Informaation säilymislaki

Informaation säilymislaki (ISL; engl. Law of Conservation of Information, LCI) on suunnitteluteoreetikko William Dembskin esittämä ja perustelema periaate, jonka olennaisena sisältönä on se, että mutkikkaan täsmäinformaation (MTI; engl. complex specified information, CSI1) synty ei koskaan ole millään tarkoituksettomalla prosessilla järkevästi selitettävissä.

Tämä artikkeli on keskeneräinen.

Lain nimi ja sisältö

Informaation säilymislaki -nimitys ei välttämättä ole havainnollisin mahdollinen. Tämä laki ei näet tarkoita sitä, etteikö mutkikas täsmäinformaatio voisi kadota, turmeltua tai tuhoutua. Näin ollen se ei kovin läheisesti vertaudu esim. fysikaalisiin säilymislakeihin.

Laki toimii ikään kuin "käännetyssä aikajärjestyksessä" ja sanoo, että kaikella nyt olemassaolevalla MTI:llä on kausaalinen historia, joka voi sisältää2 tarkoituksettomia (tahdottomasti toimivia) välivaiheita mutta johtaa viime kädessä aina tarkoitukselliseen, aidosti tietoiseen alkuperään, siis jonkun älyllisen suunnittelijan toimintaan3. MTI siis voi ilman välitöntä tietoista vaikutusta ajan mittaan vaihtaa paikkaa tai olomuotoa tai menettää osan sisällöstään; samoin se voi kopioitua täsmällisesti tai virheellisesti ja siitä voi eri vaiheissa olla olemassa eri määrä eritasoisia kopioita ja tämä määrä voi ajan mittaan lisääntyä, vähentyä4 tai pysyä ennallaan. Laki sanoo sen ja vain sen, että aina pätee, että kaikki senhetkinen empiirisesti olemassaoleva MTI (kaikkine kopioineen) on viime kädessä peräisin jostain tietoisesta lähteestä, johon se on katkeamattoman välivaihehistorian kautta "käänteiskausaalisesti"5 periaatteessa6 palautettavissa.

Lain luonne ja perustelu

Laki on luonteeltaan empiiris-teoreettinen. Sen varsinainen perustelu on teoreettinen, mutta koska se käsittelee havaittavaa todellisuuttamme, se on myös empiirisesti testattavissa ja siksi periaatteessa falsifioitavissa, kuten tieteellisen luonnonlain kuuluukin.

Lain teoreettisena perusteluna on sen osoittaminen, etteivät tarkoituksettomat syyt millään uskottavasti mahdollisella tavalla pysty tuottamaan aidosti uutta MTI:tä. Koska tarkoitukselliset syyt sen sijaan siihen pystyvät7 ja koska ei tunneta uskottavaa argumenttia kolmannenlaisten syiden olemassaolon puolesta, on pääteltävä, että tarkoitukselliset ja vain tarkoitukselliset8 syyt ovat tuottaneet kaikki havaittavan MTI:n ensiesiintymät.

Miten siis voidaan osoittaa, etteivät tarkoituksettomat syyt millään tavoin pysty uuden MTI:n tuotantoon? Sen osoittamiseksi on kaadettava naturalismin pyhä lehmä, uuttaluovien evoluutioprosessien myytti.

Uuttaluovien evoluutioprosessien myytti

"Uuttaluova evoluutioprosessi" ei tässä viittaa pelkkään biologisen evoluution oletettuun prosessiin vaan kaikkiin mahdollisiin tarkoituksettoman ohjaamattomuuden varaisiin prosesseihin.9 Naturalismi vaatii selittämään kaiken perimmäisen alkuperän ja toiminnan pelkkiin tarkoituksettomiin (tahdottomiin, persoonattomiin) tekijöihin vetoamalla. Tämä on synnyttänyt luonnonhistoriallisen tradition, joka joutuu jo lähtökohtaisesti olettamaan uuttaluovien evoluutioprosessien olemassaolon, sillä viime kädessä ne ja vain ne ovat ylipäänsä käytettävissä selittämiseen.

Naturalismin puitteissa toimivalla tutkijalla näyttää kyllä pinnallisesti katsoen olevan muitakin selitysvaihtoehtoja: hän voi vedota luonnonlakeihin, puhtaaseen sattumaan tai aineellisten agenttien (ihmisten, eläinten ja muiden eliöiden) aikaansaannoksiin. Naturalismin viitekehyksessä nämä kaikki kuitenkin perimmältään palautuvat uuttaluovien evoluutioprosessien oletettuihin kykyihin: evoluutioprosessien komponentteina (osatekijöinä) saa käyttää nimenomaan luonnonlakien ja puhtaan sattuman vaikutuksia, joten kumpi hyvänsä niistä jo sinänsä muodostaa minimaalisen evoluutioprosessin10; aineellisten agenttien toiminta sinänsä taas ei naturalismin puitteissa voi koskaan olla kattava ja lopullinen selitys vaan vaatii itse pelkkiin luonnonlakeihin ja puhtaaseen sattumaan11 perustautuvan jatkoselityksen. Näin ollen siis naturalistisen paradigman puitteissa evoluutioprosessien komponentteja voi itseään pitää evoluutioprosessin erikoistapauksina ja aineellisia agentteja taas on pakko pitää pelkkinä evoluutioprosesseihin palautettavina ylätason johdettuina käsitteinä12, joten on päädyttävä myöntämään, että tässä paradigmassa selitysten perimmäisiksi rakennusaineksiksi todellakin jäävät pelkät evoluutioprosessit.13

Koska tällaisilla prosesseilla on kaikki selitettävä, ne on kaikkiselittäviksi (siis myös uuttaluoviksi) oletettava ja sellaisiksi selityksissä edellytettävä; ellei tätä pysty tai suostu tekemään, ei voi pätevän naturalistitutkijan asemaa saavuttaa, ja ellei suostu samalla linjalla jatkamaan, ei voi tätä asemaa säilyttää. Uuttaluoviin evoluutioprosesseihin on naturalistiyhteisössä kerta kaikkiaan pakko uskoa14. Tästä oletuksesta luopuminen nimittäin merkitsisi koko naturalistisesta paradigmasta luopumista15. Näin ollen uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen tieteenfilosofian ja kaikkien sen mukaisten tutkimusohjelmien, siis koko naturalistisen paradigman perustava rakenteellinen ominaisuus, jota ei voi tämän paradigman puitteissa edes kyseenalaistaa16, saati muuttaa.

Myytin murtamisen mahdollisuuksista

Koska uuttaluovien evoluutioprosessien myytti on naturalistisen paradigman välttämätön osa eikä sitä siis tämän paradigman sisällä voi eikä saa kyseenalaistaa, sitä ei voi haastaa naturalistiyhteisön sisältä käsin. Ainoa toimintamahdollisuus perustuu siksi avoimeen keskusteluavaruuteen vetoamiseen eli siihen, että julkaisee argumenttinsa sellaisilla foorumeilla, joita naturalismin vahtikoirina toimivat "vertaisarvioijat" eivät pääse ennakkosensuroimaan. On tärkeää saada argumentit leviämään yleisön keskuuteen – silloin sulkeutunut naturalistiyhteisökin joutuu jossain vaiheessa ottamaan niihin jonkinlaista julkista kantaa ja tämä taas antaa yleisölle tilaisuuden argumenttien vertailuun. Ajan mittaan paremmat argumentit pystyvät valtaamaan alaa, sillä nuoriso ei halua toimia pelkän auktoriteettiuskon varassa vaan tahtoo välillä ajatella omilla aivoillaan ja harkita itse, mitä ja ketä uskoa, mitä ja ketä taas ei; tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei vaihtoehtoja tunneta.

Naturalismin sisällä tämä myytti siis on kyseenalaistamattoman itsestäänselvyyden asemassa. Ulkopuolelta katsoen se sen sijaan näyttäytyy massiivisena tietämättömyyteen vetoamisena: asian ytimenä on uuttaluovien evoluutioprosessien kuvitteleminen niin monimutkaisiksi, pitkäaikaisiksi ja vaikeaselkoisiksi tapahtumasarjoiksi, että jo pelkkä niiden ajatteleminenkin saa ihmisen alistumaan omaan kykenemättömyyteensä hallita mielessään niin valtavia asioita. Kun siis ei pysty itse ajattelemaan, ei pysty epäilemäänkään. Kuten jo Orwell kirjoitti: "Tietämättömyys on voimaa." Naturalismi jatkaa tieteensosiologista hegemoniaansa, jota pönkittää se, että "tavallinen ihminen" on saatu uskomaan uuttaluovan evoluutioprosessin myytin "jatko-osaan": tieteen ylivertaisuuden myyttiin. Jos siis joku, olkoon kuinka oppinut ja etevä tahansa, lakkaa nauttimasta tiede-eliitin luottamusta, hänet on "tavallisen kansan" silmissä ikään kuin pudotettu jalustalta, "älyllisesti ylivertaisesta tieteen edustajasta" jonkinlaiseksi "tieteen petturiksi" tms. älylliseksi hylkiöksi.17 Tämä tendenssi näkyy selvästi mm. vainoharhaisen hysteerisiäkin piirteitä saaneessa Dembski-vastustuksessa.18

Jos ja kun siis ne "uuttaluovat evolutiiviset prosessit", joihin olisi vedottava MTI:n synnyn naturalistisessa eli "tieteellisessä" selittämisessä, ovat tosiasiassa naturalistiselle tieteelle tuntemattomia eli pelkästään oletuksenvaraisia, mutta niihin on kuitenkin kaikella arvovallalla kynsin ja hampain sitouduttu, miten tätä tilannetta vastaan voi parhaiten argumentoida? Tilanteen toteaminen siihen tapaan kuin tässä on tehty on kyllä tarpeellista ja välttämätöntä, mutta ei vielä todista sitä, etteivätkö naturalistit voisi olla oikeassakin. Miten voitaisiin tietää, ettei heidän sitkeä yrittämisensä todistettavasti toimivan evoluutiomekanismin löytämiseksi vielä joskus onnistuisi? Onko mahdollista todistaa ihmisjärjelle vastaansanomattomalla tavalla, ettei heidän luottamuksensa evolutiivisten prosessien uuttaluoviin kykyihin ole ainoastaan perimmältään uskonvarainen (kuten kaikkien ihmisten perususkomukset tietyssä mielessä ovat) vaan että nämä nimenomaiset uskomukset ovat myös selvien järkisyiden vastaisia?

Tarkoituksettomien prosessien rajoituksista

Miten Dembski itse pyrkii osoittamaan informaation säilymislain pätevyyden? Puhdas matemaattinen, aksiomaattinen todistus ei tässä tule kysymykseen, yhtäältä siksi, että laki ei ole puhtaasti matemaattinen vaan nimenomaan empiiris-teoreettinen tulos. Matematiikka kuuluu sen teoriapuoleen, mutta ei sinänsä voi määrätä empiriaa. Siksi matemaattinen perustelu on välttämätön, mutta kyse ei ole teoreeman johtamiseen vertautuvasta deduktiosta, vaan matemaattisia käsitteitä käyttävä perustelu vetoaa nimenomaan ihmisen järkeen ja intuitioon, siis kykyihin, joita empiirinen tutkimus kulloinkin käytetyistä teknisistä menetelmistään riippumatta joka tapauksessa edellyttää.

Uuttaluovien evoluutioprosessien myytti siis perustuu ajatukselle näiden prosessien ihmisjärjen kyvyt ylittävistä mahdollisuuksista19. Näitä mahdollisuuksia perustellaan puheella kyseisten prosessien raaka-aineina olleista valtavista ajallisista ja materiaalisista resursseista sekä ajatuksella, että

  • sattuma + välttämättömyys > max(sattuma, välttämättömyys)

ts. että sekä sattumaa että välttämättömyyttä sisältävät evoluutioprosessit pystyvät saavutuksiin, joihin pelkkää sattumaa tai pelkkää välttämättömyyttä sisältävät eivät olisi pystyneet20. Juuri tähän, viime kädessä uskonvaraiseen vakaumukseen perustuu sen oletuksen pitäminen uskottavana, että olisi olemassa sellaisia tarkoituksettomasti käynnistyneitä ja ohjaamattomasti toimivia luonnonprosesseja (uusdarvinistinen mutaatio-luonnonvalintamekanismi ja/tai muita), joilla MTI:tä voi syntyä ja syntyykin ihan itsestään.

Dembski pureutuu juuri tuohon edelläesitettyyn epäyhtälöön. Mikä hyvänsä naturalististen uuttaluovien evoluutioprosessien varaan rakentuva havaitun MTI:n selitysyritys joutuu siis sanotulla tavalla viime kädessä vetoamaan sattumanvaraisten ja lainomaisten tekijöiden yhteisvaikutuksiin. Mitä syytä meillä kuitenkaan on olettaa, että nämä tekijät voisivat jotenkin rajattomasti auttaa ja täydentää toisiaan evolutiivisten prosessien kuljettamisessa? Naturalistisessa ajatuskehikossa ne voivat kyllä tuntua kovin erilaisilta ja siis mahdollisesti toisiaan täydentäviltä, mutta supranaturalismin näkökulmasta ne mahtuvat yhteen ja samaan "älyttömien tekijöiden" luokkaan. Juuri supranaturalistinen näkemys saa sitä paitsi tukea siitä probabilistisesta tosiasiasta, että välttämättömyysprosessit ovat itse asiassa satunnaisprosessien aito alaluokka, jossa tapahtumatodennäköisyydet saavat vain äärimmäisiä arvojaan21. Dembski ei kuitenkaan tyydy vielä tähän vaan käsittelee aihetta yksityiskohtaisemminkin.

Lähtötilanne: havaitaan MTI:tä

Lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa havaitaan MTI:tä. Esimerkiksi sopii juuri tämä tilanne ja tämä teksti. Luet tekstiä, joka on MTI:tä. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että teksti ei ole mielivaltainen merkkijono, vaan sillä on suomen kielen taidon avulla ymmärrettävissä oleva merkitys. Miten tämä on mahdollista? Mistä tällainen merkkijono voi olla peräisin?

Lukijana et ole ollut paikalla, kun teksti on syntynyt. Näet tekstin nyt, muttet suoranaisen havainnon pohjalta tiedä sen alkuperää. Toisaalta tiedät, että teksti on löytynyt Internetistä, jossa on hirveän paljon tietokoneita ja niissä hirveän paljon prosesseja. Nämä prosessit käsittelevät merkkijonoja. Olisiko siis mahdollista, että tämä teksti olisi voinut syntyä niin, että monet prosessit olisivat vuosien varrella käsitelleet eri tavoin merkkijonoja ja jatkaneet aina siitä, mihin edellisprosessi lopetti, kunnes tuloksena olisi ollut juuri tämä teksti? Kysymys ei siis ole siitä, onko se totta tai edes todennäköistä, vaan vain siitä, olisiko se periaatteessakaan järkevästi ajatellen mahdollista. Kysymyksenasettelun voi kiteyttää:

  • ULEP-hypoteesi: Tämä teksti (eli sen sisältämä MTI) on periaatteessa voinut syntyä jonkinlaisen evolutiivisen prosessin aikaansaannoksena.

Voiko ULEP-hypoteesin kumota?


Viitteet

  1. ^ käännösvastineena käytetään m. "täsmennetty monimutkainen informaatio" l. TMI
  2. ^ periaatteessa rajattoman määrän
  3. ^ eikä näiden älyllisten tahojen toiminnan ydintä – siis niiden persoonallista, tietoista, tahtovaa olemassaoloa ja vaikutusta – voi enää selittää mihinkään tarkoituksettomiin evolutiivisiin prosesseihin vetoamalla
  4. ^ myös viimeinen kopio voi tuhoutua, jolloin kyseinen MTI on kokonaan kadonnut empiirisestä todellisuudestamme (esim. Aleksandrian kirjaston tulipalo tai biologisten lajien sukupuutot)
  5. ^ siis (empiirisestä) seurauksesta (efektiiviseen) syyhyn edeten – tai oikeastaan taeten
  6. ^ Laki siis takaa sen, että tällainen palautusketju on ontologisesti olemassa, ei kuitenkaan sitä, että se kaikissa tai useimmissakaan tapauksissa olisi epistemologisesti löydettävissä ja osoitettavissa
  7. ^ Tämän artikkelin olemassaolokin on yksi esimerkki siitä.
  8. ^ eli älylliset ja vain älylliset
  9. ^ Tietoisuutta ja älyllisiä agentteja sisältävät, esim. tieteelliseen, taiteelliseen tai tekniseen luovuuteen liittyvät prosessit taas eivät ole tässä tarkoitettuja uuttaluovia evoluutioprosesseja eikä niiden kautta syntynyttä uutta MTI:tä voi siksi käyttää ISL:n falsifioimiseen.
  10. ^ "prosessi"-ilmaus on tässä tosin semanttisessa mielessä "liioiteltu", mutta matemaattisessa analyysissä 1-osainen prosessi on pelkkä yleisen n-osaisen äärellisen prosessin erikoistapaus
  11. ^ siis jonkinlaiseen evoluutioprosessiin
  12. ^ siis joidenkuiden evoluutioprosessijoukkojen eräänlaisina otsikkoina
  13. ^ Viime kädessä siis "on olemassa" vain näiden evoluutioprosessien joukko eli naturalismin edellyttämä "maailmankaikkeus"; vrt. [1].
  14. ^ aivan yhtä ehdottoman välttämättömästi kuin muslimin on uskottava Muhammedin olevan Allahin profeetta
  15. ^ vähän samaan tapaan kuin kommunistipuolueen ylivallasta luopuminen merkitsee koko sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästä luopumista
  16. ^ yhtä vähän kuin "kommunistipuolueen johtavaa yhteiskuntaroolia" voi kyseenalaistaa sosialismin puitteissa – niin toimiminen oli ja on tämän järjestelmän kannalta "vaarallista toisinajattelua" tai "vastavallankumouksellista juonittelua", siis eräänlaista ajatusrikollisuutta, jonka harjoittaminen sulkee asianomaisen välittömästi "sosialismin rakentajien" hyväksytyn piirin ulkopuolelle ja josta järjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi oli ja on asianomaisia viipymättä ja riittävän tehokkaasti muutenkin rangaistava
  17. ^ Tätä voi verrata Stalinin kehittämiin näytösoikeudenkäynteihin, joiden yksi keskeinen tarkoitus oli syytettyjen maineen mustaus suuren yleisön silmissä.
  18. ^ Esim. [2]. Samaan sosiaalidynamiikkaan on osin perustunut myös kotoisten "huuhaa-palkintojemmekin" pelotevaikutus.
  19. ^ Niidenhän oletetaan saaneen aikaan esim. koko biosfäärin, kun ihminen ei ole onnistunut syntetisoimaan vielä ensimmäistä elävää soluakaan.
  20. ^ ja että nämä kyvyt vielä jotenkin kasvavat sitä mukaa kun yhä uusia sattuma-välttämättömyyskerroksia kertyy prosessien historiaan
  21. ^ voivat siis olla joko 0 tai 1 mutteivät mitään siltä väliltä