Muokataan osiota sivusta Naturalistinen kehäpäättely

=== "Keppi": Demarkaatioprojektin romahtamisen tiedostaminen ===

Naturalistinen kehäpäättely on ilmeisesti usein tahatonta, mutta jotkut naturalistit voivat käyttää sitä tietoisestikin. Näin tehdessään he ovat voineet ajatella edistävänsä järkevän ajattelutavan leviämistä: kun kerran naturalismi heidän mielestään on oikea kanta, miksi kenenkään kannattaisi edes tutustua vääriin kantoihin? Ihannemaailmassa kaikki olisivat naturalisteja eikä kenenkään siis tarvitsisi yrittää perustella naturalismin totuutta, koska sitä ei kukaan kyseenalaistaisikaan. Naturalististen kehäpäätelmien levittäminen on voinut vaikuttaa nopeimmalta tavalta tähän suuntaan etenemiseksi.

==== Naturalistinen kehäpäättely kukkeimmillaan: ''scientia mensura'' -argumentti ====

Miten sitten on selitettävissä, että joku voisi täysin järjissään ja vilpittömässä mielessä ollen uskoa edistävänsä jonkinlaista valistusta levittämällä tietoisesti loogisesti kestämättömiksi ymmärtämiään perusteluja? Ainakin yhden selityksen tarjoaa naturalistisen kehäpäätelmän "toisen asteen muoto" eli näkemys, jonka mukaan [[tiede]] on  sekä
# paras todellisuuden tutkimisen tapa  että
# välttämättä luonteeltaan naturalistista.

Tältä pohjalta päästään sitten väittämään, että parhaan todellisuuden tutkimisen tavan pohjalta saadaan luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa ja että tämän luotettavimman käytettävissä olevan tiedon mukaan Jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, joten siis Jumalaa tuskin on olemassa.<ref>Tätä johtopäätöstähän "vapaa-ajattelijat" ovat pyrkineet Suomessakin markkinoimaan.</ref> Kaikessa lyhykäisyydessään ja varsin läpinäkyvässä kehämäisyydessään<ref>Onhan selvää, että naturalistinen tutkimus voi olla paras todellisuuden tutkimisen tapa ainoastaan sikäli, kuin sen lähtökohtaolettamukset ovat yhteensopivia todellisuuden kanssa. Tämän yhteensopivuuden olettaminen taas on luonteeltaan '''perususkomus''', jota ei voi palauttaa sen syvällisempään "tutkittuun tietoon".</ref>: tällainen on ''scientia mensura'' -argumentti.

Mutta voihan toki kuulostaa hienolta ja fiksulta, kun pääsee vetoamaan argumenttiin, jolla on oikein oma latinankielinen nimikin!

==== Onko olemassa jokin erityinen "tieteellinen ajattelutapa"? ====

Näin ollen naturalististen kehäpäätelmien levittämistä on voitu pitää "tieteellisen ajattelutavan opettamisena". On siis voitu ajatella, että sellainen ajattelutapa, joka ''filosofisessa'' keskustelussa näyttäytyisi kehämäiseksi, olisi kuitenkin ''tieteellisessä'' keskustelussa kaikille yhteinen lähtökohta. Näin ollen filosofiassa voitaisiin pohdiskella muidenkin todellisuuskäsitysten periaatteellista mahdollisuutta, mutta tieteestä ne olisi pidettävä loitolla.

Tätä ideaa on koetettu toteuttaa mm. erottamalla tieteenfilosofia muusta filosofiasta ja pyrkimällä tieteenfilosofian puitteissa rakentamaan johdonmukainen arviointiperusteiden kokonaisuus, jota systemaattisesti soveltamalla voitaisiin selkeästi erottaa tiede kaikesta muusta ajattelusta, puheesta ja toiminnasta. Tätä kysymyksenasettelua on kutsuttu '''tieteen rajanveto-ongelmaksi''' eli '''demarkaatio-ongelmaksi''', ja tavoiteltua arviointiperusteiden kokonaisuutta vastaavasti '''rajanveto-''' eli '''demarkaatiokriteeriksi'''. Näiden kriteerien naturalismiehtoiseen määrittämiseen<ref>ja seuraavassa vaiheessa niiden pakollisen noudattamisen varmistamiseen</ref> tähdännyttä toimeliaisuutta voi kutsua '''demarkaatioprojektiksi'''.

==== Demarkaatioprojektin raunioilla ====

Demarkaatio-ongelman tieteenfilosofinen tutkimus on kuitenkin tuottanut naturalismin kannalta äärimmäisen yllättävän ja suorastaan nolon [[wp:demarkaatio-ongelma|tuloksen]]: mitä pitemmälle on päästy, sitä selvemmäksi on käynyt, että projektin tavoite on mahdoton saavuttaa. Tiedettä ei siis voi millään selkeällä ja yleispätevällä kriteeristöllä rajata muusta inhimillisestä ajattelusta ja toiminnasta erilliseksi, omalakiseksi alueeksi. Ammatillisesti pätevät ateistisetkin tieteenfilosofit [http://www.tapiopuolimatka.net/17 myöntävät] jo tämän. Siksi naturalismia "tieteellisenä ajattelutapana" mainostava toiminta on lievästi sanoen harhaanjohtavaa.

Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" &ndash; ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.