Muokataan sivua Jeesuksen historiallisuus

{{tämä artikkeli|käsittelee Jeesus Nasaretilaisen historiallisuutta puoltavaa todistusaineistoa. Jeesuksen epähistoriallisuutta puoltavia argumentteja kritisoidaan artikkelissa ''[[Jeesus-myyttihypoteesi]]''.}}
Jeesus Nasaretilaisen olemassaolon kieltäminen on yleinen ja muodikas tapa leimata kristinusko naurettavaksi. Kuitenkin häviävän pieni tutkijoiden vähemmistö<ref>"The nonhistoricity thesis has always been controversial, and it has consistently failed to convince scholars of many disciplines and religious creeds. - - Biblical scholars and classical historians now regard it as effectively refuted." - Robert E. Van Voorst, Jesus Outside the New Testament: An Introduction to the Ancient Evidence (Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2000), p. 16.<br />"There are those who argue that Jesus is a figment of the Church’s imagination, that there never was a Jesus at all. I have to say that I do not know any respectable critical scholar who says that any more.” Burridge, R & Gould, G, Jesus Now and Then, Wm. B. Eerdmans, 2004, p.34</ref> kieltää Jeesuksen koskaan olleen olemassa ja väittävät hänen olleen epä-aabrahamilaisten uskontojen jumalista ja sankareista ominaisuuksia yhdistelemällä luotu myyttinen tai symbolinen hahmo.<ref>Michael Martin; John Mackinnon Robertson</ref> 
Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista 67&nbsp;% oli sitä mieltä, että Jeesus oli todellinen henkilö. Vakuuttuneimpia tästä olivat korkeakoulututkinnon suorittaneet ja ylemmät toimihenkilöt (80&nbsp;%). 10 % ei pitänyt Jeesusta todellisena henkilönä. 66&nbsp;% uskoi että Jeesus on Jumalan poika, ja 12&nbsp;% oli toista mieltä.<ref name="Heino">{{kirjaviite| Tekijä=Heino, Harri | Nimeke=Mihin Suomi tänään uskoo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27265-5}}</ref> Jeesuksen historiallisuuden kyseenalaistajat eivät ole yleensä olleet historiantutkijoita.<ref name="uro&lehtipuu-19">{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 19-20 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}</ref> 

Nykyaikainen Jeesus-tutkimus ei oleta ensimmäisten kristittyjen pyrkineen puolueettomaan historiankirjoitukseen, mutta pitää silti Jeesuksen historiallisuuden kieltämistä täysin perusteettomana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'')</ref> [[wp:Tieteen kuvalehti|Tieteen kuvalehti]] tiivistää tiedeyhteisön yleisen mielipiteen seuraavasti:
{{lainaus|Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi. Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun.<ref>Tieteen kuvalehti 3/2008, s. 12</ref>}}

Jeesuksen historiallisuuden kieltämistä perustellaan usein [[AW:S#kanoniset evankeliumit|kanonisten evankeliumien]] ristiriitaisuudella. Historiallisten todisteiden ristiriitaisuus ja puuttellisuus eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita, että tiedon taustalla oleva tapahtuma ei olisi tosi.<ref>[en.wikipedia.org/wiki/Absence_of_Evidence "Absence of evidence is not evidence of absence"]</ref> Esimerkiksi [[wp:Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] kaksi kokonaista elämäkertaa, kirjoittajina [[wp:Arrianos|Arrianos]] ja [[wp:Plutarkhos|Plutarkhos]], laadittiin yli neljäsataa vuotta Aleksanterin kuoleman jälkeen ja kuitenkin näitä kirjoituksia pidetään luotettavina. Toisaalta kukaan ei olekaan kyseenalaistanut Aleksanterin olemassaoloa sillä hänestä jäi jälkeen fyysisiä todisteita kuten kolikkoja.

Voidaan pitää todennäköisenä, että Aleksanteri Suuri on kuollut. Kuoleman syyksi on arveltu muun muassa [[wp:malaria|malaria]]a, myrkytystä, haimatulehdusta tai [[wp:aivokuume|aivokuume]]tta. Myrkytysteorian takana on esimerkiksi [[wp:Quintus Curtius Rufus|Curtiuksen]] väite siitä että Antipatroksen poika [[wp:Kassandros|Kassandros]] olisi tuonut myrkyn mukanaan Euroopasta ja että Aleksanterin [[wp:juomanlaskija|juomanlaskija]] olisi myrkyttänyt kuninkaan. Muut historioitsijat kuten Arrianos väittävät kuitenkin ettei Aleksanteria myrkytetty.<ref>Arrianos 7.27</ref> Vaikka tiedot Aleksanteri Suuren kuolintavasta eroavatkin toisistaan, hän lienee silti kuollut. Samaten [[wp:Hannibal|Hannibal]]in Alppien ylityksestä on kaksi täysin erilaista versiota, mutta silti kukaan ei ole kyseenalaistanut itse tapahtuman historiallisuutta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Strobel, Lee | Nimeke = Tapaus Kristus | Vuosi = 1998, 2005 | Kappale = | Sivu = 43,304 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Aikamedia | Tunniste = ISBN 951-606-723-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5. syyskuuta 2007 | Kieli = }}</ref>

Vaikka [[AW:S#kanoniset evankeliumit|kanonisten evankeliumien]] luotettavuus onkin jollain tasolla kyseenalaistettavissa, on niiden sisältämän Jeesus-tradition synnyn selittäminen vaikeaa olettamatta todellista henkilöä tradition taakse. Myös valtavirran [[AW:S#sekulaari|sekulaari]] [[wp:historiantutkimus|historiantutkimus]] sekä liberaali [[wp:teologia|teologinen]] tutkimus (kuten [[wp:Jeesus-seminaari|Jeesus-seminaari]]) hyväksyvät Jeesuksen historiallisuuden muun muassa siksi, että se selittää uskottavimmin Jeesus-tradition synnyn.<ref>Uro & Lehtipuu 1997, s. 51, 155, 250.</ref>

== Jeesuksen historiallisuutta koskevaa tutkimusaineistoa ==
Tutkijoiden yleinen mielipide ei tietenkään todista Jeesuksen historiallisuutta. Seuraavaksi artikkelissa käsitellään pintapuolisesti keskeisintä Jeesuksen historiallisuutta koskevaa tutkimusaineistoa.

Viittauksia Jeesus Nasaretilaiseen on kanonisten evankeliumien ulkopuolella niin vähän, että niiden perusteella Jeesuksen elämästä on vaikeaa rakentaa kattavaa kuvaa. Niitä on kuitenkin sen verran, että hänen olemassaolostaan voidaan olla melko varmoja. Viittausten vähäistä määrää selittää se, että ennen kuolemaansa Jeesus oli monien tutkijoiden mukaan tuntemattomampi kuin [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastaja]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Junailiko Jeesus kuolemansa? | Osoite = http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Junailiko+Jeesus+kuolemansa/HS20090410SI1KU02nql | Viitattu = 28.12.2009 | Selite = Suomalaiset tutkivat kuolemaa, joka tapahtui 1980 vuotta sitten | Tekijä = Mäkisalo, Martti | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 10.4.2009 }}  (''Yksi oli Johannes Kastaja, joka monien tutkijoiden mukaan oli elinaikanaan jopa tunnetumpi kuin Jeesus.'')</ref> 

Matti Kankaanniemen mukaan Jeesuksen elämä ei ollut aikansa Rooman valtakunnan perspektiivistä niin merkittävä, että siitä voitaisiin olettaa olevan paljoa kirjallisia mainintoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Julkaisija = Aikamedia Oy | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }} (''Jeesuksen elämä ei nimittäin Rooman valtakunnan perspektiivistä katsottuna ollut niin merkittävä, että siitä voitaisiin olettaa olevan paljoa kirjallisia merkintöjä.'')</ref> Tietoa ajanlaskumme alun ajoilta on löydetty ainoastaan neljän roomalaisen historijoitsijan teoksista. Kyseiset historioitsijat ovat Suetonius, Tacitus, Velleius Paterculus ja Dio Cassious.<ref>Yamauchi E. M. "Jesus Outside the New Testament: What Is the Evidence".</ref> Juutalaisten voidaan olettaa olleen huomattavasti kiinnostuneempia Jeesuksen elämästä. Kuitenkin Jerusalemin temppelin hävityksen yhteydessä vuonna 70 jKr. tuhottiin myös suuri määrä juutalaisia asiakirjoja, joten tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että tietoa Jeesuksesta ei juutalaisistakaan lähteistä juurikaan ole löydettävissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Nimeke = [[Nasaretilaisen haaste]] | Vuosi = 2000 | Kappale = | Julkaisija = Aikamedia Oy | Sivu = | Selite = | Tunniste = 952-5374-00-9 }} (''Jerusalemin temppelin hävityksen yhteydessä vuonna 70 jkr tuhottiin myös suuri määrä juutalaisia asiakirjoja, joten tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että tietoa Jeesuksesta ei juutalaisistakaan lähteistä juurikaan ole löydettävissä.'')</ref>

=== Kristilliset kirjoitukset ===

Jeesus on useiden [[wp:Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kirjojen ja muiden varhaiskristillisten kirjoitusten päähenkilö. Yksityiskohtaisimmat kuvaukset Jeesuksen elämästä sijoittuvat neljään kanoniseen evankeliumiin, jotka ovat nykyisen konsensuksen mukaan kirjoitetut noin vuosien [[60]]-[[100]] välillä. Jotkut katsovat, että myös Uuden testamentin kirjeet, erityisesti [[wp:apostoli|apostoli]] [[wp:Paavali|Paavali]]n ensimmäisen vuosisadan puolen välin jälkeen kirjoittamat kirjeet, kertovat jonkin verran Jeesuksesta. Vanhimmat tunnetut Uuden testamentin kirjojen papyrus-kopiot ovat peräisin 100-luvun alkupuoliskolta.

Jeesus on keskeinen henkilö myös Uuden testamentin [[wp:apokryfiset kirjat|apokryfikirjoissa]], joita ei ole koskaan laajassa mittakaavassa luettu Raamatun kirjojen kaanoniin.

==== Evankeliumit ====

Uuden testamentin evankeliumit ovat keskeisimpiä Jeesusta käsitteleviä tekstejä, ja näin avainasemassa myös Jeesuksen historiallisuuden tutkimuksen kannalta. Evankeliumit tunnetaan kokonaisena 300-luvulta. 100- ja 200-luvuilta on säilynyt erimittaisia papyruskatkelmia.<ref name="Uro-41">Uro & Lehtipuu 1997, s. 41-45</ref> Evankeliumitutkimuksessa ja niiden luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä ongelmia ovat evankeliumien ajoitukset, kirjoittajien yhteydet Jeesukseen, tekstien erilaiset kerrostumat sekä niiden keskinäiset riippuvuudet. Jälkimmäiseen liittyy niin kutsuttu [[wp:synoptinen ongelma|synoptinen ongelma]].<ref name="Uro-45">Uro & Lehtipuu 1997, s. 45-49</ref>

Evankeliumeja ei ole kirjoitettu ensisijaisesti historiallisiksi teoksiksi, vaan niiden tavoitteena on ollut saada lukijat uskomaan Jeesuksen olleen Kristus, Jumalan poika.<ref name="Uro-41"/> Kaikki evankeliumeissa kuvattu traditio on jo tulkittu tästä uskosta käsin. Valtavirran tutkimuksen näkemys kuitenkin on, että traditio itsessään on saanut alkunsa konkreettisesta historiallisesta henkilöstä.<ref name="Uro-49">Uro & Lehtipuu 1997, s. 49-51</ref>

==== Uuden testamentin kirjeet ====

Apostoli [[Paavali]]n aidot kirjeet ovat Uuden testamentin vanhimpia tekstejä. Paavali ei ollut omien kirjeidensä eikä [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] perusteella koskaan tavannut Jeesusta henkilökohtaisesti. Hän tunsi Jeesuksen ainoastaan näkemiensä näkyjen ja Jeesuksen opetuslapsien kanssa käymiensä keskustelujen kautta. Paavali viittaa historialliseen Jeesukseen puhuessaan tästä "naisesta syntyneenä"<ref>{{Rp|Gal. 4:4}}</ref> ja [[Daavid]]in jälkeläisenä<ref>{{Rp|Room. 1:3}}</ref> sekä mainitessaan tämän veljen [[wp:Jaakob (Jeesuksen veli)|Jaakobin]]<ref>{{Rp|Gal. 1:18-20}}</ref>. Paavalin kirjeissä on lisäksi viittauksia sekä Jeesuksen lausumiin, joita ei löydy kanonisista evankeliumeista, että Jeesusta koskevaan perimätietoon.<ref name="Uro-39">Uro & Lehtipuu 1997, s. 39-40.</ref>

==== Kaanonin ulkopuoliset kirjoitukset ====

Kaanonin ulkopuoliset niin kutsutut apokryfiset kirjat ovat enimmäkseen myöhäisiä, peräisin 100-200 -luvuilta tai vieläkin myöhemmältä ajalta, eikä niitä voida pitää historiallisesti luotettavina kuvauksina Jeesuksesta. Joissakin kirjoituksissa on merkkejä kanonisista evankeliumeista riippumattomasta perimätiedosta, mutta tämä ei vielä tarkoita sitä, että ne olisivat historiallisesti luotettavampia.<ref name="Uro-34">Uro & Lehtipuu 1997, s. 34-39.</ref>

Uuden testamentin ulkopuolisista evankeliumeista eniten keskustelua on herättänyt [[wp:Tuomaan evankeliumi|Tuomaan evankeliumi]]. Monet sen lausumat vaikuttavat muodoltaan varhaisilta, myöhempää toimitustyötä edeltäviltä. Eräs merkittävä ryhmä Uuden testamentin apokryfejä ovat niin kutsutut [[wp:lapsuusevankeliumi|lapsuusevankeliumi]]t. Ne ovat vaikuttaneet muun muassa itäisen kirkon kirkkotaiteeseen, kun taas lännessä niitä ei ole hyväksytty samassa määrin kuvauksiksi Jeesuksesta.<ref name="Uro-34"/>

=== Ei-kristilliset kirjoitukset ===

Ei-kristityistä historiankirjoittajista vain harvojen tiedetään kirjoittaneen mitään Jeesuksesta tai varhaiskristityistä. Jeesuksesta ei ilmeisesti ole kirjoitettu mitään sinä aikana, jolloin hänen yleisesti uskotaan eläneen. Jeesuksesta ei myöskään tiedetä olevan arkeologista aineistoa. 

Suurin osa niistä kirjoittajista, joiden kirjoituksia on säilynyt, ei kuitenkaan kiinnittänyt juurikaan huomiota [[wp:Lähi-itä|Lähi-idän]] tapahtumiin saati sitten nimenomaisesti [[wp:Juudea|Juudea]]an muutenkaan. Näin heillä ei olisi välttämättä ollut juurikaan syytä mainita paikallista saarnaajaa, jonka nykyaikainen Jeesus-tutkimus arvioi toimineen julkisesti noin 3 vuotta. Jeesus ei esiinny esimerkiksi [[wp:Filon Aleksandrialainen|Filon Aleksandrialaisen]], [[wp:Seneca vanhempi|Seneca vanhemman]] eikä [[wp:Plutarkhos|Plutarkhoksen]] kirjoituksissa, mikä saattaa viitata siihen, että jos Jeesus oli olemassa, hän ei ole herättänyt juurikaan huomiota, koska nämä kirjoittajat mainitsevat useita henkilöitä, joiden historiallinen arvo oli paljon pienempi. 

Neljän ei-kristillisen historioitsijan kirjoituksissa on kuitenkin kohtia, jotka saattavat mahdollisesti viitata Jeesukseen tai Kristukseen. Nämä ovat roomalaiset [[wp:Tacitus|Tacitus]], [[Plinius nuorempi|Plinius nuorempi]] ja [[Suetonius|Suetonius]]<ref name="Uro-30">Uro & Lehtipuu 1997, s. 30-31.</ref> sekä juutalainen [[wp:Josephus|Josephus]]<ref name="Uro-32">Uro & Lehtipuu 1997, s. 32-34.</ref>. Nämä kohdat viittaavat kuitenkin yleensä enemmän varhaiskristittyihin yleensä kuin Jeesukseen. Tacitus (''[[wp:Annaalit|Annaalit]]'') mainitsee "Christuksen" ja antaa yhteenvedon Jeesukseen liittyvistä yleisistä mielipiteistä, mutta ei osoita, että hänellä olisi ollut käytettävissään riippumattomia lähteitä. Plinius nuorempi mainitsee Kristuksen kultillisen palvonnan kohteena. Suetonius tekee epäselvän viittauksen henkilöön nimeltä "Chrestus".<ref name="Uro-30"/> Merkittävin ei-kristillinen todistus tulee Josephukselta, joka kirjoittaa muun muassa Jaakobista, joka oli Jeesuksen veli.

==== Josephus ====

Tärkein juutalainen lähde on [[wp:Josephus|Josephus Flavius]] (37–100 jKr.), ensimmäisen vuosisadan merkittävin juutalainen historioitsija. Hänen yksi tunnetuimmista teoksistaan on 21-osainen juutalaisten historiaa käsittelevä ''Antiquitates Iudaicae'' eli ''Juutalaisten muinaisajat'', jonka hän sai valmiiksi vuosien 93 ja 94 välillä. Tästä teoksesta löytyy kaksi selvää viittausta Jeesukseen.<ref name="Uro-32"/> Teoksen 20. osassa Josephus mainitsee Kristuksekseksi kutsutun Jeesuksen Jaakobin veljenä. Maininta ei vaikuta kristillisesti motivoidulta, ja sopii kontekstiinsa. Vaikka jotkut tutkijat epäilevätkin tämän maininnan aitoutta,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Testimonium Flavianum | Osoite = http://www.earlychristianwritings.com/testimonium.html#reference | Viitattu = 29.12.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = EarlyChristanWritings.com | Ajankohta = }}</ref> suuri tutkijoiden enemmistö pitää tätä mainintaa Jeesuksesta aitona.<ref>Louis H. Feldman, "Josephus" Anchor Bible Dictionary, Vol. 3, pp. 990–91</ref> 

{{Lainaus|Hän kutsui koolle Sanhedrinin ja toi heidän eteensä miehen nimeltä Jaakob, sen Jeesuksen veli, jota kutsuttiin Kristuksesi, ja jotakin muita. Hän syytti heitä lain rikkomisesta ja lähetti heidät kivitettäviksi.| Josephus ''[http://www.ccel.org/ccel/josephus/works/files/ant-20.htm Juutalaisten muinaisajat 20:9.1]''}}

Enemmän keskustelua on tiedeyhteisössä herättänyt katkelma, jota kutsutaan nimellä [[wp:Testimonium Flavianum|Testimonium Flavianum]]:

{{lainaus|Tuohon aikaan eli Jeesus, viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua. Hän teki nimittäin aivan uskomattomia asioita ja oli kaikkien niiden opettaja, jotka mielellään kuulevat totuutta. Monet juutalaiset ja kreikkalaiset seurasivat häntä. Hän oli Kristus. Vaikutusvaltaisten miestemme yllyttämänä Pilatus tosin tuomitsi hänet kuolemaan ristillä. Kuitenkin ne. Jotka aikaisemmin olivat häntä rakastaneet, pysyivät uskollisina häntä kohtaan. Hän nimittäin ilmestyi kolmantena päivänä heille elävänä niin kuin Jumalan lähettämät profeetat ovat tuhansissa ihmeellisissä ennustuksissa hänestä julistaneet. Vielä nytkin on olemassa lahko, jonka jäsenet kutsuvat itseään hänen mukaansa kristityiksi.<ref>suom. Santala R. (1985) Kristinuskon juuret, osa 2, Raamattu- ja evankeliointipalvelu. s. 26-27</ref>|Josephus: [http://www.ccel.org/ccel/josephus/works/files/ant-18.htm ''Juutalaisten muinaisajat'' 18:3.3.]}}

Testimonium Flavianum on tunnetusti ristiriitainen ja kyseenalainen.<ref name="Uro-32"/> Muiden muassa [[wp:John Dominic Crossan|John Dominic Crossan]] ja [[wp:K. H. Rengstorff|K. H. Rengstorff]] ovat huomauttaneet, että nämä kohdat vaikuttavat sisäisen todistusaineiston perusteella olevan epäyhteensopivia muiden Josephuksen kirjoitusten ja Josephuksesta tunnettujen asioiden kanssa, mikä on johtanut heidät ajattelemaan, että nämä kohdat on lisätty myöhemmin joko kokonaisuudessaan tai osaksi. 
Vuosina 1937-1980 [[wp:Louis H. Feldman|Louis H. Feldman]] kävi läpi 87 artikkelia, joista suurimmassa osassa kyseenalaistettiin Testimonium Flavianumin autenttisuus.<ref>Feldman (1989), s. 430</ref> Alice Whealeyn vuonna 2003 tekemän tutkimuksen perusteella näittäisi kuitenkin siltä, että suurin osa  nykytutkijoista on sitä mieltä, että Josephus kirjoitti Jeesuksesta jotain, mutta Josephuksen alkuperäiseen tekstiin on tehty lisäyksiä.<ref>Alice Whealey, Josephus on Jesus (New York, 2003) p.194.</ref>

Onkin hyvin mahdollista, että varhaiset kristityt kopioijat ovat muokanneet Josephuksen alkuperäistä tekstiä, koska sen sisältöä pidetään yleisesti liian kristillistä ollakseen juutalaisen kirjoittama:<ref name="Uro-32"/> tekstissä annetaan ymmärtää, että Jeesus oli enemmän kuin ihminen, että hän oli Kristus ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Lisäksi toteamus, jonka mukaan ”hän oli kristus”, katkaisee kertomuskulun asiayhteydessään, ja vaikuttaa näin siihen nähden irralliselta.<ref name="Uro-32"/> Kirjoittamassaan ''Contra celsumissa'' kirkkoisä [[wp:Origenes|Origenes]] mainitsee, että Josephus ei uskonut Jeesuksen olevan messias ([[wp:heprea|hepr.]] מָשִׁיחַ, ''voideltu'') eli kristus ([[wp:kreikan kieli|kreik.]] Χριστός, ''voideltu'').<ref name="contracelsum">Origenes: [http://www.earlychristianwritings.com/text/origen161.html ''Contra Celsum'' 1.47.] (''For in the 18th book of his Antiquities of the Jews, Josephus bears witness to John as having been a Baptist, and as promising purification to those who underwent the rite. Now this writer, although not believing in Jesus as the Christ - - says nevertheless - - that these disasters happened to the Jews as a punishment for the death of James the Just, who was a brother of Jesus - -'')</ref> Origeneksen väite on sikäli looginen ja siten uskottava, että Jeesuksen messiaanisuuden myöntäminen olisi käytännössä tehnyt Josephuksesta kristityn aikansa kontekstissa. Josephus itse kertoo ''Juutalaissodissa'' olevansa juutalainen pappi.<ref>Juutalaissodat I.3</ref>

Origeneksen kirjoittama ''Contra celsum'' (248 jKr.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johann Jakob Herzog & Philip Schaff | Nimeke = The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge | Julkaisija = Funk and Wagnalls Company | Vuosi = 1908 | Kappale = | Sivu = 466 | Selite = | Tunniste = }}</ref>) on merkittävintä aineistoa Josephuksen Jeesus-mainintojen luotettavuutta arvioitaessa, sillä se on varhaisin viittaus Josephuksen mainintoihin Jeesuksesta. on vahva todiste sen puolesta, että ''Testimonium flavianum'' on polarisoitunut. Siinä Origenes referoi ''Juutalaisten muinaishistorian'' sisältöä kyseiseen teokseen nimellä viitaten, joten hän selvästikin tunsi kyseisen teoksen. Origeneksen käsityksen mukaan Josephus ei kuitenkaan uskonut Jeesuksen olevan kristus. Tästä voidaan päätellä, että Origeneksen tuntema ''Testimonium flavianum'' ei ollut meille päätyneen version kaltainen.

''Testimonium flavianumista'' on säilynyt myös arabiankielinen versio, joka löytyy piispa Agapiuksen kirjoittamasta historiateoksesta, jossa Agapius lainaa Josephusta seuraavasti:  
{{lainaus|Tähän aikaan eli viisas mies nimeltä Jeesus. Hänen käytöksensä oli hyvä ja hänen tiedettiin olevan hyveellinen. Monet ihmiset juutalaisista ja muista kansoista tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Mutta ne, joista oli tullut hänen opetuslapsiaan eivät hylänneet opetuslapseuttaan. He kertoivat hänen ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisen jälkeen ja olevan elossa, minkä mukaan hän ehkä oli Messias, jota koskien profeetat ovat ennustaneet ihmeitä.<ref>Matti Kankaanniemen käännös Charlesworthin Jesus in Judaism olevasta englanninkielisestä versiosta. s. 95. </ref>|Agapius|[http://www.tertullian.org/fathers/agapius_history_02_part2.htm Kitab al-'Unwan]}}

Tässä arabiankielisessä versiossa ei ole sisältöä, jota ei voitaisi pitää Josephuksen kirjoittamana. 
<!-- 

http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=2188740 
http://jewishchristianlit.com/Topics/JewishJesus/josephus.html
http://www.tertullian.org/fathers/agapius_history_02_part2.htm#8

-->

==== Plinius nuorempi ====

[[Plinius nuorempi]] (n. 63-133) viittaa kristittyihin noin vuonna 112 keisari [[Trajanus|Trajanuksen]] sekä [[Pontus|Pontuksen]] ja [[Bithynia]]n kuvernöörin kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa. Siinä Plinius pyytää neuvoa, kuinka hänen tulisi käsitellä kristittyjä, jotka kieltäytyvät palvomasta keisaria jumalana ja palvovat sen sijaan "Kristusta" jumalana. Plinius kuitenkin ainoastaan kertoo, mihin pidätetyt uskoivat, eikä mainitse nimeä Jeesus.<ref name="Uro-30"/>

Plinius kirjoitti muun muassa:

{{Sitaatti|Katsoin oikeaksi vapauttaa ne, jotka kielsivät olevansa tai olleensa kristittyjä ja minun saneluni mukaan kutsuivat avukseen jumalia ja uhrasivat suitsuketta ja viiniä kuvallesi, jonka olin käskenyt yhdessä jumalien kuvien kanssa tuoda tätä varten paikalle, ja tämän lisäksi herjasivat Kristusta – kaikki sellaista, johon todellista kristittyä sanotaan olevan mahdoton pakottaa. Monet, joita tällä syytöksellä haastetut (kristittynä oleminen) heti myönsivät olleensa kristittyjä, mutta jo hylänneensä sen; he olivat todellakin olleet kristittyjä, mutta luopuneet siitä pois, jotkut kolme vuotta sitten, jotkut aiemmin, jotkut niinkin kauan kuin kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Kaikki nämä palvoivat kuvaasi ja jumalten patsaita, ja kirosivat Kristuksen.|Plinius nuorempi: Kirje Trajanukselle 10.96.}}

==== Suetonius ====

[[Suetonius|Gaius Suetonius]] (n. 69-140) kirjoitti vuonna 112 seuraavaa keisari [[Claudius|Claudiuksen]] elämäkerrassaan teoksessa ''Kahdentoista keisarin elämä'' (suomennettu nimellä ''Rooman keisarien elämäkertoja''):<ref name="Uro-30"/>

{{Sitaatti|''Iudaeos, impulsore Chresto, assidue tumultuantes Roma expulit'' ("Hän karkotti juutalaiset Roomasta, koska nämä kapinoivat jatkuvasti Chrestuksen aloitteesta")}}

Hän mainitsi kristityt jo aiemmin keisari [[Nero]]n elämäkerran yhteydessä:

{{Sitaatti|Rangaistuksen kohteena olivat kristityt, jotka olivat uuteen paheelliseen kulttiin kuuluvia ihmisiä.}}

Jotkut ovat katsoneet Suetoniuksen mainitseman "Chrestuksen" olevan väärä kirjoitusmuoto "Christuksesta" ("Kristus") ja siten mahdollinen viittaus Jeesukseen. Suetonius kuitenkin antaa ymmärtää, että kyseessä ollut henkilö olisi ollut Roomassa vuonna 54, jolloin hän ei voisi viitata Jeesukseen.<ref name="Uro-30"/> Kuitenkin myös [[Apostolien teot|Apostolien teoissa]] mainitaan, että Claudius karkotti juutalaiset Roomasta<ref>{{raamatunpaikka|Ap. t. 18:2}}</ref>.

Suetonius on kuitenkin saattanut käsittää Kristuksen henkilöyden ja hänen merkityksensä kristityille väärin. Termi "Chrestus" esiintyy myös muissa teksteissä Jeesukseen viitateen, mikä osoittaa, että ajatus kirjoitusvirheestä ei ole mahdoton. Chrestus oli kuitenkin myös yleinen nimi Roomassa, se tarkoitti "hyvää" tai "hyödyllistä", ollen erityisen yleinen nimi [[orjuus|orjilla]], ja Suetoniuksen kuvaamat levottomuudet käsittelevät juuri orjien kapinaa. Tämän vuoksi osa tutkijoista ei katso, että kohta viittaisi Jeesukseen. Suetoniuksen tekstien historiallinen lähdearvo historiallisen Jeesuksen suhteen jää joka tapauksessa hyvin vähäiseksi<ref name="Uro-30"/>.

==== Tacitus ====

[[Tacitus]] (n. 55-120) kirjoitti kaksi tekstikappaletta Jeesuksesta ja kristinuskosta vuonna 116. Ensimmäinen sanoo, että kristittyjä oli Roomassa keisari [[Nero]]n aikana (54-68). Toinen sanoo, että kristinusko nousi Roomassa ja Juudeassa, ja että prokuraattori [[Pontius Pilatus]] oli lähettänyt "Kristuksen" kuolemaan:

{{Sitaatti|Pysyvä huhu arveli keisari Neroa tämän tulipalon sytyttäjäksi. Voidakseen tukahduttaa huhun hän syytti rikoksesta lahkoa, jota yleisesti vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja jonka jäseniä kutsuttiin kristityiksi. Nimi oli annettu heille erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla. Tämä vaarallinen lahko, jota olen kuvannut aikaisemmin, ei ole juurtunut vain Juudeaan, josta se on kotoisin, vaan myös itse Roomaan, jonne kaikki pelättävät ja häpeälliset asiat kerääntyvät ja löytävät sieltä kotinsa.|Tacitus: ''Annaalit'' 15, 44.<ref>http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html</ref>}}

Tacituksen kuvaus kristityistä on hyvin negatiivinen, vaikka jättääkin avoimeksi, olivatko he todella sytyttäneet [[Rooman palo]]n, josta heitä syytettiin. Hän kutsuu kristinuskoa "vaaralliseksi taikauskoksi" ja "joksikin raa'aksi ja häpeälliseksi", minkä johdosta teksti ei todennäköisesti ole myöhempi kristittyjen tekemä lisäys. 

Tacitus viittaa kirjoituksessaan pelkästään "Kristukseen", hepreankielisen sanan "[[messias]]" kreikankieliseen käännökseen, eikä nimeen "Jeesus". Pontius Pilatukseen hän viittaa "[[prokuraattori]]na". Erään piirtokirjoituksen mukaan Pilatuksen aikana maaherran titteli oli ''praefectus'', mikä viittaa siihen että hänellä oli myös sotilaallista valtaa, vaikka provinssissa ei ollutkaan legioonaa. Tacituksen aikana maaherran titteli oli kuitenkin muutettu prokuraattoriksi.<ref>Bowman et al. 2005, s. 751.</ref> 

Jotkut tutkijat katsovat, että toinen teksti kuvaa pelkästään kristillisiä uskomuksia, jotka eivät olleet kiistanalaisia (eli että kultin johtaja oli tuomittu kuolemaan), ja että Tacituksella ei siten ollut syytä tarkistaa tietojaan, vaikka hän käytti vain uskonnollisia lähteitä. Toiset tutkijat, kuten [[Karl Adam (teologi)|Karl Adam]], ovat katsoneet, että historioitsijana ja kristinuskon vihollisena Tacitus olisi tutkinut väitteet Jeesuksen teloituksesta ennen kuin kirjoitti niistä.{{Lähde}}

==== Rabbiiniset merkinnät ====

Rabbiinisissa lähteissä esiintyy muutamia lähinnä poleemisia viittauksia Jeesukseen. Lähteet on suunnattu Jeesukseen kohdistettua messias-uskoa vastaan, mutta ne eivät pyri kiistämään Jeesuksen historiallisuutta. Historiallina lähteinä rabbiiniset tekstit ovat kyseenalaisia. Ei ole varmaa, onko niiden sisältämä tieto riippumatonta Uudesta testamentista. Toiseksi tekstien syntyprosessi monimutkainen. Kolmanneksi viittauksista ei ole varmaa, liittyvätkö ne Jeesus Nasaretilaiseen vai johonkin muuhun Jeesukseen.<ref name="Uro-32"/>

[[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin toisen temppelin]] loppuajoilta on säilynyt vain vähän juutalaisia historiallisia asiakirjoja. Josephuksen teoksia lukuun ottamatta varhaisin lähde tuolta ajalta on [[Mishnah]], joka on juutalainen lakikokoelma, ei oikeudenkäyntipöytäkirja tai yleinen historiateos. Tuon ajan juutalaiset muistiinmerkinnät, sekä suulliset että kirjalliset, koottiin yhteen [[Talmud]]iin, joka on kokoelma lakiin liittyviä väittelyitä ja kertomuksia. Se on laaja, yli kolmestakymmenestä osasta koostuva teos.

Babylonialaisessa [[Talmud]]issa mainitaan "Yeshu"-niminen henkilö ja viisi tämän opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah, käärössä [[Sanhedrin (Talmud)|Sanhedrin]] 43a.<ref>Myllykoski 1994, s. 17.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.come-and-hear.com/sanhedrin/sanhedrin_43.html | Nimeke=Babylonian Talmud: Tractate Sanhedrin | Viitattu=23.12.2009}}</ref>. Talmudissa kerrotaan myös Jeesuksen olleen juutalaisen naisen ja Pantera-nimisen roomalaisen sotilaan avioton lapsi. Tällä pyrittiin kumoamaan ajatukset neitseellisestä syntymästä.<ref name="Uro-32"/>

== Arkeologiset todisteet ==

=== Pilatus-kaiverrus ===

Samoin kuin Jeesuksen historiallisuudesta on ollut keskustelua, samoin jotkut ovat kyseenalaistaneet monien Jeesukseen liittyvien henkilöiden, kuten Jeesuksen äidin Marian, hänen opetuslastensa ja monien muiden Uudessa testamentissa mainittujen henkilöiden historiallisuuden.{{kenen mukaan}} Vuosisatoja on keskusteltu muun muassa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen määränneen [[Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] historiallisuudesta. Hänet mainitaan kyllä Josephuksen teoksissa, mutta ei mainita aikakauden virallisissa roomalaisissa asiakirjoissa. Jotkut ovat päätelleet tästä, että hänen olemassaolonsa on pelkkää tarua tai jopa väärennetty yksityiskohta. Samoin on keskusteltu väitetyn Pilatuksen arvonimestä: oliko hän [[prefekti]] (maaherra) vai [[prokuraattori]]?{{lähde}}

Vuonna [[1961]] tilanne muuttui, kun Juudean pääkaupungissa [[Caesarea Palaestina]]ssa sijainneen roomalaisen teatterin raunioista löytyi kalkkikivilohkare, jossa oli Pilatuksen omistuskirjoitus ''Tiberieumista''. Kirjoituksen mukaan hän oli ''prefectus'' (yleensä kirjoitettu muodossa ''praefectus'') eli Juudean maaherra. Sana ''Tiberieum'' on tuntematon. Jotkut tutkijat ovat arvelleet, että kyseessä on ollut rakennus, mahdollisesti temppeli, joka oli omistettu keisari [[Tiberius|Tiberiukselle]]. Kirjoitus on nykyään sijoitettu Jerusalemin [[Israel-museo]]on numerolla AE 1963 no. 104. Se tunnetaan nimellä Pilatus-kaiverrus. Monet Jeesuksen historiallisuuden puolestapuhujat viittaavat tähän kirjoitukseen yhtenä osana sitä historiallista todistusaineistoa, joka tukee Uuden testamentin kuvausta historiallisesta Jeesuksesta.

=== Torinon käärinliina ===
{{Pääartikkeli|[[Torinon käärinliina]]}}

Torinon käärinliina on erittäin tunnettu, kansainvälisesti keskusteltu ja kiistelty [[pyhäinjäännös]]. Se on [[Torino]]ssa Pyhän Johannes Kastajan katedraalissa säilytettävä käärinliina, jossa on [[ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitun]] miehen hahmo. Jotkut kristityt ja käärinliinaa tutkineet henkilöt uskovat, että kyseessä on [[Jeesus|Jeesuksen]] hahmo, joka on siirtynyt liinaan tämän [[Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemuksen]] hetkellä.<ref name="Wilson">{{Kirjaviite | Tekijä = Ian Wilson | Nimike = Käärinliinan arvoitus | Julkaisija = Porvoo: WSOY | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-0-09056-5}}</ref> [[Skeptismi|Skeptikkojen]] mielestä kyseessä on keskiaikainen väärennös.<ref>http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/torinon_kaarinliina.html</ref>

== Muut todisteet ==

=== Jeesuksen ajan vene ===
[[Tiedosto:galileeboat.jpg|thumb|250px|right|<center>''Genesaretinjärven vene'' (eng. The Sea of Galilee Boat)  tai ''Jeesus vene'' esillä Yigal Alon Museossa Kibbutz Ginosarissa, [[Tiberias]]</center>]]
[[Tiedosto:Jerusalem Tomb of the Garden.JPG|thumb|right|250px|Puutarhahauta Jerusalemissa]]

Kalastus oli yleistä Jeesuksen aikana ja se mainitaan evankeliumeissakin yli viisikymmentä kertaa. Löydetty vene, jonka ajoitus on arvioitu vuodelle 40 jaa. kuvaa mahdollisesti Jeesuksen ajan kalastusvenettä, joka löydettiin vuonna 1986 ja paikkana oli [[Genesaretinjärvi]]. Löydöksen tekivät veljekset Moshe ja Yuval Lufan. Veljekset kertoivat, että löydettyään veneen mudasta kaksinkertainen sateenkaari ilmestyi taivaalle.<ref>[http://www.sacred-destinations.com/israel/galilee-jesus-boat.htm Galilee Boat (Jesus Boat), Kibbutz Ginosar], ''The boat appeared due to a great drought during which the waters of the lake receded and was discovered by the brothers Moshe and Yuval Lufan, second-generation fishermen from Kibbutz Ginosar. The brothers reported that when they found the boat, a double rainbow appeared in the sky.''</ref> Löydöstä kutsutaan myös nimellä ''Jeesus-vene'', vaikka se ei suoraan todistaisikaan Raamatun mainitsemasta Jeesuksesta.<ref> [http://en.wikipedia.org/wiki/The_Sea_of_Galilee_Boat The Sea of Galilee Boa], ''The Sea of Galilee Boat or The Jesus Boat was an ancient fishing boat from the 1st century AD/CE (the time of Jesus), which was discovered in 1986 on the north-west shore of the Sea of Galilee in Israel. '' </ref>

=== Jeesuksen kuolintapa ===

Ismo Dunderbergin mukaan Jeesuksen kuolintapa on myös todiste hänen historiallisuudestaan, koska se ei olisi sepitettynä ollut hyvä "markkinavaltti" silloin, kun kristinusko alkoi levitä Rooman valtakunnan alueella.<ref>Ismo Dunderberg et al.: THEO: Pyhän piirit. Lukion uskonto osa 1. Otava 2006.</ref> Tom Holménin mukaan ”teloitusta ristillä pidetään tutkimuksessa eräänä varmimmista Jeesuksesta tiedetyistä asoista”. Hänen mukaansa syy tähän varmuuteen on yksinkertainen: ”sanoma ristiinnaulitusta Messiaasta ja Jumalan Pojasta näyttäytyi ajan ajattelun valossa niin hulluna, vastenmielisenä ja loukkaavana, ettei ristiinnaulitsemista mitenkään voi kuvitella keksityksi asiaksi”.<ref>Holmén 2007, s. 196-197.</ref>

==== Kritiikki ====

[[Robert M. Price]]n mukaan Jeesuksen kuolemasta on syntynyt monta erilaista versiota, jotka eroavat toisistaan niin merkittävällä tavalla, että ne ovat todennäköisesti fiktiota. Hän väittää evankeliumien vanhimman vanhin ristiinnaulitsemiskertomuksen lainaavan koko lyhyen tekstin Vanhan testamentin kirjasta, [[psalmit|psalmista]] numero 22, mutta ei kuitenkaan käytä lähdeviittausta. Price olettaa Matteuksen täydentävän Markuksen kertomusta uusilla lainauksilla Vanhan testamentin [[Sakarjan kirja]]sta sekä [[Viisauden kirja]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId832619 | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Robert M. Pricen käsitys Jeesuksesta | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset - Lukion elämänkatsomustieto}}</ref>

=== Jeesuksen hauta ===

On olemassa useita paikkoja, joita pidetään Jeesuksen hautana tai on väittetty hautapaikaksi. [[Pyhän haudan kirkko]]  on Jeesuksen hautapaikka perimätiedon mukaan ja jotkut kristityt sekä tutkijat hyväksyvät, että kirkko olisi rakennettu Jeesuksen hautapaikan päälle. Toinen on [[Puutarhahauta]], joka on 1800-luvulla löytynyt hauta. Puutarhahauta on joidenkin kristittyjen mukaan Jeesuksen todellinen hautapaikka. Puutarhahaudan puolesta on esitelty perusteita sen sijainnin, ympäristön sekä muodon yhteneväisyyksien kanssa evankeliumien ilmoituksiin nähden Jeesuksen haudasta. Ei-kristillisä tai Raamatun ilmoituksesta poikkeavia esityksiä Jeesuksen hautapaikasta ovat: [[Roza Bal]], [[Shingo (Aomori)|Shingo]], [[Talpiotin hauta]]

== Arkeologiset huijaukset ==

=== Jaakobin luuarkku ===
{{Pääartikkeli|[[Jaakobin luuarkku]]}}

Jaakobin luuarkku on kuolleen henkilön luiden hautaamiseen käytetty arkku, joka löytyi Israelista vuonna [[2002]]. Hautakirjoituksen ja ajoituksen perusteella sen väitettiin olevan Jeesuksen veljen [[Jaakob (Jeesuksen veli)|Jaakobin]] arkku, ja jotkut katsoivat sen todistavan, että ajanlaskun alun tienoilla eli merkittävä Jeesus, jonka isä oli Joosef ja veli Jaakob. Arkun aitous on kuitenkin nykyään akateemisissa piireissä hyvin kyseenalaistettu ja sitä pidetään nykyaikana tehtynä väärennöksenä &mdash; tekstin Jeesukseen viittaava osa vaikuttaa lisätyn nykyaikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.stanford.edu/group/chr/drupal/ref/james-ossuary | Nimeke=James Ossuary | Julkaisu=Cultural Heritage Resource | Julkaisija=Stanford Archaeology Center, Stanfordin yliopisto | Viitattu=23.12.2009}}</ref>

=== Talpiotin hauta ===
{{Pääartikkeli|[[Talpiotin hauta]]}}

Talpiotin hauta on Talpiotista, Jerusalemin läheltä Israelista vuonna [[1980]] löydetty hauta. Hauta sisälsi löytöhetkellä kymmenen luuarkkua, joista yksi on myöhemmin kadonnut. Hauta tuli laajempaan julkisuuteen helmikuussa [[2007]], kun [[James Cameron]]in ja [[Simcha Jacobovic]]in tuottama dokumenttiohjelma ''[[The Lost Tomb of Jesus]]'' ja Jacobovicin kirjoittama kirja ''[[The Jesus Family Tomb]]'' esittivät teorian, jonka mukaan hauta olisi ollut Jeesuksen ja eräiden toisten häneen liittyvien Uudessa testamentissa mainittujen henkilöiden hautapaikka.

=== Jeesus myyttinä ===

{{Pääartikkeli|[[Jeesus-myyttihypoteesi]]}}

Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet Jeesuksen historiallisuuden. Heidän mukaansa Jeesusta ei ole koskaan ollut olemassa todellisena historiallisena henkilönä, vaan kyseessä on jonkinlainen [[wp:myytti|myytti]]. Esimerkiksi [[wp:Timothy Freke|Timothy Freke]] ja [[wp:Peter Gandy|Peter Gandy]] ovat lainanneet todisteena ''Toista Johanneksen kirjettä'', jossa sanotaan: "Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi" (''2. Joh.'' 1:7 [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1148324605587&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=2.+Joh.+1%3A7&ctx=0&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=WHNU]). Heidän mukaansa tämä viittaa siihen, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa oli epäilyksiä Jeesuksen historiallisuudesta. Valtavirran tutkijat katsovat, että kyseinen kohta viittaa [[wp:doketismi|doketismi]]in, joka ei liity kysymykseen Jeesuksen olemassaolosta. 

Jeesuksen historiallisuuden kieltävät tutkijat vetoavat yleensä seuraavanlaisiin seikkoihin:
* varhaisimpina pidettyjen kristillisten lähteiden (mm. Paavalin ym. kirjeet) lähes täydellinen vaikeneminen Jeesuksen maallisen elämän yksityiskohdista ja harvojen mainintojenkin tulkinnanvaraisuus
* silminnäkijätodistusten, aikalaistodistusten ja lähes aikalaistodistusten puute;
* niiden aikalaisten ja lähes aikalaisten suuri määrä, joiden olisi pitänyt mainita tai jotka olisivat voineet mainita Jeesuksen, mutta eivät maininneet;
* Jeesuksen elämän yksityiskohtaisten kuvausten puute myös ei-kristillisissä lähteissä;
* fyysisen todistusaineiston puute, ja
* varhaiskristillisten kirjoitusten ja aikakauden yleisten myyttien samankaltaisuus.

Kenties tuotteliain Jeesuksen historiallisuuden kieltävä raamatuntutkija on [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]]. Myöhemmin näkemystä ovat edustaneet muiden muassa [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:American Atheists|American Atheists]] -järjestöä johtanut [[wp:Ellen Johnson|Ellen Johnson]]. Myös [[wp:Bertrand Russell|Bertrand Russell]] kyseenalaisti Jeesuksen historiallisuuden.<ref>[http://y-jesus.com/bornid_2.php Who is the real Jesus?]</ref> Harva historioitsija kuitenkaan voi ajalta säilyneiden dokumenttien valossa täysin kiistää Jeesuksen historiallisuutta.<ref>[http://y-jesus.com/bornid_10.php Scholars' Verdict]</ref> 

[[wp:Luigi Cascioli|Luigi Cascioli]] meni Italiassa niin pitkälle, että yritti haastaa katolisen kirkon oikeuteen Jeesuksen keksimisestä ja laajamittaisesta ihmisten pettämisestä.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jeesus-myyttihypoteesi]]
=== Internet ===
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/jeesus_on_satuolento.html Vapaa ajattelija: Jeesus on satuolento]
* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html Matti Kankaanniemi: Jeesus historian henkilönä &ndash; Raamatun ulkopuoliset lähteet]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet|fontti}}

[[Luokka:Jeesus]]
[[Luokka:Historia]]