jossa oma argumentti perustetaan jonkun [[auktoriteetti|auktoriteetin]] sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle. Vastaavasti tällä argumentilla voidaan myös ''kompromettoida'' vastustaja, eli rinnastetaan tämän argumentaatio jonkun vastenmielisen ihmisen (tyypillisesti [[Hitler]], [[Stalin]], [[Mao]], [[Nietzsche]] jne.) sanomisiin tai persoonaan.
''Argumentum ad auctoritatem'' -perusteluvirheen yleiskaava on seuraava:


Argumentum ad auctoritatemin yleiskaava on seuraava:
#Taho A kannattaa väitettä B.
#Tahossa A on jotain myönteistä/kielteistä.
#Siispä väite B on tosi/epätosi.


#A esittää väitteen B;
''Argumentum ad auctoritatem'' -perusteluvirhetyypillä on erikseen nimettyjä alalajeja:
#Esittäjässä A on jotain positiivista/negatiivista,
#siispä väite B on tosi/epätosi.


Argumentum ad auctoritatemista on olemassa viisi versiota:
* ''Argumentum ad verecundiam'': jonkun tunnetun [[wp:oikeusaste|instanssin]] arvovaltaan vetoaminen. Tyyppiesimerkkejä ovat joku tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.
* ''Ipse dixit'' ([[wp:latinan kieli|lat.]]), sananmukaisesti "[hän] itse sanoi [niin]". ''Ipse dixit'' -argumentissa vedotaan ensisijaisesti henkilöön ja hänen sanoihinsa.
* ''Argumentum ad populum'', "suosion tai kannatuksen todistusperuste". Kyseessä siis on väitteen totuusarvon perusteleminen sen saavuttaman kannatuspohjan huomattavuuteen vetoamalla. Tämäntyyppisen perustelun takana olevaa ajattelutapaa kuvaa sanonta ''vox populi, vox Dei'' – "kansan ääni on Jumalan ääni".
* ''Argumentum ad hitlerum'' tarkoittaa joko nimenomaisesti Hitlerin tai sitten jonkun muun pahana tai epämiellyttävänä koetun tahon käyttämistä keinona mustamaalata jotakin tämän kannattamaa näkemystä. Tämä on melkein sama asia kuin [[wp:Hitler-kortti|Hitler-kortti]] (ks. [[wp:Godwinin laki|Godwinin laki]]). ''Argumentum ad hitlerum'' tunnetaan myös nimellä ''jukstapositio'' eli rinnastus - loogisesti kestämättömän perustelun rakentaminen samaistamalla yhtäältä asia A ja toisaalta taho B, johon asia A tavalla tai toisella liittyy.
* "Suutari pysyköön lestissään" – ryhmäkuntainen omahyväisyys. "Suutari pysyköön lestissään" tarkoittaa ryhmäkuntaista omahyväisyyttä: katsotaan, että vain alansa tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne. kykenevät ymmärtämään alan asioista jotain ([[AW:S#esoteria|esoteria]]), kun taas muille kyseiset asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärrettäviksi tai näiltä vähintäänkin puuttuu tarvittava asiantuntemus. Tämän virheen äärimuoto ja ''[[argumentum ad hominem]] abusivis'' muistuttavat suuresti toisiaan.


* Argumentum ad verecundiamissa vedotaan jonkun tunnetun instanssin arvovaltaan. Tyyppiesimerkkejä ovat joku tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.
[[Luokka:Argumentointi]]
* Ipse dixit ([[latinan kieli|lat.]]) on tarkasti suomennettuna 'hän sanoi [niin]'. Ipse dixit -argumentissa vedotaan ensisijaisesti henkilöön ja hänen sanoihinsa.
* Argumentum ad populum viittaa väitteen kannatukseen tai suosioon ja perustelee väitteen totuusarvoa sillä, kuinka monta kannattajaa väitteellä on. Lähtökohtana on olettamus ''vox populi, vox Dei'' eli kansan ääni on Jumalan ääni.
* Argumentum ad hitlerum tarkoittaa [[Hitler]]iin (tai johonkin muuhun pahana tai epämiellyttävänä koettuun instanssiin) vetoamista tarkoituksena kompromettoida (vetää huonoon valoon) vastustajan argumentaatio. Tämä on melkein sama asia kuin [[Hitler-kortti]] (ks. [[Godwinin laki]]). Argumentum ad hitlerum tunnetaan myös nimellä ''jukstapositio'' eli rinnastus - rinnastetaan asia A ja instanssi B, jonka attribuutti A on, samoiksi, ja argumentoidaan näin kestämättömältä pohjalta.
 
== Suutari pysyköön lestissään (esoteerinen omahyväisyys) ==
 
"Suutari pysyköön lestissään" tarkoittaa omahyväisyyttä, eli oletetaan että vain tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne kykenevät ymmärtämään asioista jotain (esoteria) ja muille asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää tai se ei ole heidän ydinosaamisaluettaan. Äärimmilleen vietynä tämä virhe on lähes sama kuin [[argumentum ad hominem]] abusivis.
 
[[Luokka:Latinankieliset fraasit]]
[[Luokka:Argumentaatiovirheet]]
 
[[de:Argumentum ad verecundiam]]
[[el:Προσφυγή στην αυθεντία]]
[[en:Appeal to authority]]
[[es:Argumentum ad verecundiam]]
[[fr:Argument d'autorité]]
[[it:Ad autoritatem]]
[[he:אד ורקונדיאם]]
[[lt:Apeliavimas į autoritetą]]
[[hu:Argumentum ad verecundiam]]
[[nl:Beroep op autoriteit]]
[[ja:権威に訴える論証]]
[[pl:Argumentum ad verecundiam]]
[[pt:Argumentum ad verecundiam]]
[[ro:Apelul la autoritate]]
[[sv:Auktoritetsargument]]
[[uk:Argumentum ad Verecundiam]]
[[zh-yue:訴諸權威]]

Nykyinen versio 11. toukokuuta 2010 kello 10.36

Argumentum ad auctoritatem (auktoriteettiin vetoaminen) on argumentointivirhe, jossa oma argumentti perustetaan jonkun auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle. Vastaavasti tällä argumentilla voidaan myös kompromettoida vastustaja, eli rinnastetaan tämän argumentaatio jonkun vastenmielisen ihmisen (tyypillisesti Hitler, Stalin, Mao, Nietzsche jne.) sanomisiin tai persoonaan.

Argumentum ad auctoritatem -perusteluvirheen yleiskaava on seuraava:

  1. Taho A kannattaa väitettä B.
  2. Tahossa A on jotain myönteistä/kielteistä.
  3. Siispä väite B on tosi/epätosi.

Argumentum ad auctoritatem -perusteluvirhetyypillä on erikseen nimettyjä alalajeja:

  • Argumentum ad verecundiam: jonkun tunnetun instanssin arvovaltaan vetoaminen. Tyyppiesimerkkejä ovat joku tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.
  • Ipse dixit (lat.), sananmukaisesti "[hän] itse sanoi [niin]". Ipse dixit -argumentissa vedotaan ensisijaisesti henkilöön ja hänen sanoihinsa.
  • Argumentum ad populum, "suosion tai kannatuksen todistusperuste". Kyseessä siis on väitteen totuusarvon perusteleminen sen saavuttaman kannatuspohjan huomattavuuteen vetoamalla. Tämäntyyppisen perustelun takana olevaa ajattelutapaa kuvaa sanonta vox populi, vox Dei – "kansan ääni on Jumalan ääni".
  • Argumentum ad hitlerum tarkoittaa joko nimenomaisesti Hitlerin tai sitten jonkun muun pahana tai epämiellyttävänä koetun tahon käyttämistä keinona mustamaalata jotakin tämän kannattamaa näkemystä. Tämä on melkein sama asia kuin Hitler-kortti (ks. Godwinin laki). Argumentum ad hitlerum tunnetaan myös nimellä jukstapositio eli rinnastus - loogisesti kestämättömän perustelun rakentaminen samaistamalla yhtäältä asia A ja toisaalta taho B, johon asia A tavalla tai toisella liittyy.
  • "Suutari pysyköön lestissään" – ryhmäkuntainen omahyväisyys. "Suutari pysyköön lestissään" tarkoittaa ryhmäkuntaista omahyväisyyttä: katsotaan, että vain alansa tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne. kykenevät ymmärtämään alan asioista jotain (esoteria), kun taas muille kyseiset asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärrettäviksi tai näiltä vähintäänkin puuttuu tarvittava asiantuntemus. Tämän virheen äärimuoto ja argumentum ad hominem abusivis muistuttavat suuresti toisiaan.
Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Argumentum_ad_auctoritatem&oldid=6439”