Oslon-Utøyan verilöyly 2011

ApoWikistä
(Ohjattu sivulta Fjotolf Hansen)

Norjalainen Anders Behring Breivik nousi yleiseen tietoisuuteen surmaamalla 22.7.2011 Oslossa ja vajaat 40 km siitä luoteeseen sijaitsevalla Utøyan saarella tarkoitushakuisen suunnitelmallisesti ja kylmäverisesti 77 ihmistä, joista räjähtein1 kahdeksan ja tuliasein2 69. Murhatuista useimmat olivat teini-ikäisiä3; lisäksi hän haavoitti useita. Hän on tiettävästi myös jälkikäteen, pidätettynä ja vangittuna, käyttäytynyt täysin katumattomasti ja antanut ymmärtää pitävänsä toimintaansa oikeutettuna ja sellaisena, josta ei tulisi rangaista.4 Kesäkuussa 2017 saadun tiedon mukaan Breivik on muuttanut sekä etu- että sukunimensä ja uusi nimi on Fjotolf Hansen.

Tämän artikkelin tarkoituksena on lähinnä valottaa Breivikin/Hansenin (jatkossa käytetään vain tekoaikaista Breivik-nimeä) ideologista suuntautumista ja arvioida, missä suhteessa sen keskeiset elementit ovat hänen toimintaansa ja miten ne ovat mahdollisesti voineet olla mahdollistamassa sitä tai myötävaikuttamassa siihen. Erityisenä kysymyksenasetteluna on Breivikin suhde kristinuskoon. Perimmäisenä lähteenä on Breivikin etukäteen Internetissä julkaisema laaja tekstimateriaali, toissijaisena siitä aiemmin laaditut ja netissä julkaistut luonnehdinnat sekä muu relevantti sähköinen informaatio.

Aatteellinen identiteetti ja toimintalogiikka[muokkaa]

Itseymmärrys[muokkaa]

Nettiopuksensa alkusanoissa Breivik luonnehtii itseään ja aatetovereitaan "patriooteiksi"5. Muita hänen käyttämiään luonnehdintoja ovat "kulttuurikonservatiivi"6 ja "nationalisti"7. Yksityiskohtaisin ja siten täsmällisin käytetty ilmaus lienee "Euroopan isänmaalliset poliittiset aktivistit"8. Hänen viitekehyksenään eivät siis ole kristinusko tai kristityt vaan muuhun vakaumukseen katsomatta kaikki9 eurooppalaiset, joille hän tekstinsä omistaakin10.

Teoksensa pääaiheiksi Breivik nimeää11 seuraavat:

  1. "Kulttuurimarksilaisuuden eli monikultturismin" nousu Länsi-Euroopassa
  2. Mikä aiheutti Länsi-Euroopan joutumisen islamilaisten asutusalueeksi ja islamisoituvaksi alueeksi
  3. "Länsi-Euroopan vastarintaliikkeiden eli marksismin ja jihadismin vastaliikkeiden"12 nykytila
  4. Länsi-Euroopan tarvitsemat ratkaisut, ja miten "meidän, vastarintaliikkeen" tulisi edetä tulevina vuosikymmeninä
  5. Lisäksi teksti "kattaa kaikki olennaisimmat aihepiirit", mm. "kaikkien kahdeksan erilaisen poliittisen rintaman tarvitsemat ratkaisut ja strategiat"

Kuten jo tästäkin nähdään, hänellä ei ole toiminnalleen varsinaista kristilliseksi väitettyäkään, hengellistä tai ylipäänsä uskonnollista motiivia.13 Sen sijaan hänen selvästi lausuttu motivaatiopohjansa on poliittinen: kysymys on siitä, millaisiksi ja kenen ehdoilla länsieurooppalaiset yhteiskunnat olisi järjestettävä.14 Breivik ei liioin ole "kuullut ääniä", jotka olisivat vaatineet häntä ryhtymään väkivaltaisiin tekoihin tms. – hän ei siis ole toiminut "ymmärrystä tai täyttä ymmärrystä vailla", vaan kaiken takana ovat hänen poliittiset pyrkimyksensä ja oma tarkoituksenmukaisuusharkintansa: hän oli suunnitellut ja valmistellut tekojaan vuosikaudet etukäteen.

Saadun tiedon mukaan Breivik näkee itsensä "rankaisevana ritarina" ja "ristiretkeläisenä". Nämäkin ilmaisut osoittavat hänen toimintansa poliittista luonnetta: hän edustaa tietynlaista käsitystä vallan legitimiteetistä15 ja katsoo edustavansa voimia, joilla on legitiimi oikeus käyttää väkivaltaa oman harkintansa mukaan.

Aatehistoriallinen tausta-arvio[muokkaa]

Systemaattinen ja laaja-alainen poliittinen väkivalta on Euroopan ja maailman historiassa saanut monia muotoja. Eurooppalaisista esimerkeistä käyvät mm. Ranskan vallankumous giljotiineineen, anarkismi, mm. Venäjän nihilistit attentaatteineen, bolševismi ja kommunistiset liikkeet ylipäänsä, fasismi ja falangismi, kansallissosialismi sekä 1900-luvun loppupuolen "Punaiset prikaatit", Baader-Meinhof-ryhmä ja muut poliittiset terroristiorganisaatiot.

Kaikissa tapauksissa on ollut kyse mm. systemaattisesta väkivallan käytöstä yhteiskunnallisen vallan havittelemiseksi. Yhteistä on myös se, että poliittinen väkivalta on kaikissa näissä tapauksissa saavuttanut laajaa julkisuutta jo tuoreeltaan ja että sikäli kuin valtapyrkimykset ovat onnistuneet, väkivaltaisia menetelmiä on uuden hallitsemistavan mukaisina jatkettu sekä ylipäänsä vallan pönkitykseen että erityisesti uusien vallanpitäjien keskinäisten valtataistelujen ratkaisutapoina; sitä paitsi niitä on ainakin kyseisten yhteiskuntien virallisessa julkisuudessa yleensä pidetty täysin asianmukaisina ja hyväksyttävinä. Silloinkin, kun väkivaltaiset kumouspyrkimykset eivät ole onnistuneet, ne ovat yleensä saavuttaneet ainakin jonkinasteista vastakaikua ja kannatusta kyseisten yhteiskuntien joissain kansanosissa.

Breivik vaikuttaisikin tavoitelleen jokseenkin samantapaista päämäärää: käsiteltyään teoksensa laatimisen vaatimia taloudellisia uhrauksia hän jatkaa: "Tuo kaikkihan on silti tuskin mitään verrattuna niihin uhrauksiin, jotka liittyvät tämän kirjan levittämiseen, sen varsinaiseen markkinointioperaatioon;)"16, mikä hymiöineen lienee varsin suora, joskin käytännön syistä tietenkin epämääräiseksi jätetty viittaus hänen suunnittelemiinsa terrori-iskuihin ja niiden odotettavissa oleviin seuraamuksiin miehelle itselleen. Myös hänen vaatimuksensa oikeusprosessin julkisuudesta on hyvin linjassa tämän tulkinnan kanssa: hän tahtoi teoillaan ja niiden jälkipuinnilla saada ajamilleen poliittisille tavoitteille mahdollisimman laajaa huomiota ja siten maksimaalisen yleisön, jonka joukosta löytyisi myös uutta kannatuspohjaa, mikä saattaisi ajan mittaan johtaa tavoitteiden toteutumiseen ja miehen itsensä nousuun jälkipolvien mielessä jonkinlaiseksi "uuden eurooppalaisuuden edelläkävijäksi".

Tapahtumadynamiikan analyysi[muokkaa]

Jotta tapahtunutta voisi mahdollisimman hyvin ymmärtää, on tärkeää erottaa analyysissä toisistaan Breivikin todellisuuskäsitys17, tilannearvio18, tavoitteet19 ja keinot20. Koska keinot riippuvat loogisesti kaikista kolmesta edellisestä kategoriasta, on luontevaa kysyä, mikä tai mitkä niistä olivat tässä tapauksessa mahdollistamassa tai suorastaan edesauttamassa tällaiseen toimintamalliin päätymistä.21

Hengelliset johtopäätökset[muokkaa]

Kristillisestä näkökulmasta katsoen kaikki Raamatun todellisuuskäsityksestä irtautunut poliittinen fanatismi on yhtä kaikki periaatteellisimmillaankin viime kädessä pelkkää "turhuutta ja tuulen tavoittelua", maailmanmielistä "turhan kunnian pyyntöä" ja hengellisen sokeuden hedelmää, johon sopivat Jeesuksen sanat: "Sillä mitä se ihmistä hyödyttää, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman mutta saisi sielullensa vahingon? Tai mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?" Toisin sanoen Breivikin toiminnan logiikka on kyllä hahmotettavissa ja hänen toimintaansa voi siitä näkökulmasta pitää johdonmukaisena, jopa vakaumuksellisenakin22 – ja käytännössäkin varsin toimivana23 – mutta kukaan kristitty ei Raamattuun sidotun omantuntonsa vuoksi voisi toimia Breivikin tavoin.

Itse asiassa kaikille em. poliittisille väkivaltaryhmittymille onkin ollut ominaista korottautuminen itsetarkoitukselliseksi "elämää suuremmaksi" aatteeksi ja liikkeeksi sekä siihen liittyen joko avoin ateismi tai ainakin voimakas pyrkimys valjastaa kirkkokin oman politiikkansa alaiseksi, siis "palvelemaan luotua enemmän kuin Luojaa". Tämä juuri on aatesuunnan kuin aatesuunnan "pedon merkki", josta jumalaton politiikka on helposti tunnistettavissa: se ei koskaan voi jättää kristillistä kirkkoa vapaasti palvomaan ja palvelemaan yksin Herraansa vaan tahtoo aina vähintäänkin käydä väen väkisin "neuvomaan, miten kirkon tehtävä olisi nykyaikana parhaiten toteutettava".

Muiden käyttämät luonnehdinnat[muokkaa]

Breivikiä on julkisuudessa luonnehdittu ”äärioikeistolaiseksi”, ”konservatiiviksi”, ”fundamentalistiksi” ja ”vakaumukselliseksi kristityksi”. Hänen on sanottu halunneen puolustaa länsimaisia kristillisiä arvoja kulttuurimarxismia ja islamia vastaan.

Millaisia hyvänsä tämänsuuntaisia pyrkimyksiä hänellä lieneekään ollut, syyllistyi Breivik rikoksillaan ihmisyyttä vastaan täysin päinvastaisiin. Breivik näyttää olleen kulttuuriltaan kristitty mutta agnostikko ja liberaalipuolueen jäsen 24.

Terroristisella massamurhaamisella ei ole eikä ole ollut mitään tekemistä sen paremmin oikeistolaisuuden, konservatismin, länsimaisten arvojen kuin kristillisyydenkään kanssa.

"Breivikismi": omaa ja lainattua[muokkaa]

Breivik on avannut kieroutunutta ajatusmaailmaansa hieman ennen veritekojaan internetissä julkaisemassaan 1500-sivuisessa kirjan kaltaisessa 2083 – A European Declaration of Independence -julistuksessaan, kirjailijanimellä Andrew Berwick. Nettikirja koostuu suurelta osin toisilta otetuista pitkistä lainauksista. Kulttuurimarxismin ja islamin lännenvastaisuuden aatehistoriaa kuvatessaan Breivik siteeraa sinänsä päteviä ja sellaisten todellisten akateemisten asiantuntijoiden kuten William Lindin, Bat Ye’orin, Robert Spencerin, Daniel Pipesin ja Bernard Lewisin kirjoituksia.

Mutta itse tuottamassaan tekstissä Breivik ajautuu oudoille harhateille opastaessaan lukijaansa al-Qaida -tyyppisten terroritekojen tekniseen toteuttamiseen ja joukkotuhoaseiden käyttöön. Hän kaavailee, miten eurooppalaiset nykyhallitukset tullaan tulevaisuudessa kaatamaan tukeutumalla Venäjän apuun. Hän pitää, käsittämätöntä kyllä, mahdollisena jopa yhteistyötä islamilaisten jihadistiterroristien kanssa. USA:ta Breivik ei pidä luotettavana eikä hän lopulta suhtaudu myönteisesti vapaaseen markkinatalouteenkaan, vaan kannattaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kevennettyä versiota. Kansallismielisiksi poliitikkoesikuvikseen ja oikeistolaisiksi roolimalleiksi Breivik mainitsee Churchillin ja von Bismarckin mutta myös Kiinan verisen diktaattorin Maon, jonka kommunistisuuden Breivik kyseenalaistaa. Nämä ajatukset eivät vaikuta kovin oikeistokonservatiivisilta. Breivik suosittelee maapallon väestömäärän pienentämistä erityisesti kehitysmaissa, kannattaa aborttia sairaiden sikiöiden kohdalla ja kaavailee jonkinlaista geneettistä manipulaatiota. Tällaiset eivät ole fundamentalistisen kristityn ajatuksia.

Vapaamuuraritaustainen Breivik onkin sen sijaan haaveillut jonkinlaisesta temppeliherrojen ritarikunnan innoittamasta ritariaatteesta, joka yhdistäisi Euroopan. Breivik on kokenut itsensä ”tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi” (justiciar knight). Breivik katsoo, että protestanttiset kirkot pitäisi lakkauttaa ja tulisi muodostaa yksi ristiretkihenkisen paavin johtama kirkko. Breivik siis tavallaan ihailee roomalaiskatolista kirkkoa. Mutta vain ulkonaisesti, rituaalis-esteettisesti. 1500-sivuisessa kirjassaan Breivik ei lausu mitään kristinuskon sisällöstä uskonopillisista kysymyksistä puhumattakaan. Tämä johtuu siitä, kuten Breivik suoraan useaan otteeseen sanoo, että hän ei itse ole kristitty missään uskonnollisessa mielessä, vaan vain kulttuurillisessa.

Breivik pitää tärkeänä erottaa kulttuurillinen kristillisyys uskonnollisesta kristillisyydestä. Kirjansa PDF -printtiversion sivulla 1307 hän kirjoittaa näin:

Suurin osa niin sanotuista agnostikoista ja ateisteista Euroopassa ovat tietämättään kulttuurillisia konservatiivisia kristittyjä. Mikä siis erottaa kulttuurikristityt uskonnollisista? Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.

Breivik itse ei siis lainkaan väitä olevansa henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen Kristukseen.

Sivuilla 1344–1345 Breivik kirjoittaa:

En aio teeskennellä olevani kovin uskonnollinen ihminen, sillä se olisi valetta. Olen aina ollut erittäin pragmaattinen ja saanut vaikutteita sekulaarista ympäristöstäni. Muistan, miten minulla oli tapana ajatella näin: ’uskonto on vain heikkojen ihmisten tuki…’. Ehkä tämä pätee monissa tapauksissa. Uskonto on tuki monelle heikolle ihmiselle ja monet ovat uskonnollisia itsekkäistä syistä kuten siitä, että uskonto on mielenvoiman lähde (ruokkimaan heidän heikkoa tunnetilaansa esimerkiksi sairaudessa, kuolemanläheisyydessä, köyhyydessä jne.). Koska en ole tekopyhä, sanon suoraan, että näin minäkin ajattelen…Jos rukoilemisesta saa mentaalista lisävoimaa, rukoilua on käytännöllistä harjoittaa. Kai se minulle selviää…Jos Jumala on olemassa, minun sallitaan päästä taivaaseen kuten muutkin kirkon marttyyrit ovat aiemmin päässeet. Noudatan uskontoa juuri tästä nimenomaisesta syystä ja kaikkien muiden tulisi myös näin tehdä, olettaen että se antaa sinulle mentaalista voimaa.

Sivulla 1361 Breivik kysyy ja vastaa:

Pitääkö uskoa Jumalaan tai Jeesukseen tullakseen tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi? Koska tämä on kulttuurillinen sota, kristityn määritelmämme ei välttämättä merkitse sitä, että sinulla edellytetään olevan henkilökohtainen suhde Jumalaan tai Jeesukseen…Riittää, että olet kristitty agnostikko tai kristitty ateisti…

On siis selvää, että Breivikin sairaalloisen terroristinen ja rikollinen usko omaan marttyyriuteensa ja taivaaseen pääsemiseen sen avulla ei ole noussut raamatullisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen eikä konservatiivisista kristillisistä moraalikäsityksistäkään, vaan pikemminkin muistuttaa hämmästyttävällä tavalla juuri niitä islamistiterroristien käsityksiä, joita Breivik oli kovasti vastustavinaan.

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Hän oli itse valmistanut räjähteitä tilaamistaan lannoitteista ja virittänyt niistä autopommin.
  2. ^ Suurin osa surmatöistä tapahtui siis ampumalla.
  3. ^ http://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik, katsottu 2011-08-02
  4. ^ Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän olettaisi välttyvänsä rangaistukselta, vaan hän on toisaalta väittänyt valmistautuneensa viettämään loppuikänsä vankilassa.
  5. ^ engl. "patriot" – "Patriootti" merkitsee 'isänmaanystävää' ja laajemmin omaan, valmiina perittyyn identiteettiin (tässä tapauksessa eurooppalaisuus, länsimaisuus jne.) liittyvän jonkin ulottuvuuden tai joidenkin ulottuvuuksien antaumuksellista kannattajaa. Termi on sinänsä avoin sekä myönteiselle että kielteiselle arvotukselle: "nurkkapatriotismi" viittaa oman pienen elämänpiirin ympärille jämähtäneeseen ahdaskatseisuuteen.
    Jo ennen varsinaisen tekstinsä alkua Breivik tahtoo kiinnittää lukijan huomion aatteensa puolesta tekemiinsä uhrauksiin arvioimalla kirjallisen toimintansa kustannukset yli 300.000 €:ksi, mihin sisältyvät myös kirjoittamiseen keskittymisen aiheuttamat tulonmenetykset.
  6. ^ engl. "cultural conservative"; merkitsee jotakuinkin: 'tähän mennessä vallinneen aatteellis-yhteiskunnallisen olotilan kannattaja'
  7. ^ engl. "nationalist"; 'kansallismielinen'
  8. ^ engl. "patriotic European political activists"
  9. ^ tai ainakin kaikki syntyperäiset ja "patrioottiset"
  10. ^ "Consider it my personal gift and contribution to all Europeans."
  11. ^ "It covers the following main topics: 1. The rise of cultural Marxism/multiculturalism in Western Europe 2. Why the Islamic colonization and Islamisation of Western Europe began 3. The current state of the Western European Resistance Movements (anti-Marxist/anti-Jihad movements) 4. Solutions for Western Europe and how we, the resistance, should move forward in the coming decades 5. + Covering all, highly relevant topics including solutions and strategies for all of the 8 different political fronts"
  12. ^ Breivik tarkoittaa tällä omaa poliittis-toiminnallista viitekehystään. Hän on myös kuulusteluissa antanut ymmärtää olevansa osa laajempaa kokonaisuutta.
  13. ^ Kyse ei siis ole Jumalan (oletetunkaan) tahdon toteutuspyrkimyksestä eikä liioin kristillissävyisestä sielunpelastamistavoitteesta.
  14. ^ Uskonto ja politiikka kyllä aina vuorovaikuttavat, mutta olennaista on vaikutuksen suunta: muokkaako uskonnollinen motiivi politiikkaa vaiko poliittinen motiivi uskontoa? – Breivikin kohdalla kyse on selvästi viimemainitusta: hän voi kyllä olla kiinnostunut uskonnosta, mutta nimenomaan tahtomansa ja kaavailemansa politiikan ulottuvuutena.
  15. ^ "Vallan legitimiteetti" tarkoittaa kysymystä siitä, keillä on "legitiimi" eli "laillinen", siis asiaperustein hyväksyttävä, oikeus yhteiskunnalliseen vallankäyttöön ja siihen liittyviin voimatoimiin ryhtymiseen. Kyseessä on siis yhteiskuntafilosofialle perustava aihepiiri: keiden käsissä yhteiskunnallisen vallan tulisi olla ja millä perusteilla tämä asia olisi ratkaistava?
  16. ^ engl. "All that, however, is barely noticeable compared to the sacrifices made in relation to the distribution of this book, the actual marketing operation;)"
  17. ^ Millaisessa todellisuudessa Breivik uskoi elävänsä? Mikä siis hänen käsityksensä mukaan on todellisuuden perimmäinen luonne?
  18. ^ Millaisessa tilassa hän katsoi lähitodellisuutensa (Euroopassa vallitsevat poliittiset realiteetit) nyt olevan? Miten hän arvioi tätä tilaa? Mistä hän uskoi sen johtuvan? Mihin suuntaan hän arvioi sen olevan muuttumassa?
  19. ^ Millaista tilaa kohti hän tahtoi lähitodellisuuttaan (Euroopan poliittista tilannetta) viedä ja miksi? Millaisena hän näki oman roolinsa asioihin vaikuttajana?
  20. ^ Miten hän toimi pyrkimystensä toteuttamiseksi? Mitä muita toimintamalleja olisi ollut tarjona? Miten ja miksi hän päätyi juuri tällaiseen toimintaan?
  21. ^ Oletettavasti kaikki kolme tekijää (todellisuuskäsitys, tilannearvio ja päämäärä) olivat jossain määrin mahdollistamassa tapahtumia, koskapa mikään ei niitä ehkäissytkään, mutta olennaista on joka tapauksessa pyrkiä hahmottamaan, mikä oli minkin tekijän osuus tässä mahdollistamisessa.
  22. ^ Breivik olisi voinut valita puhtaasti oman mukavuutensa kannalta helpomman tien, mutta päätti sen sijaan toimia tavalla, jota piti "suurempien päämäärien" edistämisenä.
  23. ^ Tämäkin artikkeli on kirjoitettu juuri siksi, että Breivik todella onnistui herättämään julkista huomiota ja saamaan ihmiset yrittämään ymmärtää, mistä oikein on kyse.
  24. ^ EXPOSED!! NORWAY SHOOTER - Right-wing Christian or Media FAIRY TALE? Media Bias - Pro Muslim? 23.07.2011. ppsimmons.

Lähteet[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Oslon-Utøyan_verilöyly_2011&oldid=11837”