Naatanilainen mukaelma

Naatanilainen mukaelma ja naatanilainen parodia ovat retorisia keinoja, joiden perimmäisenä ideana on huijata ihminen arvioimaan omaa objektiivisuuttansa siten, että hänelle esitetään hänen omaa toimintaansa tai ajatteluansa vastaava esimerkki, jota hän ei osaa yhdistää itseensä. Irvailevaa naatanilaista mukaelmaa kutsutaan naatanilaiseksi parodiaksi. Naatanilainen parodia on erityisen tehokas retorinen keino silloin, kun valistettava henkilö ei kykene näkemään omassa älyttömässä toiminnassaan mitään älytöntä. Naatanilaista mukaelmaa siis voisi yksinkertaistaen kuvata parodiaksi, jonka kohde ei ymmärrä olevansa parodian kohde, vaan nauraa muiden kanssa, kunnes parodian kohteelle osoitetaan hänen itsensä olevan parodian kohde.

Adjektiivi naatanilainen viittaa Naataniin, joka naatanilaisen mukaelman avulla huijasi kuningas Daavidin langettamaan itselleen objektiivisen tuomion.1 Raamatun mukaan Daavid rakastui Batsebaan, joka kuitenkin oli naimisissa erään urhean ja kuninkaalleen uskollisen sotilaan, Uurian kanssa. Niinpä hän lähetti Uurian eturintaman kiivaimpaan taisteluun, ja kehotti joukkojaan vetäytymään niin että Uuria kaatuu taistelussa. Uuria kaatui taistelussa, ja Daavid otti Uurian lesken vaimokseen.

Näin tapahduttua Jumala lähetti Naatanin Daavidin luokse nuhtelemaan Daavidia, koska teko oli Jumalan mielen vastainen. Naatan ei todennut, että "olet tehnyt väärin", sillä Daavid ei olisi tietenkään halunnut myöntää syyllisyyttään itselleen saati muille, vaan olisi alkanut kehitellä erilaisia tapoja oikeuttaa tekonsa. Hän ei siis tunteiden sokaisemana kyennyt arvioimaan tekoaan objektiivisesti.

Sen sijaan Naatan kertoi Daavidille kahdesta miehestä, rikkaasta ja köyhästä. Rikkaalla miehellä oli paljon lampaita, mutta köyhällä oli vain yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä ja se kasvoi hänen luonansa yhdessä hänen lastensa kanssa, söi hänen leipäpalastansa, joi hänen maljastansa ja makasi hänen sylissään. Eräänä päivänä rikkaalle miehelle tuli vieras, jolle rikas mies ei raaskinut teurastaa lammasta omasta karjastaan. Niinpä hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti siitä vieraalleen aterian.

Tämän tarinan kuultuaan Daavid suuttui ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: miehen, joka tekee noin, on kuoltava! Karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki tuolla tavalla eikä tuntenut sääliä." Tähän Naatan vastasi: "Sinä olet se mies." Tämän jälkeen Daavid katui.

Voidaankin kysyä, olisiko Daavid koskaan ymmärtänyt tekonsa vakavuutta, jos häntä ei olisi huijattu arvioimaan tekoa objektiivisesti. Ihmisen on helpompaa huomata virheitä toisten toiminnassa kuin omassaan. Tämä tekee naatanilaisesta mukaelmasta tehokkaan tavan osoittaa älyttömyyksiä, joita tekijä ei muuten suostuisi myöntämään.

Viitteet