Religulous

Uskomatonta
Religulous
Ohjaaja Larry Charles
Käsikirjoittaja Bill Maher
Tuottaja Bill Maher
Jonah Smith
Palmer West
Pääosat Bill Maher
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Lions Gate Entertainment
Ensi-ilta 1. lokakuuta 2008
Kesto 101 minuuttia
Alkuperäiskieli Englanti
Ikäraja Suomessa K-11
Budjetti 2 500 000 $1
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet


Religulous on propagandistinen dokumenttielokuva, joka pyrkii tekemään uskonnon naurunalaiseksi. Sen on käsikirjoittanut ja juontanut yhdysvaltalainen koomikko Bill Maher. Dokumentin kantavana retorisena ideana on se, että koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa.

Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin uusateistisiin virheisiin. Siinä esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.

"Jeesusta ei ollut olemassa"

Religulous levittää tietynlaista Jeesus-myyttihypoteesiversiota. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisimmän väitteen mukaan Jeesusta ei olisi koskaan ollut olemassa vaan hän olisi keksitty henkilö, jonka ominaisuudet olisi kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. Religulous esittää Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi Egyptin mytologian Horusta, auringon ja taivaan jumalaa, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli aikanaan yksi tärkeimmistä jumalista, jota palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli Isis ja isä Osiris.2

Dokumentissaan Bill Maher lataa väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle seuraavan faktakokoelman.34

Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu Kuolleiden kirja kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä Lasarus. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.

Väite on pääosin paikkansapitävä. Maher kuitenkin menee metsään seuraavissa vähäpätöisissä yksityiskohdissa:

  • Ei ole yhtä Kuolleiden kirjaa, joten sitä ei myöskään kirjoitettu vuonna 1280 eKr.
  • Horus ei syntynyt neitseestä.
  • Anup Kastajaa ei ole, joten häntä ei myöskään mestattu.
  • Horusta ei koeteltu erämaassa.
  • Horus ei kulkenut parantaen sairaita, manannut riivaajia tai kävellyt vetten päällä.
  • Asarin herätti kuolleista Isis, ei Horus.
  • Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.
  • Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.
  • Henkiin herättäminen tapahtui välittömästi.
  • "Ihmiskunnan pelastaja" ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.

Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole

Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä muinaisegyptiläistä Kuolleiden kirjaa. Sen sijaan on löytynyt moniaita kuolleiden kirjoja: loitsuista koostuvia kokoelmia, joista kunkin uskottiin auttavan kulloistakin vainajaa tämän matkalla tuonpuoleisessa. Kuolleiden kirja -ilmaus tarkoittaakin aivan konkreettisesti muumion kanssa haudattuna, siis tämän "omaisuutena", löytynyttä kirjaa.5 Joissain näistä kirjoista Horus-nimi todella esiintyy, mutta vain lyhyissä jaksoissa.

Tietomme Horuksesta tuleekin ensisijaisesti muista arkeologisista lähteistä. Tiedämme Horukseen liittyvistä tarinoista syntyneen vuosituhansien mittaan6 monenmoisia versioita: egyptologit puhuvatkin useimmiten Horus-jumalista monikossa, eivät yksittäisestä Horuksesta.7 Tästä rönsyilevästä tarinavalikoimasta voi sitten tietenkin yrittää marjanpoimintatekniikalla rakentaa mahdollisimman samanlaista hahmoa kuin Raamatun Jeesuksesta. Näin menettelevät tuppaavat kuitenkin unohtamaan sen perustavan seikan, että jumaltaruista poiketen evankeliumit ovat perusluonteeltaan historiallisten tapahtumien silminnäkijätodistuksia.

Neitseestä syntynyt jumalan poika

Egyptiläistarujen mukaan Horus oli todellakin erään jumalan poika. Muinaisegyptiläisten mytologia kertoo lähinnä jumalista, jotka polyteismille tyypilliseen tapaan muodostavat keskinäisiä sukupuita; niinpä myös yleisesti mahtavimpana pidetyn Osiris-jumalan oli luonnollista saada poika.

Mitä egyptiläismytologia sitten oikeastaan kertoo Horuksen alkuperästä? Kaikki alkoi siitä, kun erämaanjumala Seth tappoi kuolemanjumala Osiriksen8. Osiriksen Isis-vaimo onnistui keräämään Osiris-vainaan kaikki ruumiinosat lukuunottamatta siitintä, joka Niiliin heitettynä oli jo ehtinyt päätyä kissakalan ravinnoksi, ja jumalatarkyvyillään herättämään Osiriksen väliaikaisesti henkiin hankkiutuakseen tästä raskaaksi, mikä tapahtumasarja sitten johtikin Horuksen syntymään. – Joku voi tietysti pitää tätäkin "neitseestäsyntymisenä", mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.

Anup Kastajan kastama

Itse asiassa koko egyptiläinen mytologia ei tunne mitään "Anup Kastajaa", joka on pelkkä egyptologiaa harrastavan runoilijan Gerald Masseyn myöhäsyntyinen keksintö.

Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa esiintyy kylläkin viitteitä siitä, että faaraoita on rituaalisesti pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen toimenpide koski vain faaraoita, vaikka pesun suorittajina olivatkin jotkut jumalat. Taiteen valossa Horus olisi siis sopinut pikemminkin kastajan kuin kastettavan rooliin.

Koska Horukselle ei löydy egyptiläisestä mytologiasta ketään kastajaa, myös tieto kyseisen kastajan mestaamisesta on perätön.

Koettelemukset erämaassa

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus meni kasteensa jälkeen erämaahan ja paastosi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana Paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa, kahdesti paljastamaan yliluonnolliset kykynsä (täyttääkseen omat tarpeensa ja osoittaakseen olevansa Jumalan Poika) ja kerran kumartamaan Paholaista (saadakseen kaikki maailman valtakunnat ilman kärsimystä ja kuolemaa). Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.

Tällä Horus-väitteellä on edes jotain tekemistä lähdeaineiston sisällön kanssa: egyptiläismytologian mukaan Horus tosiaan taisteli isänsä tappajaa erämaanjumala Sethiä vastaan. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi Saatanan ei tämän kiusausvaiheen aikana kerrota yrittäneen tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyviä edesottamuksia yhdistää siis lähinnä pelkkä erämaa-sana9 ja jonkun vihollisen kohtaaminen siellä. Eroihin kuuluu sekin seikka, että Jeesus on todellinen historian henkilö, josta aikalaiset ovat jättäneet silminnäkijäkertomuksia, Horus sitä vastoin pelkkä mytologinen hahmo, jonka seikkailuista on kerrottu tarinoita.

Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen

Vetten päällä kävelemisestä tai riivaajien ulos ajamisesta ei ole egyptiläisessä mytologiassa yhtään Horukseen liittyvää merkintää. Horus ei myöskään parantanut sairaita.

Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu The Metternich Stella -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia.

Se, että Horus herätettiin henkiin, tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesusta opetuslapsineen Galilean maaseudulla rasittanutta arkista julistamis-, parantamis- ja riivaajien ulosajamistyötä (Mark. 6:1-13, Mark. 6:30-31).

Asarin herättäminen kuolleista

Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista (Joh. 11:38-44). Tätä kertomusta väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Väite on ongelmallinen lähinnä siksi, että tämänsisältöistä myyttiä ei ole olemassa.

"Asar" on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista taas ei, kuten sanottu, egyptiläismytologiassa suinkaan herättänyt kuolleista hänen poikansa Horus (joka ei ollut vielä syntynytkään) vaan tämän tuleva äiti Isis. Mytologia ei väitä Horuksen herättäneen kuolleista ketään muutakaan.

12 opetuslasta

Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään tilanteessa tai asiayhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa.

Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastaneen runoilijan Gerald Masseyn nimiin. Massey oli löytävinään viittauksen 12 opetuslapseen 12 sadonkorjaajaa kuvaavasta egyptiläisestä seinämaalauksesta. Löydön ainoa epäkohta on se, ettei Horus ole tässä kuvassa mitenkään mukana.

Horus ristiinnaulittiin

Ainakaan toistaiseksi löydettyjen lähteiden mukaan egyptiläisen mytologian jumalista ketään ei koskaan ristiinnaulittu. Itse asiassa Horus ei kuole lopullisesti lainkaan. Hän kuolee kerran skorpionin pistoon, mutta hänen äitinsä Isis pyytää välittömästi Tothin herättämään hänet kuolleista. Tähän tapahtumaketjuun ei liity mitään ristiin viittaavaa.10

Nousi kolmantena päivänä kuolleista

Kun skorpioni oli pistänyt Horusta kuolettavasti, tämän äiti Isis ei odottanut päivääkään – kolmesta puhumattakaan – vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema "toinen ylösnousemusta todistanut nainen" jää mysteeriksi; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä mitään.11 Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher ylipäänsä keksi kutsua Horusta "ihmiskunnan pelastajaksi".

Perustelutavan kriittinen analyysi

Edellä on osoitettu Maherin tosiasiaväitteiden heppoisuus. Tässä perustelutavassa on kuitenkin myös syvemmän tason ongelma: sen koko päättelylogiikka on pätemätön.

Esityksen perustana olevan päättelytavan looginen rakenne on seuraava:

  1. A on myyttinen hahmo, josta kerrotaan, että P.
  2. B:stäkin kerrotaan, että P.
  3. Siis B:kin on pelkkä myyttinen hahmo, jota koskeva P-kertomus on A:han liittyvän P-kertomuksen kopio.

Tällainen päättely ei tietenkään pidä paikkaansa: huomattavankaan yhdenmukainen P ei järkevästi ottaen riitä muun käytettävissä olevan todistusaineiston ohittavaan johtopäätökseen.

Tällaisen päättelytavan virheellisyys on helppo nähdä vaikkapa jo edellä käsitellyistä Osiris-, Isis- ja Horus-kertomuksista: egyptiläismytologian mukaan Horuksella siis oli sekä isä (Osiris) että sellainen äiti, joka ei olisi tahtonut lapsensa kuolevan skorpioninpistoon (Isis). Jos nyt ylläesitetty päättelysääntö olisi pätevä, itse kukin lukija, jolla on sekä isä että sellainen äiti, joka ei tahtoisi lapsensa kuolevan skorpioninpistoon, voisi havaita, ettei olekaan todellinen ihminen vaan pelkkä muinaisegyptiläisen Horus-mytologian kopiona tekaistu myyttinen hahmo!

Viitteet

  1. ^ Religulous – Box Office Data, Movie News, Cast Information The Numbers. Viitattu 16.4.2009.
  2. ^ Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.
  3. ^ YouTube: Religulous (54:43), viitattu 27.4.2017, https://www.youtube.com/results?search_query=bill+maher+religulous
  4. ^ Gasque, W. Ward. "The Leading Religion Writer in Canada ... Does He Know What He's Talking About?". History News Network. 
  5. ^ The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”
  6. ^ Tässä yhteydessä puhutaan jopa 5 000 vuodesta.
  7. ^ The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”
  8. ^ Ainakin jonkin kertomusversion mukaan Osiris itse asiassa päätyi kuolemanjumalan virkaan vasta näin käynnistyneen tapahtumaketjun myötä.
  9. ^ "Autiomaa" voisi olla täsmällisempi ilmaus.
  10. ^ The Legend of the Death and Resurrection of Horus, and Other Magical Texts
  11. ^ Eikä se ensimmäinenkään "nainen", Isis itse, siis ollut kukaan historiallinen henkilö vaan mytologinen jumalatar.