Litteän maan myytti

Pyöreä maa 1100-luvun keskiaikaisen käsikirjoituksen 1300-luvun kopiossa. Lähde: Katso tiedoston kuvaus

Litteän maan myytti tai litteä maa -mytologia viittaa moderniin harhakäsitykseen, jonka mukaan keskiajalla olisi vallinnut litteä "pannukakkumaa" -näkemys. Myytti on kuitenkin kestämätön, ja sen synty ajoittuu 1800-luvulle. Useat oppineet hyväksyivät muinaisten kreikkalaisten esittämän näkemyksen maan pallomaisuudesta jo varhaisella keskiajalla, ja 1300-luvulle tultaessa pannukakkumaanäkemys oli käytännössä täysin hävinnyt. Litteä maa -käsityksiin oli kylläkin turvauduttu vanhalla ajalla ennen kuin käsitys pallomaisuudesta hyväksyttiin hellenistisessä tähtitieteessä. Viimeisin varma keskiaikainen maininta litteästä maasta on vuodelta 5471.

Stephen Jay Gould on valaissut asiaa:

Oppineiden keskuudessa ei ole koskaan vallinnut "litteän maapallon pimeää aikaa" (huolimatta siitä, että ties kuinka monet sivistymättömät ihmiset ovat ehkä mieltäneet planeettamme litteäksi sekä silloin että nykyään). Kreikkalainen tieto pallomaisuudesta ei hävinnyt koskaan, ja kaikki keskiajan suurimmat oppineet hyväksyivät maapallon pyöreyden kosmologisena tosiasiana.

Jay Gould, Hirmulisko heinäsuovassa2 (2001).

David Lindberg ja Ronald Numbers toteavat: "Keskiajalla oli tuskin ketään oppinutta kristittyä, joka ei olisi hyväksynyt maan pallomaisuutta ja jopa tiennyt sen ympärysmittaa."3

Alkuperä

Litteän maan myytin synty on jäljitettävissä 1800-luvun alkupuoliskolle: Vuonna 1828 Washington Irving julkaisi vahvasti romantisoidun ja asiavirheitä vilisevän Kolumbus-elämäkerran (The Life and Voyages of Christopher Columbus). Tämän teoksen toisen kirjan kolmas luku sisältää Irvingin pääosin fiktiivisen kertomuksen Kolumbuksen väittämiä arvioimaan asetetun komission kokouksista. Irvingin mielikuvitus laukkaa aivan erityisesti hänen kertoessaan komission oppimattomimpien ja ahdasmielisimpien jäsenten vedonneen Raamattuun vastustaakseen Kolumbuksen näkemystä maan pallomaisesta muodosta – kertomus ei perustu mihinkään kirjalliseen lähteeseen, ja yleisen historiatiedon valossa tällainen tapahtumainkulku on erittäin epätodennäköinen. Itse asiassa lähteet osoittavatkin aivan muuta; Gould täsmentää, miten komissio todellisuudessa toimi:

Ferdinand ja Isabella jättivät Kolumbuksen suunnitelmat hyväksyttäviksi kuninkaalliselle komissiolle, jota johti Hernado de Talavera, Isabellan rippi-isä ja, maurien tappion jälkeen, Granadan arkkipiispa. Tämä komissio, joka koostui sekä kirkollisista että maallisista neuvonantajista, kokoontui myös Salamancassa. He esittivät joitakin terävä-älyisiä vastalauseita Kolumbukselle, mutta kaikki olettivat maapallon pyöreäksi. Pääkritiikkinä he väittivät, ettei Kolumbus voisi päästä Intiaan suunnittelemassaan ajassa, koska maapallon ympärys oli liian suuri. Hänen arvostelijansa olivat kaiken lisäksi täysin oikeassa. Kolumbus oli "kehittänyt" lukunsa, niin että maapallo vaikuttaisi paljon pienemmältä ja Intia helpommalta saavuttaa. Lienee tarpeetonta sanoa, ettei hän päässyt eikä voinut päästä Aasiaan ja hänen virheensä takia Amerikan alkuperäiskansoja nimitetään yhä intiaaneiksi.

Jay Gould, Hirmulisko heinäsuovassa2 (2001)

Litteän maan myytille antoi pontta kuusi vuotta Irvingin jälkeen ranskalaistutkija Jean Antoine Letronne, joka siteerasi valikoiden varhaiskeskiaikaisia kirjoittajia. Yksipuolinen tieto alkoi levitä amerikkalaisiin koulukirjoihin 1860-luvulla.1

Aiheesta muualla

Internet

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Tuomas Kangasniemi: Maa tiedettiin palloksi 800 vuotta ennen Kolumbusta tekniikkajatalous.fi. 13.11.2009. Viitattu 20.6.2016.
  2. > 2,0 2,1 Stephen Jay Gould: Hirmulisko heinäsuovassa: Kirjoituksia luonnontieteistä, s. 60. Like Kustannus, 2001. ISBN 951-578-727-0.
  3. ^ David C. Lindberg & Ronald L. Numbers: Beyond War and Peace: A Reappraisal of the Encounter between Christianity and Science American Scientific Affiliation. Viitattu 3.8.2009.