Muokataan sivua Tarkoituksellisuuspäättelyn kritiikki

[[Suunnitteluteoria|Suunnitteluteoreettinen]] [[Tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka|tarkoituksellisuuspäättely]] on synnyttänyt voimakkaita kannanottoja niin puolesta kuin vastaan. Monet vastaväitteet toistuvat toistumistaan julkisessa ja puolijulkisessa keskustelussa (esim. eri foorumeilla käytävässä nettikeskustelussa). Tämä artikkeli keskittyy arvioimaan kriittisesti eräitä suunnitteluvihamielisten tahojen kestosuosikkiväitteitä. Koska "on parempi juoda lähteestä kuin purosta", käsiteltävä tarkoituksellisuuspäättelyn vihamielinen kritiikki on peräisin lähinnä netissä julkaistuista (englanninkielisistä) naturalistikriitikoiden laatimista alkuperäislähteistä, joihin viitataan myös suomenkielisissä keskusteluissa.

'''Tämä artikkeli on keskeneräinen.'''

== Taustaa ==

Asiallisena pysyessään koko tarkoituksellisuuspäättelyväittely on olennaisesti väittelyä kysymyksestä, pystyykö Dembskin tarkoituksellisuuspäättely todella ehkäisemään väärät positiiviset tulokset vai eikö pysty &ndash; voiko menetelmän tunnistamia suunnittelusignaaleja siis pitää luotettavina tarkoituksellisen aiheutuneisuuden ilmaisijoina vai eikö voi. Käytännössä tämä väittely tosin valitettavasti ei syystä tai toisesta kovinkaan usein pysy kovinkaan pitkään kovinkaan asiallisena.

Dembskin menetelmän luotettavuutta koskevan kysymyksen arvioinnin taustaksi on syytä muistaa, että Dembski on julkaissut menetelmänsä toisen väitöskirjansa pohjalle rakentuvassa [http://www.amazon.com/Design-Inference-Eliminating-Probabilities-Probability/dp/0521623871 ''The Design Inference''] -teoksessa. Menetelmän pätevyyden uskottava kiistäminen siis
# edellyttäisi kiistäjältä tieteellistä pätevyyttä (probabilistiikan, stokastiikan ja) matemaattisen tilastotieteen alalla (ja laskennallisen vaativuuden teoriassa)  sekä
# koskisi Dembskin uskottavuuden ja tieteellisen pätevyyden lisäksi myös hänen työnsä hyväksyneiden (''the University of Illinois at Chicago'') ja teoksensa julkaisseiden (''Cambridge Studies in Probability, Induction, and Decision Theory'', ''the Press Syndicate of the University of Cambridge'', ''Cambridge University Press'') tahojen uskottavuutta ja oman alansa tieteellistä pätevyyttä.

Kriitikkoja on kuitenkin ilmaantunut, yhtenä huomattavimmista muuan [http://en.wikipedia.org/wiki/Wesley_R._Elsberry Wesley Elsberry], jonka hengentuotteisiin viitataan myös suomenkielisessä nettikeskustelussa. Jotta saataisiin kuva naturalistileirin suosiman Dembski-kritiikin tasosta ja voitaisiin muodostaa käsitys sen asiallisesta painoarvosta, tämän artikkelin loppuosa keskittyy arvioimaan Internetissä julkaistua Elsberryn Dembski-kritiikkiä [http://www.talkreason.org/articles/eandsdembski.pdf][http://www.antievolution.org/people/dembski_wa/sc_resp_wre.html].

== Elsberry & Shallit 2003 ==

Tämä ''Information Theory, Evolutionary Computation, and Dembski's "Complex Specified Information"'' -otsikoitu teksti on saatavilla näyttävästi tulostuvassa pdf-muodossa ja lienee ulkoasustaan päätellen laadittu (ainakin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen alojen) akateemisessa julkaisemisessa yleisesti käytetyllä TEX-ohjelmalla tai jollain sen johdannaisella. Kun tähän lisää tekstin tieteellistyyppisen rakenteen päiväyksineen, kirjoittajien yhteystietoineen, tiivistelmineen, johdantoineen, koosteineen, lähde- ja alaviitteineen ja (lähes 100-kohtaisine) lähdeluetteloineen, sen sisältämät matemaattiset kaavat ja kokonaisuuden mittavuuden (54 sivua), vaikuttaa siltä kuin kyseessä olisi Dembskin työn perusteellinen tieteellinen kritiikki. Ainoa välittömästi epäilyksiä herättävä seikka on (käytetyllä välineellä ilmeisesti helpolla automatiikalla laadittavissa olleen) sisällysluettelon puuttuminen. Taustainformaationa voi mainita myös sen, että TEX-pohjaisten julkaisuohjelmien "ongelmaksi" yleisesti tiedetään, että niitä käyttäen on helppo saada aikaan näyttävän ulkoasunsa perusteella luottamusta herättäviä tekstejä sisällön laadusta riippumatta. Tarkempi analyysi on siis paikallaan.

Seuraavassa taulukossa koko teksti arvioidaan varsin yksityiskohtaisesti; taulukkomuoto auttanee lukijaa paikantamaan itseään erityisesti kiinnostavat kohdat:

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Luvun asema
!{{hl2}} | Luvun otsikko
!{{hl2}} | Otsikkosivun numero
!{{hl2}} | Sisällön tiivistelmä
!{{hl2}} | Kommentteja
|-

| &ndash;
| ''Abstract'' (Tiivistelmä)
| 1
| Luvataan osoittaa Dembskin olevan väärässä.
| [Vaatii palaamaan asiaan tässä artikkelissa.]

|-
| 1
| ''Introduction'' (Johdanto)
| 1
| Hyökkäilyä Dembskiä ja häneen suopeasti suhtautuvia vastaan. Tiivistelmän lupaus toistetaan. Artikkelin kokonaisrakenne hahmotellaan.
| [Vaatii palaamaan asiaan tässä artikkelissa.]

|-
| 2
| ''Dembski's claims'' (Dembskin väitteet)
| 2
| Myönnetään Dembskin väitteiden vallankumouksellisuus. Referoidaan keskeisinä pidetyt väitteet täsmämutkikkuuskriteerin luotettavuudesta ja intuitiivisuudesta sekä tarkoituksellisuuspäättelyn käyttökelpoisuudesta, informaation säilymislaista ja (eräiden) biologisten rakenteiden tarkoituksellisen aiheutuneisuuden osoittamisesta. Luvataan osoittaa näiden väitteiden virheet artikkelin jatkossa.
| Teksti myös numeroi Dembskin väitteitä, mutta koska kirjoittajien jaottelu ei vaikuta asiaa selventävältä vaan pikemminkin sekoittavalta, sitä ei ole tässä tiivistelmässä toistettu. [Tähän kohtaan ei tarvitse erikseen palata, sillä varsinaiset vastaväitteet tulevat vasta myöhemmissä kappaleissa.]

|-
| 3
| ''Design'' (Suunnittelu [tarkoituksellinen aiheutuneisuus])
| 3 
| Osoitetaan, ettei Dembskin teksteihin tutustumisesta huolimatta ole ymmärretty tämän artikkelin alkuosassa selitettyä tarkoituksellisuuspäättelyn logiikkaa. Syytetään asiaintilasta Dembskiä ja luvataan jatkaa syytöksiä seuraavassa kappaleessa.
| Ei vaadi erityistä kommentointia, sillä koko kappale ei millään mielekkäällä tavalla käsittele eikä siten voi kyseenalaistaakaan tarkoituksellisuuspäättelyn logiikkaa.

|-
| 4
| ''Intelligence'' (Älykkyys)
| 5
| Lupauksen mukaisesti jatketaan oman ymmärtämättömyyden esittelyä. Tätä jatkuu sivun 7 toisen kappaleen loppuun asti. Sitten seuraa kappale, jossa esitellään kirjoittajien oma konsepti, ''"Erroneous Design Inference Principle"'' eli ''EDIP'' (virheellinen tarkoituksellisuuspäättelyperiaate, VTPP), josta jauhetaan kolmen kappaleen verran. Caputo-esimerkin yhteydet Laplace-sitaattiin ja Kolmogorov-kompleksisuuteen itse asiassa vahvistavat Dembskin analyysin, vaikka teksti ei tätä suoraan myönnäkään. Kuvitteellinen SETI-esimerkki tarkoituksellisuuspäättelyineen päivineen on peräisin naturalisti Carl Saganilta eikä Dembskiltä, joka vain lainaa sitä analyysissään; jos olisi esitettävissä riittävän uskottava syy olettaa tällaisten hahmojen tarkoitukseton alkuperä, asia ei koskisi tarkoituksellisuuspäättelyn logiikkaa vaan sen oikeaa soveltamista kyseiseen tapaukseen. Kappale päättyy pulsarisignaaliesimerkkiin, jonka yhteydessä esitetään epämääräinen viittaus siihen, että Dembskin mutkikkuus-määrittyneisyyskriteerin olisi katsottu täyttyneen. Ilman matemaattista analyysiä tällaiset väitteet ovat pelkkää käsien heiluttelua. Sen sijaan voi kyllä todeta, että esimerkki saattaa vahvistaa Dembskin väitettä tämän kriteerin intuitiivisuudesta.
| [VTPP antaa aihetta jatkokäsittelyyn.]

|-
| 4.1
| ''Animal intelligence'' (Eläinten älykkyys)
| 9
| Esitellään esimerkkejä, joissa eläinten aikaansaannoksissa näyttäisi olevan täsmämutkikkuutta (yrittämättä todistaa tätä yksityiskohtaisesti), todetaan Dembskin rottakoe-esimerkki ja ajatus siitä, että kasvien luonteenomaiset muodot voivat selittyä siitä, että ne kasvussaan noudattavat valmista algoritmia. Kysytään, olisiko MTI:n tuottamista pidettävä osoituksena kyseisten eläinlajien älykkyydestä ja olisiko asialla joitain eettisiä seurauksia.
| [Antaa aihetta jatkokäsittelyyn.]

|-
| 5
| ''The validity of the design inference'' (Tarkoituksellisuuspäättelyn validiteetti [kyky mitata sitä, mitä sen on määrä mitata])
| 10
| Esitellään kaksi Dembskin esittämää perustelua tarkoituksellisuuspäättelyn toimivuudelle. Ensin se, että kaikissa tapauksissa, joissa MTI:n syntyhistoria tiedetään, sillä on ollut älyllinen alkuperä. Tästä Dembskin toteamuksesta kehitellään sitten olkinukkeja, naurettavuuteen vetoamista yms. virheellistä argumentaatiota. Toisena Dembskin perusteluna on nimenomaan älyllisten agenttien kyky aidosti valita vaihtoehdoista ja tuottaa näin täsmämutkikkuutta (''specified complexity'', suomennettu m. "täsmennetty monimutkaisuus"). Tätä perustelua käsitellään samaan tapaan kuin edellistäkin.
| [Antaa aihetta jatkokäsittelyyn.]

|-
| 5.1
| ''Indirect design'' (Epäsuora suunnittelu/aiheuttaminen)
| 12
| Otetaan esiin kysymys näennäisestä täsmämutkikkuudesta (''apparent specified complexity'', lähteenä Dembskin [http://www.leaderu.com/offices/dembski/docs/bd-specified.html artikkeli]). Sekoitetaan käsitteitä "algoritmihuone" (''"Algorithm Room"'') -kysymyksellä, joka muka olisi jonkinlainen ongelma tarkoituksellisuuspäättelyn toimivuuden kannalta. Sitten todetaan yllättäen (s. 13, 1. kappale) asian oikea laita ja seuraavissakin kappaleissa osoitetaan vaihteeksi joitain merkkejä Dembskin tekstin ymmärtämisestä, vaikka yritetäänkin kovin taistella tätä ymmärrystä vastaan, missä pyrkimyksessä lopulta näköjään "onnistutaankin".
| [Antaa aihetta jatkokäsittelyyn.]

|-
| 6
| ''Complex specified information'' (Mutkikas täsmäinformaatio [MTI, Dembskin käsite; suomennettu m. "täsmennetty monimutkainen informaatio" l. TMI])
| 13
| Ensin väitetään ongelmaksi sitä, että Dembskin menetelmä kirjoittajien mielestä tuottaa tarkoituksellisuustuloksia liian usein. &mdash; Sitten siirrytään valittelemaan, ettei saada selvää, mitä MTI-käsite oikein tarkoittaa. Kuitenkin toisaalta myönnetään tiedettävän, että siihen liittyy suuri epätodennäköisyys ja alhainen Kolmogorov-kompleksisuus. &mdash; Pari selvää väitettä esitetään: että Dembskin todistus siitä, etteivät funktiot voi tuottaa MTI:tä, olisi virheellinen (s. 15; väitettyä virheellisyyttä ei mitenkään perustella) ja että Daviesin käyttämänä, toisin kuin Dembskillä, "kompleksisuus" merkitsee korkeaa Kolmogorov-kompleksisuutta (s. 16), mikä kaiketi olisi ollut helppo osoittaa lähdeviitteellä, jota ei kuitenkaan anneta.
| Tarkoituksellisuustulosten saamista pidetään ongelmana, vaikka samalla myönnetään, ettei tiedetä, mitä on todella tapahtunut (s. 13); mistä siis voitaisiin tietää, että nämä päätelmät olisivat virheellisiä? Naturalismin kannalta ne tietysti ovat kiusallisia, mutta sehän on pikemminkin naturalismin kuin tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ongelma. Vain uskonnollisuusluonteinen sitoutuminen naturalismiin "ulkoistaa" ongelman: "Ette saa vaatimiamme tuloksia, olette siis väärässä!" &mdash; Juuri riittävä epätodennäköisyys ja alhaisena Kolmogorov-kompleksisuutenakin ilmenevä määrittyneisyys ovat Dembskin MTI:n kriteerit, ja kritiikin eräissä muissa osissa kirjoittajat tuntuvat tämän ymmärtävänkin. Vaikuttaakin siltä, että he tässä pyrkivät vain [[wp:FUD|FUD-tyyliseen]] yleisen epäluottamuksen lietsontaan<ref>Tuskin kuitenkaan ainakaan varoittamaan lukijakuntaansa oman kritiikkinsä epäpätevyydestä, mikä tosin voi olla lukijan mielessä syntyvä vaikutelma.</ref>. Ottaen huomioon, että monet<ref>Mm. artikkelin alussa mollatut Dembskin teosten akateemisesti pätevät julkiset suosittelijat</ref> ovat mielestään saaneet selvää Dembskin tarkoituksesta, tällainen ymmärtämättömyyskritiikki ei ole vakuuttavaa eikä liioin millään tavoin pysty horjuttamaan tarkoituksellisuuspäättelyn logiikkaa. &mdash; Mainittuja täsmäväitteitä ei siis yritetäkään näyttää toteen. Sen sijaan tilaa on löytynyt lopun olkinukkeilulle Caputo-jonon kanssa, joka sentään on luvun alkuosan tasoon verratenkin varsin surkea esitys.

|-
| 7
| ''Information, complexity, probability'' (Informaatio, mutkikkuus, todennäköisyys)
| 17
| Heti kärkeen myönnetään tiedettävän, että Dembskin terminologiassa mutkikkuus, informaatio ja epätodennäköisyys (''"complexity"'', ''"information"'' ja ''"improbability"'') ovat olennaisesti sama asia. Edelleen jaksetaan ihmetellä, miten asia voi olla näin, kun se algoritmisessa informaatioteoriassa on juuri toisinpäin.<ref>On todennäköistä, että satunnaisesti valittu bittijono ei ole tehokkaasti tiivistettävissä, jolloin se sisältää paljon Kolmogorov-kompleksisuutta eli algoritmista informaatiota; vastaavasti on epätodennäköistä, että se on tehokkaasti tiivistettävissä, missä tapauksessa se sisältää Kolmogorov-kompleksisuutta l. algoritmista informaatiota vain vähän.</ref> &mdash; Luvun loppuosa käsittelee lähinnä sitä matemaattista tosiasiaa, että jonkin havainnon laskettu todennäköisyys riippuu laskussa käytetystä todennäköisyysjakaumasta. &mdash; Loppuhuipennus jatkaa valittua [[wp:FUD|FUD]]-strategiaa sekoittamalla kysymyksen kulloinkin käytettävästä todennäköisyysjakaumasta itse menetelmän pätevyyteen<ref>''Because Dembski offers no coherent approach to his choice of probability distributions, we conclude that Dembski's approach to complexity through probability is very seriously flawed, and no simple repair is possible.''</ref>.
| Eikö kukaan ole opettanut näille kirjoittajille, että samalla sanalla on eri teorioissa eri merkityksiä? Ei ihmekään, etteivät he saa selvää Dembskistä, jos kuvittelevat samannäköisen sanan merkitsevän kaikkialla samaa asiaa. Suuri osa esitetystä kritiikistä näyttääkin perustuvan tarkoituksellisuuspäättelyn luokittelemiseen jonkinlaiseksi Kolmogorov-kompleksisuuden johdannaiseksi, mitä se ei suinkaan ole &ndash; ja tähän väärinkäsitykseen perustuvat osat vieläpä ovat artikkelin asiallisinta antia! &mdash; Todennäköisyysjakaumahuomautus on siinä mielessä järkevä, että tarkoituksellisuuspäättelyä (sen enempää kuin monia muitakaan probabilistisia menetelmiä) ei voi käyttää tilanteessa, jossa jakaumasta ei voi perustellusti sanoa mitään riittävän varmaa. &mdash; Tarkoituksellisuuspäättelyn (tai mainittujen muiden menetelmien) logiikan pätevyys ei kuitenkaan kyseenalaistu sillä perusteella, ettei niitä voi aina soveltaa &ndash; kunkin menetelmän pätevyys riippuu vain sen kyvystä antaa luotettavia tuloksia silloin, kun sitä voidaan soveltaa. Siksi luvun loppupäätelmä tämän ongelman periaatteellisesta vakavuudesta on itse vakavasti liioiteltu tai suorastaan harhainen: kulloinkin käytettävän jakauman valinta ei kuulu tarkoituksellisuuspäättelyn sisäiseen logiikkaan vaan sen soveltamiseen kulloinkin käsiteltävään tapaukseen. Siksi Dembskikin käyttää eri esimerkeissään eri jakaumia, kuten kriitikot sinänsä oikein ovat havainneet. Tällainen jakaumien vaihtamismahdollisuus tutkimuskohteen mukaan on klassisen tilastotieteen alalla itsestäänselvyys, eikä hypoteesien eliminointiin perustuvan tilastollisen päättelyn logiikkaa ylipäänsäkään sidota johonkin tiettyyn yhteen jakaumaan, mitä kriitikot kuitenkin tuntuvat Dembskiltä kärttävän.

|-
|  8 [alku: yleistä]
| ''Specification'' (Määrittyneisyys [suomennettu myös "täsmennys"])
| 21
| Tässä taas heti kärkeen myönnetään jokseenkin hyvin tiedettävän myös se, mitä Dembski tarkoittaa määrittyneisyydellä. &mdash; Todetaan sinänsä oikein, että Dembski yhtäältä on esittänyt määrittyneisyydelle (l. täsmennykselle) jossain määrin erilaisia teknisiä kriteerejä, joihin perustuvia yksityiskohtaisia määrittyneisyystodistuksia hän toisaalta läheskään aina ei ole esittänyt esitellessään teksteissään erilaisia esimerkkejä määrittyneisyyden ilmenemisestä.
| Koko 6-luvun voivottelu Dembskin käsittämättömyydestä käy siis tässä vaiheessa (7 ja 8 -lukuihin tutustuessa) itsessään käsittämättömäksi. Liekö teksti laadittu sellaisena yhteistyönä, että toinen kirjoittaja, joka ei ymmärtänyt, kirjoitti 6-luvun, ja toinen taas ymmärsi edes vähän paremmin ja lisäsi perään 7- ja 8-luvut? &mdash; Dembskin teksteistä tehdyt huomiot selittyvät yksinkertaisesti sillä, että määrittyneisyys on intuitiivisesti vahva käsite, jonka täsmällinen saati paras mahdollinen formalisointi ei välttämättä ole aivan yksinkertainen asia<ref>Vrt. "todennäköisyys": käsite on intuitiivisella tasolla ollut ihmiskunnalle tunnettu ammoisista ajoista, varsinaisen matemaattisen teorian panivat alulle Pascal ja Fermat 1600-luvulla, mutta aksiomatisoinnin esitti vasta Kolmogorov 1900-luvulla; silti olisi mieletöntä väittää, että siihen asti koko todennäköisyyskäsite olisi ollut käsittämätön.</ref> eikä formaaleihin todistuksiin ole tavallisissa asiateksteissä syytäkään, nehän eivät lisäisi vaan pikemminkin haittaisivat tekstin ymmärrettävyyttä lukijakunnan valtaosan kannalta.

|-
|  8 [jatkoa: kritiikin pääkohdat]
| ''Specification'' (Määrittyneisyys [suomennettu myös "täsmennys"])
| 21
| Pääsyytökset summataan seuraavasti: Dembskin määrittyneisyyskäsite vaikuttaa sekavalta syistä, että 
# hyväksyttäviä määrityksiä ei ole riittävän selvästi erotettu tekaistuista,
# määrittyneisyyskäsite on liian epämääräinen  ja
# määrittyneisyysalueen muodostaminen ja riippumattomuus luokiteltavasta ilmiöstä on ongelmallinen<ref>''We find Dembski's account of specification incoherent. Briefly, here are our objections. First, we contend that Dembski has not adequately distinguished between legitimate and illegitimate specifications (which he calls fabrications). Second, Dembski's notion of specification is too vague. Third, Dembski's discussion of the generation of the target T and its independence of the event E is problematic.'' (s. 21)</ref>.
| Syytökset käsitellään jatkossa yksi kerrallaan.

|-
|  8 [jatkoa: kritiikin ensimmäinen pääkohta]
| [syytös tekaistujen määritysten riittämättömästä torjunnasta]
| [21&ndash;24 (sekä syytös että käsittely)]
| Repostellaan Saganin-Dembskin alkulukubittijonoesimerkkiä eikä millään onnistuta selvittämään, olisiko sitä todella pidettävä Dembskin kriteerien mukaisesti määrittyneenä. &mdash; Sitten siirrytään (Yhdysvaltain oikeushistoriasta poimittuun) Dembskin Caputo-esimerkkiin ja spekuloidaan, miten paljon tilannetta voitaisiin hämärtää ilman, että se lakkaisi olemasta määrittynyt. &mdash; Kolmanneksi siirrytään lingvistiikan puolelle ja ihmetellään, olisiko monisanaiseen ja siis määriteltävää kohdeilmaisua paljon pitempään selitykseen turvautuva tyypillinen sanakirjamäärittely Dembskin kannalta hyväksyttävää määrittämistä. &mdash; Luvataan esittää parempi määrittelykriteeri liitteessä.
| Näissäkin yhteyksissä käy kiusallisen selväksi, miten mahdotonta on järkevästi kritisoida asiaa, jota ei (omastakaan mielestä) ole kunnolla ymmärretty. Sekä Saganiin että Caputoon liittyvät esimerkit ovat nimenomaan esimerkkejä, jotka auttavat järkevää lukijaa saamaan käsitteellisen otteen siihen, mistä on kysymys. Muiden kuin Dembskin alun perin esittäminä ne samalla osoittavat Dembskin kriteerin intuitiivisen osuvuuden ja eri elämänalueille sijoittuvina sen laaja-alaisen sovellettavuuden. Suunnitteluteoria ja sen mahdollistama tarkoituksellisuuspäättely ei kuulu abstraktin matematiikan vaan empiiristen menetelmätieteiden alueelle. Koska Dembski käyttää näitä esimerkkejä, ne vastaavat hänen käyttämiään käsitteitä, ja kriitikon on aivan turha käydä kyseenalaistamaan tätä seikkaa vain siksi, ettei pysty sitä todistamaan eikä ole löytänyt Dembskin tekstistä sille jotain matemaattista tms. todistusta<ref>Tämä on argumentointivirhe, joka tunnetaan tietämättömyyteen vetoamisena ("koska emme tiedä, millä perusteella Dembski pitää näitä tapauksia määriteltyinä, Dembskin käsitteissä on jotain vikaa") eli käännettynä todistustaakkana ("Dembski on väärässä, kunnes hän saa meidät vakuuttumaan olevansa oikeassa").</ref>. &mdash; Todetaan kyllä Dembskin edellyttäneen määrittyneisyydeltä holistisuutta, muttei osata soveltaa sitä Caputo-esimerkkiin, koska ei tajuta koko tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ydintä. Siinä vaiheessa, kun tarkastelu on jo siirretty varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta merkkijonojen kombinatoris-abstraktiseen maailmaan, ei pitäisi olla kovin vaikeaa käsittää, että jokainen "bittijono, jonka pituus on ''n'' ja jossa on tasan ''k'' 1-merkkiä" -muotoinen ilmaus käy kyllä määrityksestä<ref>Se on tarvittaessa helppo vaikka formalisoida eli esittää matemaattisena bittijonojoukon määrityksenä.</ref>; lisäksi on vielä monenmoisia muitakin mahdollisia määrityksiä. Kuhunkin määritykseen liittyy sitä vastaava bittijonojoukko, mutta todennäköisyyksistä ja sitä kautta mahdollisesta MTI:stä ei voida edes mielekkäästi puhua bittijonojen abstraktista maailmasta vaan ainoastaan empirian havaittavasta maailmasta poimittuja tutkimuskohteita tarkasteltaessa<ref>Abstraktilla bittijonolla ei sinänsä ole mitään todennäköisyyttä ja jos siihen halutaan "jälkikäteen" liittää jokin todennäköisyys, kyseinen bittijono ei sinänsä mitenkään rajoita liitettävän todennäköisyysarvon valintaa.</ref>. Tämä ero tuntuu jäävän kirjoittajien horisontin taa. (Ks. m. liitteen käsittely.) &mdash; Samaten sanakirjamäärittelyjen pituuskysymyksellä on vaikea nähdä olevan tarkoituksellisuuspäättelyllistä relevanssia, ihmisten käyttämät kielelliset ilmaukset käsitetään yleensä ilman muuta tarkoituksellisiksi ja sanakirjoja mahdollisesti tarvitaan ymmärtämisen avuksi, mutta mitään tarkoituksettomuusselitysten uskottavuuksia<ref>On vaikea edes nähdä, millaisia tarkoituksettomuusselityksiä tässä asiayhteydessä haluttaisiin ottaa esiin.</ref> ei tarvitse näissä toimissa onnistumiseksi arvioida. &mdash; Liite käsitellään heti tämän kohdan jälkeen:
* '''HUOM! Asiayhteyden vuoksi A-liiteosa käsitellään heti seuraavaksi ja 8-luvun muihin pääkohtiin palataan vasta liitteen käsittelyn jälkeen.'''

|-
| A [Liite]
| ''Algorithmic Information Theory'' (Algoritminen informaatioteoria)
| 43
| Aluksi hahmotellaan liitteen sisältö<ref>''In this appendix we give a brief tutorial on algorithmic information theory, provide our replacement for Dembski's CSI, and provide the details of an algorithm mentioned in the text.''</ref>. Sitten esitellään algoritmista informaatioteoriaa (AIT; Kolmogorov-kompleksisuuden teoria).
| AIT-esittely on aivan asiallinen, jopa erinomainen johdatus<ref>Se lienee kiitos-osiosta päätellen läpäissyt alan erikoisasiantuntijana pidetyn, Suomessakin luennoineen Paul Vit&aacute;nyin tarkastuksen.</ref> (laskennan teorian kannalta) sinänsä hyvin kiintoisaan aihepiiriin, joka ei kuitenkaan ole tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan kannalta mitenkään erityisen olennainen. Lyhyesti: oikea teksti väärässä paikassa.

|-
| A.1 [Liite]
| ''A different account of specification'' (Vaihtoehtoinen määrittämiskäsite)
| 46
| Esitetään Kolmogorov-kompleksisuuteen perustuva ehdotus "bittijonojen määrittämiseksi"<ref>''a different account of specification for bit strings, based on Kolmogorov
complexity''</ref>. Tämän sanotaan olevan yhteensopiva Dembskin oman määrittelyn kanssa, ainakin "tasaisen todennäköisyysjakauman tulkintamallissa"<ref>''This definition is consonant with Dembski's own discussion in The Design Inference [16, pp. 171{174].'' (s. 46) - - ''We now argue that our measure of SAI is strongly related to Dembski's CSI under the uniform probability interpretation.'' (s. 47)</ref>, joskin sitä paljon parempi<ref>''As we see it, this account of specification has many advantages over Dembski's.''</ref>. &mdash; Lopuksi annetaan ymmärtää pystyttävän osoittamaan vääräksi Dembskin esittämä informaation säilymislaki ja erityisesti myös hänen väitteensä siitä, ettei kahdessa ''Hamlet''-näytelmän tekstissä ole yhteensä sen enempää informaatiota kuin yhdessä<ref>Hamlet-vastaväite: alaviite 19, s. 48. Dembskin asiaa koskeva huomautus: ''Älykkään suunnitelman idea'', s. 126.</ref>.
| Muuten hyvä, mutta valitettavasti ei näköjään ole ymmärretty, mistä koko tarkoituksellisuuspäättelyssä oikeastaan olikaan kysymys<ref>Tämä käy selväksi ehdotuksen etujen esittelystä: ''For one thing, since it is divorced from considerations of probability, we no longer have to engage in the dubious practice of determining the relevant space of events after witnessing an event. Instead, our objects of interest live naturally in the space &Sigma;* of all finite bit strings over the alphabet &Sigma;. Neither are we forced to assign probabilities to our events, or engage in the pretense that our specification is somehow independent of the event y. Futher, we no longer have to argue about the distinction between "specification" and "fabrication". Following our suggestion, every program that outputs y is a legitimate specification, but some are better (shorter) than others.''</ref>. Olisi kieltämättä kätevää, jos tarkoituksellisuuspäättelyjä voisi toteuttaa tarvitsematta tietää mitään tapahtumien todennäköisyyksistä empiirisessä maailmassa tai jos empiria olisi jollain yksikäsitteisellä tavalla ilman muuta muunnettavissa bittijonoiksi, jotka sitten vielä ilman muuta sopisivat käsiteltäviksi tasaisen todennäköisyysjakauman oletuksella. Tällaisessa "semiplatonistisessa ihannemaailmassa" kirjoittajien ehdotus<ref>Ehdotuksen ytimenä on määrittyneisyyskäsitteen korvaaminen kirjoittajien määrittelemällä "Kolmogorov-anti-informaatiolla", laskettavuuden teoriaan mahtuvalla käsitteellä.</ref> toimisi (joskaan ei sisältäisi paljonkaan uutta siihen nähden, mitä Dembski oli viitatuilla sivuilla jo alun perinkin esittänyt). Jos Dembski itse olisi erehtynyt jättämään tarkoituksellisuuspäättelylle esittämänsä logiikan joidenkin näin naiivien oletusten varaan, hän ei todellakaan olisi saanut toista väitöskirjaansa hyväksytyksi saati julkaistuksi Cambridgen ammattilaissarjassa. Tällainen simplistinen "korjausehdotus" sopii kuitenkin mainiosti täydentämään naturalistista [[wp:FUD|FUD]]-taktiikkaa: "Älä osta Dembskiltä, meillä on parempi tuote! Tosin ei sitäkään kyllä kannata ostaa, koska eihän sitä varsinaisesti mihinkään tarvita." &mdash; Silti on todettava, että tämä kohta ihan oikeasti sisältää yhteyksiä Dembskin työn tiettyihin yksityiskohtiin, mikä puolestaan osoittaa Dembskin työn on sekä ymmärrettäväksi että päteväksi<ref>Jos olisi löydetty jokin virhe Dembskin tavassa käsitellä algoritmista informaatioteoriaa ja saatu vielä alan auktoriteetilta vahvistus asiaan, voi vain kuvitella, mitkä riekkujaiset siitä olisi onnistuttu repimään! Nyt sen sijaan nimenomaan '''tämänsuuntaista''' kritiikkiä ei lainkaan esitetä, annetaan vain ymmärtää oltavan itse samalla AIT-tiellä, jota Dembskikin on astellut, vain paljon edellä häntä tietenkin.</ref>. &mdash; Jos koko dokumentti olisi kirjoitettu edes tällä asiallisuuden tasolla<ref>"Vuosien puurtamisen ja kahden tohtorintutkintonsa jälkeen Dembski on jo melkein hajulla asiasta, jonka me tässä oman toimen ohella näppärästi pätevämmin ratkaisemme" -sävyyn</ref>, siihen olisi voinut yrittää suhtautua edes miten kuten ymmärtäväisesti. Tilanteen karuutta kuvaa kuitenkin ehkä kaikkein selvimmin juuri se, että tällaisessa '''yksinomaan alentuvassa''' (eikä avoimen halventavassa) esiintymisessään kirjoittajat ovat Dembskiä kohtaan itse asiassa '''asiallisimmillaan'''. Siksikin koko kritiikistä on niin vaikea löytää mitään hyvää sanottavaa. &mdash; Koska Dembskin esittämä informaation säilymislaki ei käytä Elsberry-Shallit-SAI:n määritelmää (eikä sen pohjana olevaa algoritmisen informaation määritelmääkään), sen vastustaminen tällä tavoin on loogisesti merkityksetöntä mutta istuu kyllä luontevasti FUD-retoriikkaan &ndash; samoin Hamlet-vastaväite, jota on vaikea tulkita muuksi kuin joko lukijakunnan tahalliseksi harhauttamisyritykseksi tai kirjoittajien sisälukutaidon puutteellisuuden julkiseksi osoittamiseksi<ref>
* Dembski: "Samassa hengessä [nim. intuitiivista informaation käsitettä Dembskin mukaan vastaavan probabilistisen tarkastelun puitteissa] voidaan todeta, ettei kahdessa Shakespearen ''Hamlet''-kirjassa ole enempää informaatiota kuin yhdessä kirjassa. Tämä on tietenkin täysin ilmeistä, ja kaikkien informaatiota muodollisesti selittävien olisi parasta olla samaa mieltä." [Dembski jatkaa osoittamalla, että hänen probabilistisessa lähestymistavassaan tämä ehto täyttyykin.]
* Järkevä tulkinta sanotusta: "Dembski esittää tässä vaatimuksen, joka intuitiivista (semanttisen) informaation käsitettä formalisoimaan pyrkivien teorioiden olisi pystyttävä toteuttamaan ja jota siksi voi käyttää perusteena erilaisten formalisointien keskinäisen paremmuuden arvioinnissa, sikäli kuin ne tällaiseen tavoitteeseen tähtäävät."
* Kriitikkojen järjenvastainen tulkinta sanotusta: "Dembski väittää tässä, että kaikilla formaaleilla teorioilla, joiden nimessä esiintyy informaatio-sana, on tällainen ominaisuus. Nytpä saimme hänet kiinni väärästä väitteestä!"</ref>. 

|-
|  8 [jatkoa: kritiikin toinen pääkohta]
| [syytös määrittyneisyyskäsitteen epämääräisyydestä]
| [21 (syytös), 24 (käsittely)]
| Dembskin määrittyneisyyskäsitteen väitetään olevan liian epämääräinen. &mdash; Väitetään, että on olemassa erityinen tekninen merkitys, jota Dembski määrittyneisyydeltä vaatii, mutta että hän ei kuitenkaan käytännössä ole sitä vaatinut ja että nyt emme siis voi tietää, onko tämä vaatimus Dembskin käyttämissä esimerkeissä täyttynyt vaiko ei. &mdash; Väitetään, että luonnollisella kielellä esitettyihin määrityksiin tyytyminen johtaa ongelmiin ja että yksi tällainen ongelma on Berryn paradoksi. Pelätään kaiken tämän johtavan tarkoituksen näkemiseen siellä, missä sitä ei todellisuudessa ole.
| 
* '''HUOM! Tämä kohta jatkaa A-liitteen alkuosan käsittelyn edellä aloitettua 8-luvun käsittelyä.'''
Syytös<ref>''We also believe Dembski's current notion of specification is too vague to be useful. More precisely, Dembski's notion is sufficiently vague that with hand-waving he can apply it to the cases he is really interested in with little or no formal verification.''</ref> kuulostaa lähes freudilaiselta lipsahdukselta: Dembskin määrittyneisyyskäsite kuulemma ei ole "hyödyllinen" siksi, että hän voi helposti soveltaa sitä niihin kysymyksiin, jotka häntä todella kiinnostavat &ndash; eiköhän juuri tällainen luonteva sovellettavuus ole kaikessa menetelmänkehittelyssä yhtenä keskeisenä tarkoituksenakin? Jos Dembskin käsitettä vain vaivoin tai ei lainkaan voisi soveltaa hänen kiinnostuksensa kohteisiin, silloinko se vasta olisi kriitikkojen mielestä "hyödyllinen" ja "käyttökelpoinen"? &mdash; Jos väitteen erityisestä teknisestä määrittyneisyyskäsitteestä, josta tiukka kiinnipitäminen estäisi väärät positiiviset tulokset, ottaa vakavasti, sen esittäminen itse asiassa merkitsisi sitä, että kriitikot myöntävät tässä Dembskin menetelmän olevan luotettava, jos sitä vain seurataan tarpeeksi huolellisesti; epäluotettavan menetelmän huolellinen seuraaminenhan ei mitään hyödyttäisi. Lieneekö tämäkin jonkinlainen "freudilainen lipsahdus"? Asiallisesti ottaen kuitenkin koko ajatus erityisestä "Dembski-määrittyneisyydestä", johon jonkinlainen formaalien verifikaatioiden esterata johtaisi, on sekin osoitus asiantuntemattomuudesta. Dembskin antamat formaalisluontoiset määritykset auttavat soveltamaan hänen menetelmäänsä erityistutkimuksiin, mutteivät ole käsitemäärityksiä jonkinlaisen matemaattisen aksiomatiikan merkityksessä. Tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka ei toisin sanoen riipu jostain erityisestä määrittyneisyyden muodosta eikä tekaistujen määritelmien torjumistarve johda vaatimukseen aksiomaattisesta järkähtämättömyydestä vaan pikemminkin osoittaa, että on tärkeää harjoittaa ja herkistää ihmiselle luontaista kykyä erottaa aito määritys tekaistusta; tämän kyvyn käytössä harjaantuminen on aivan toinen asia kuin sen toiminnan formalisointi, jonka senkin Dembski siis kyllä on toteuttanut. &mdash; Berryn paradoksilla<ref>Esim. kysymys siitä, mikä on "pienin luku, jota ei voi määritellä kahdeksalla sanalla".</ref> pelottelu on tarkoituksellisuuspäättelyn vastustamisen yhteydessä jokseenkin absurdia. Olisipa hauska kuulla, millaisen kohteen tarkoituksellisuuspäättely mahtaisi tähän paradoksiin kaatua ja miten. Myös konkreettinen esimerkki pelätyn väärän positiivisen tuloksen johtamisesta liian helppokäyttöisen määrittyneisyyskäsitteen takia olisi tervetullut.

|-
|  8 [jatkoa: kritiikin kolmas pääkohta]
| [syytös määrittyneisyysalueeseen liittyvistä ongelmista]
| [21 (syytös), 24&ndash;25 (käsittely)]
| Valitellaan, ettei ymmärretä, mitä Dembski tarkoittaa sillä, ettei aito määritys saa riippua tarkasteltavasta kohteesta. &mdash; On '''löydetty virhe Dembskin ''No Free Lunch'' -teoksesta (s. 143&ndash;144)''': kuvitteellisesta SETI-signaalista puuttuu luvun 59 unaariesitys, niin alkuluku kuin 59 onkin. Tästä löydöstä sitten päätellään, että Dembskin määritelmässä on jotain vikaa(!).
| Oman ymmärtämättömyyden valittelu ei auta argumentoimaan vakuuttavasti<ref>Se edustaa joko käännetyn todistustaakan perusteluvirhettä tai pelkkää yleistä FUD-taktiikan mukaista lukijanväsytyspyrkimystä: kun kirjoittaa tarpeeksi paksun ja arvovaltaisen näköisen "kritiikin" ja sijoittelee joka sivulle räikeännäköisiä syytöksiä kritiikin kohteen "vakavista virheistä", voi onnistua pelottelemaan tai muuten vain väsyttämään lukijakunnan niin, että mahdollisimman moni ei lukisi sen enempää Dembskiä (eikä tajuaisi hänen perustelujensa voimaa) kuin häneen kohdistettua kritiikkiäkään (ja tajuaisi sen perustelujen onttoutta).</ref>. &mdash; Sinänsä todellisen "59-virheen" käyttötapa osoittaa sekin vain kriitikkojen sisälukutaidottomuutta: Dembskiä syytetään vaatimuksesta, jota hän ei ole esittänyt<ref>Nimittäin, että määrittyneisyyden olisi oltava todettavissa itse kohteeseen tutustumatta.</ref>.

|-
| 9
| ''The Law of Conservation of Information'' (Informaation säilymislaki [ISL; Dembskin käsite])
| 25
| 
# Väitetään tässä kohdassa osoitettavan, että informaation säilymislaki ei lainkaan pidä paikkaansa.<ref>''We will see that there is simply no reason to accept Dembski's "Law", and that his justification is fatally flawed in several respects.'' (s. 25)</ref>
# Väitetään Dembskin rinnastusta Paul Medawarin ja oman informaationsäilymislakinsa välillä virheelliseksi.<ref>''Certainly there is no reason to think that Medawar's "information" has anything to do with CSI.'' (s.25)</ref>
# Väitetään Dembskin väittäneen, että mitkään funktiot eivät voi tuottaa (generoida) MTI:tä mutta että Dembski ei päinvastaisista väitteistään huolimatta ole pystynyt tätä todistamaan<ref>''Dembski's "proof" of this claim, given on pages 152–154 of No Free Lunch, is flawed in several ways.'' (s. 25)</ref> ja että seuraavaksi Dembskin virheet osoitetaan.
# Tämä koetetaan toteuttaa merkkijonofunktioita tarkastelemalla<ref>''By this we mean that events are strings of symbols.'' (s. 26)</ref>.
# Lisäksi halutaan käyttää "tasaisen todennäköisyysjakauman MTI-tulkintaa"<ref>''let us consider the uniform probability interpretation of CSI'' (s. 26)</ref>.
# Sivumennen todetaan Dembskin perustelun toimivan käytettäessä "syy-yhteyshistoriatulkintaa".<ref>''This is reasonable under the causal-history-based interpretation.'' (s. 26)</ref>
# Esitetään "vastaesimerkki" informaation säilymislaille "tasaisen tn-jakauman tulkintaa" ja bittijonon pituutta lisääviä funktioita käyttäen.
# Väitetään samalla löydetyn Dembskin määrittelystä johtuva järjenvastaiselta vaikuttava seuraus<ref>''This example also suggests a paradox inherent in Dembski's view of specification.'' (s. 26)</ref>, joka saisi aikaan sen, että kaikkia bittijonoja olisi pidettävä "määrittyneinä", jolloin koko määrittyneisyydestä tulisi merkityksetön käsite<ref>''We conclude that every binary string is specified, and specification becomes a vacuous concept.'' (s. 26)</ref>. Ainoa keino selviytyä tilanteesta olisi kuulemma turvautuminen A-liitteen esittämään määrittyneisyyskäsitteen uuteen määritelmään tms.
# Väitetään Dembskin erehtyneen tavassa, jolla hän yhdistää suunnittelusignaalin tunnistamiseksi (tietyssä tarkoituksellisuuspäättelyn formalisoinnissa) tarpeellisen hylkäysalueen määrittelevän ''g''-funktion ja informaatiota siirtävän ''f''-funktion viimemainitun määrittelyjoukon hylkäysalueen määrittämiseksi. Väitetty virhe on se, että yhdistetty funktio ei välttämättä ole Dembskin vaatimalla tavalla tarkoituksellisuuspäättelijän taustainformaation avulla tunnistuva<ref>''There is simply no reason for (g o f) to be identifiable'' (s. 27; sulkeet yhdistetyn funktion ympärille lisätty selvyyden vuoksi)</ref>.
# Varmemmaksi vakuudeksi annetaan vielä "esimerkkikin" tilanteesta, jossa tällainen virheellisyys esiintyisi: jokin tuntematon funktio tuottaisi järkevää englanninkielistä tekstiä dekryptaamalla sitä jostain käsittämättömästä "kryptosyötteestä", jolloin havaitsijasta, joka ei tuntenut funktiota, vaikuttaisi siltä kuin tämä MTI olisi syntynyt tyhjästä (siis tilanteesta, jossa MTI:tä ei ollut) eikä vain siirtynyt kyseisen funktion määrittelyjoukosta. Hänen pitäisi voida tuntea siirtofunktio vakuuttuakseen, ettei informaatio syntynyt tyhjästä, mutta silloin jouduttaisiin esittämään siirtofunktiolle vaatimus, jota Dembski ei ollut sille esittänyt.

[Käsittelyä jatkettava s. 27 alusta.]
| 
# [Palataan asiaan.]
# Perusteluna on taaskin käänteinen todistustaakka, "koska emme näe näillä käsitteillä mitään yhteistä, Dembski on väärässä" -tyyliin. Mitään järjellisesti sitovaa osoitusta tälle väitteelle ei esitetä.
# [Palataan asiaan.]
# Merkkijonoesimerkki on edellä A.1-kohdan käsittelyn yhteydessä todetusta syystä tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan vastainen: abstraktit merkkijonot eivät ole mitään empiirisiä tutkimuskohteita eikä niihin sellaisinaan liity mitään todennäköisyyksiäkään. Toisin sanoen tässä taas rakennellaan olkinukkea, jolla ei ole mitään tekemistä Dembskin esittämän tarkoituksellisuuspäättelyn kanssa.
# "Tasaisen tn-jakauman MTI-tulkinta" ei ole peräisin Dembskiltä vaan on hänen kriitikoidensa oma aivoitus: olkinuken rakennusmateriaalia.
# "Syy-yhteyshistoriatulkinta" ei sekään ole Dembskiltä peräisin oleva käsite ("tulkinnat" ovat tulkitsijoiden), mutta ainakin tässä yhteydessä se viittaa tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan mukaiseen (Dembskiltä peräisin olevaan) ajatukseen. Vaikka siis mahtipontisesti todettu tarkoitus oli osoittaa Dembskin olevan väärässä, tässä itse asiassa myönnetään hänen olevan kriitikkojensakin järjen mukaan '''oikeassa'''. Paradoksi siis löytyy näiden omasta tekstistä.
# Saatiin siis se olkinukke aikaiseksi.
# Olkinukelle keksittiin jatkokäyttöäkin.
# Taas luullaan ymmärrettävän Dembskin määritelmiä paremmin kuin Dembski itse. Pitää kyllä paikkansa, että tarkoituksellisuuspäättelyn läpiviemiseksi ''g''-funktion on oltava sanotulla tavalla tunnistuva (kuten Dembski tietenkin edellyttää olevankin). Siitä sitten suoraan seuraa, että myös (''g'' o ''f'') on vaaditulla tavalla tunnistuva. Tarkoituksellisuuspäättelyn logiikassa ei ole mitään, mikä vaatisi jotain erillistä tunnistuvuutta. Eihän Dembski tässä edes puhu siitä, miten tarkoituksellisuuspäättely on tehtävä, vaan siitä, miksi informaation säilymislaki pätee. Arvostelijareppanat eivät yksinkertaisesti ole ymmärtäneet kontekstia, ei siis ihme, että yksityiskohdatkin jäävät heille hämäriksi. Tunnistuminen ei ole mikään funktiolta vaadittu ominaisuus vaan päättelijän ja kyseisen funktion välinen suhde. Päättelijän on siis osattava määritellä ''g'' mielekkäästi, tutkimuskohteen ominaisuuksista riippumattomasti. Sen jälkeen (''g'' o ''f'') riippuu vain ''f'':stä, joka ei voi aiheuttaa sitä, että ''g'' lakkaisi olemasta vaaditunlainen, ja tämä riittää siihen, että myös (''g'' o ''f'') on vaaditunlainen. Informaation säilymislaki ei millään tavoin riipu siitä, mitä joku tiesi tai ei tiennyt ''f'':stä tai sen määrittelyjoukosta. Se riippuu vain ja ainoastaan siitä, että koska ''f'' on funktio, se kuvaa määrittelyjoukkonsa alkiot ''g'':n määrittelyjoukolle yksikäsitteisesti. Siksi hylkäysalueen ''f''-alkukuvan todennäköisyys omassa määrittelyjoukossaan (mikä se sitten olikin) ja siten myös se informaatio, jonka säilymisestä koko laissa on kysymys, on täsmälleen sama kuin ''g'':n määrittämän hylkäysalueen todennäköisyys ja siihen liittyvä informaatio ''g'':n määrittelyjoukossa. Juuri tästähän koko informaation säilymislaissa on kysymys. Kritiikki paljastaa vain kriitikoiden kyvyttömyyden ymmärtää koko asiaa, josta he olivat löytävinään virheen<ref>Tai sitten kyse on pelkästä härskistä FUD-taktiikasta: oletetaan, että lukijat eivät kuitenkaan tajua asian oikeaa laitaa, joten propagandistisia valheita voi levittää estottomasti.</ref>.
# Esimerkki on paradoksaalinen: sehän edellyttää, että '''todellisuudessa''' kyseinen MTI vain siirtyi (dekryptaamalla), vaikka havaitsijasta '''näyttikin''' siltä kuin se olisi syntynyt ilman edeltävää MTI:tä. Tilanne siis tosiasiassa on se, mitä informaation säilymislaki edellyttääkin, vaikka havaitsijalla olikin vaikeuksia asian ymmärtämisessä. Jos nyt havaitsija kuitenkin tuntee informaation säilymislain, hän juuri sillä perusteella pystyy päättelemään, että kyse oli vain informaation siirtymisestä eikä sen syntymisestä. Siis hän ei tarvitsekaan tarkempia tietoja siirtofunktiosta vaan pääsee oikeaan ymmärrykseen ilman niitäkin. Toisin sanoen tämä esimerkki siitä, miten Dembski muka oli väärässä, onnistuikin todistamaan nimenomaan sen, että Dembski oli '''oikeassa''' juuri siinä, ettei vaatinut siirtofunktion tuntemista: informaation säilymislaki pätee ja sitä voidaan siksi luotettavasti soveltaa silloinkin, kun informaationsiirtofunktioiden yksityiskohtia ei tunneta. &ndash; Lisäksi tämä esimerkki havainnollistaa sitä, miksi kriitikot olivat väärässä väittäessään Dembskin "unohtaneen", että (''g'' o ''f'') olisi pystyttävä erikseen tunnistamaan, jotta sitä voisi pitää vaaditunlaisena hylkäysalueen määrityksenä: jos tietää, että tietty selkoteksti saadaan (vaikka tuntemattomankin) dekryptausfunktion tulosteena tietyllä syötteellä, tämä seikka itsessään määrittää myös kyseisen syötteen, nimittäin kyseisen selkotekstin kryptatuksi muodoksi. Esimerkki siis valaisee sitä em. yleispätevää asiaintilaa, että ''g''-funktion tunnistuvuus laajenee (''g'' o ''f'')-funktioon silloinkin, kun ''f'' muuten jää täysin tuntemattomaksi.<ref>Tämä on myös hyvä esimerkki niistä näköaloista, joiden avaamisen johdosta Dembskin työtä on syystä kehuttu uraauurtavaksi, mitä kriitikot heti tekstinsä alussa tyylilleen uskollisina ehättivät irvailemaan.</ref> &ndash; Edelleen tämä esimerkki osoittaa vielä senkin, että informaation säilymislain tunteva suunnitteluteorian kannattaja osaa arvioida tällaisia modernin tietotekniikan mahdollistamia ilmiöitä realistisemmin kuin Dembskiä mollaava evolutionisti, joka kyseisessä tilanteessa voisi todellakin (jo valmiiksi uskomiensa muiden evolutionististen "tarkoituksettomasti itsestään" -ilmaantumistarinoiden jatkoksi) olla taipuvainen kuvittelemaan kyseisen tekstin vain jotenkin mystisesti "ilmaantuneen"<ref>Ja suorastaan pitää tilannetta osoituksena siitä, ettei ISL ole yleispätevä vaan että tuntemattomat funktiot voivatkin synnyttää MTI:tä ihan itsestään ja että hän voi olla siitä aivan varma, kun on itsekin havainnut tällaista toistuvasti tapahtuneen</ref>. &ndash; Näin ollen tämä esimerkki havainnollistaa osuvasti vielä sitäkin, miten naturalistinen kehäpäättely toimii: kun kritiikittömästi uskotaan naturalististen auktoriteettien virheellisiä väitteitä, päädytään tulkitsemaan omia havaintoja virheellisesti ja sitä myöten luulemaan oman kokemuksen osoittaneen naturalismin kriitikoiden olevan väärässä, vaikka tosiasiassa kyse onkin vain oman harhautuneen auktoriteettiuskon synnyttämästä, itselle tiedostamattomasta havaintotulkintavirheestä. &ndash; Siispä tässä saadaan esimerkki vieläpä siitäkin, miten oikeassa Puolimatka on kiinnittäessään huomiota siihen, miten naturalismi johtaa siihen, että ihmisen itsekriittiset kyvyt jäävät kehittymättömiksi, ja kuinka tämä on omiaan rampauttamaan tieteellisen tutkimuksen itseäänkorjaavaa kykyä: koko kritiikkitekstihän vaikuttaisi viime kädessä syntyneen tieteen kehitysmahdollisuuksille tuhoisasta halusta ja tarpeesta ylimielisen itsevarmasti torjua vallitsevan paradigman perusteet kyseenalaistava argumentointi pyrkimättäkään todella ymmärtämään sen sisältöä.<ref>Tämä "vastaesimerkki" on kaiken kaikkiaan todella outo. Oletettavasti "itse keksittynä" se ei selity vielä sillä, että Dembskin tekstiä ei ymmärretä, eikä sillä juuri [[wp:FUD|FUD]]-arvoakaan näyttäisi olevan (johtopäätös ''Dembski's claim about conservation of CSI is greatly weakened, since it no longer applies to all functions, but only functions specifiable through A's background knowledge K'' on tekstin roisissa kontekstissa varsin vaisu yksityiskohta ja itse asiassa viittaa siihen kuin ISL olisi joka tapauksessa kriitikkojenkin mielestä periaatteessa voimassa, joskaan ei Dembskin väittämässä laajuudessa). Ei liene täysin mahdotonta, että se olisi jonkun "saladembskiläisen" kriitikoille ehdottama ihan vain sen kokeilemiseksi, ymmärtäisivätkö nämä edes tämän esimerkin todellista sanomaa, Dembskin tekstistä puhumattakaan (eivät näköjään ymmärtäneet). &ndash; Toinen skenaario: ehkä tämä onkin aiemmin roisimman väitteen jonkinlaisen julkaisua edeltäneen vertaispalautteen johdosta heikennetty muoto. Siinä tapauksessa se olisi voitu säilyttää tekstissä (paitsi ehkä lukijan FUD-taktiseksi väsyttämiseksi tekstiä kaikin tavoin venyttämällä) siksi, että siitä uskottiin olevan hyötyä jatkossa; ainakin siihen palataan heti seuraavassa kappaleessa. &ndash; Tai ehkäpä tämä on ihan vain suoranainen käytännön esimerkki Puolimatkan esille ottaman ongelman kärjistyneisyydestä: kriitikot voivat olla naturalisminsa niin sokaisemia, että ihan aktiivisesti ja kenenkään ulkopuolisen asiaan vaikuttamatta tai tekonsa merkitystä aavistamatta tuovat innolla esiin esimerkin, joka lähemmin tarkasteltuna vie pohjan koko heidän todisteluyritykseltään.</ref>


|-
| 9.1
| ''Natural law'' (Luonnonlaki)
| 28
| 
| 

|-
| 9.2
| ''CSI holism'' (CSI-holismi [Mutkikkaan täsmäinformaation kokonaisvaltaisuus])
| 29
| 
| 

|-
| 9.3
| ''Naturally-occurring CSI'' (Luonnossa esiintyvä / itsestään syntyvä MTI)
| 29
| 
| 

|-
| 9.3.1
| ''Dendrites'' (Dendriitit [hermosolujen informaationkeruuhaarat])
| 30
| 
| 



|-
| 9.3.2
| ''Atmospheric phenomena'' (Ilmakehän ilmiöt)
| 30
| 
| 


|-
| 9.3.3
| ''Triangular ice crystals'' (Kolmiomaiset jääkiteet)
| 31
| 
| 

|-
| 9.3.4
| ''Self-ordering in collections of spheres of different sizes'' (Erikokoisista palloista muodostuvien joukkojen itsejärjestäytyminen)
| 31
| 
| 

|-
| 9.3.5
| ''Fairy rings'' (Keijurenkaat [sienirihmastojen ympyrämäiset kasvukuviot])
| 31
| 
| 

|-
| 9.3.6
| ''Patterned ground'' (Maaperäkuviot)
| 31
| 
| 

|-
| 10
| ''Evolutionary computation'' (Evolutiivinen laskenta [geneettiset algoritmit])
| 31
| 
| 

|-
| 10.1
| ''How genetic algorithms can increase Kolmogorov complexity'' (Miten geneettiset algoritmit voivat lisätä Kolmogorov-kompleksisuutta [l. algoritmista informaatiota])
| 32
| 
| 

|-
| 10.2
| ''CSI and evolutionary computation'' (MTI ja evolutiivinen laskenta)
| 33
| 
| 

|-
| 10.3
| ''Dembski and No Free Lunch'' (Dembski ja [geneettisten algoritmien mahdollisuuksien rajoja koskevat] ''No Free Lunch'' -teoreemat)
| 36
| 
| 

|-
| 10.4
| ''The displacement problem'' (Siirto-ongelma [Dembskin käsite: informaation siirtäminen ei ole sen synnyttämistä])
| 36
| 
| 

|-
| A.2 [Liite]
| ''The algorithm'' P (''P''-algoritmi)
| 48
| 
|

|-
| 11
| ''CSI and Biology'' (MTI ja biologia)
| 37
| 
| 

|-
| 11.1
| ''Biology and genetic algorithms'' (Biologia ja geneettiset algoritmit)
| 39
| 
| 

|-
| 11.2
| ''Dembski and artificial life'' (Dembski ja tekoelämä)
| 40
| 
| 

|-
| 12
| ''Challenges for intelligent design advocates'' (Haasteita älyllisen suunnitelman puolestapuhujille)
| 41
| 
| 

|-
| 12.1
| ''Publish a mathematically rigorous definition of CSI'' (Julkaiskaa matemaattisesti täsmällinen MTI:n määritelmä)
| 41
| 
| 

|-
| 12.2
| ''Provide real evidence for CSI claims'' (Esittäkää oikeaa todistusaineistoa MTI-väitteiden tueksi)
| 41
| 
| 

|-
| 12.3
| ''Apply CSI to identify human agency where it is currently not known'' (Soveltakaa MTI:tä tähän asti tuntemattomien inhimillisen toiminnan vaikutusten löytämiseen)
| 41
| 
| 

|-
| 12.4
| ''Distinguish between chance and design in archaeoastronomy'' (Erotelkaa sattuman ja tarkoituksellisuuden vaikutukset muinaisajan tähtitieteen havaintoasemien tunnistamiseksi)
| 42
| 
| 

|-
| 12.5
| ''Apply CSI to archaeology'' (Soveltakaa MTI:tä arkeologiaan)
| 42
| 
| 

|-
| 12.6
| ''Provide a more detailed account of CSI in biology'' (Esittäkää entistä yksityiskohtaisempi selvitys biologian alalta löytyvästä MTI:stä)
| 42
| 
| 

|-
| 12.7
| ''Use CSI to classify the complexity of animal communication'' (Käyttäkää MTI:tä eläinten viestinnän mutkikkuuden luokitteluun)
| 42
| 
| 

|-
| 12.8
| ''Animal cognition'' (Eläinten tietokyvyt)
| 43
| 
| 

|-
| 13
| ''Conclusions'' (Loppupäätelmiä)
| 43
| 
| 

|-
| 14
| Acknowledgments (Kiitokset avustajille)
| 
| 
| 

|-
| A [Liite]
| ''Algorithmic Information Theory'' (Algoritminen informaatioteoria)
| 43
| 
| [Käsitelty edellä 8-luvun yhteydessä.]

|-
| A.1 [Liite]
| ''A different account of specification'' (Vaihtoehtoinen määrittämiskäsite)
| 46
| 
|  [Käsitelty edellä 8-luvun yhteydessä.]

|-
| A.2 [Liite]
| ''The algorithm'' P (''P''-algoritmi)
| 48
| 
|  [Käsitelty edellä 10-luvun yhteydessä.]

|-
| &ndash;
| ''References'' (Lähteet)
| 48
| 
| 

|}

sit dolores

== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==

Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit, sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Neque porro quisquam est, qui dolorem ipsum quia dolor sit amet, consectetur, adipisci velit, sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et dolore magnam aliquam quaerat voluptatem. Ut enim ad minima veniam, quis nostrum exercitationem ullam corporis suscipit laboriosam, nisi ut aliquid ex ea commodi consequatur? Quis autem vel eum iure reprehenderit qui in ea voluptate velit esse quam nihil molestiae consequatur, vel illum qui dolorem eum fugiat quo voluptas nulla pariatur?

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]]