Muokataan sivua Roger Scruton

'''Sir Roger Vernon Scruton''', [https://en.wikipedia.org/wiki/Fellow_of_the_British_Academy Britannian akatemian jäsen]; 27 helmikuutta 1944 – 12. tammikuuta 2020<ref>[https://www.mirror.co.uk/news/politics/breaking-sir-roger-scruton-dead-21266461 Sir Roger Scruton dead: Former Tory adviser dies at 75 after cancer battle]</ref>) oli englantilainen filosofi ja kirjoittaja, jonka erityisalueina olivat estetiikka ja poliittinen filosofia.<ref name=Cowlingpxxix>Cowling, Maurice. ''Mill and Liberalism'', Cambridge: Cambridge University Press, 1990, xxix.</ref>{{,}}<ref>Garnett, Mark; Hickson, Kevin. ''Conservative thinkers: The key contributors to the political thought of the modern Conservative Party'', Oxford University Press, 2013, 113–115.</ref>

Scruton aateloitiin vuonna 2016 "palveluksistaan filosofian, opetuksen ja julkisen kasvatuksen" alueilla.<ref name=LondonGazette/>

| caption1 = Scruton opiskeli Cambridgessä vuosina 1962–1965 ja 1967–1969.

| caption2 = Hän oli tuktija Cambridgessä vuosina 1969–1971.

Scruton sai koulusta niin hyvät arvosanat puhtaasta ja sovelletusta matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, että hänelle myönnettiin apuraha opiskella luonnontieteitä Cambridgen yliopistossa.<ref name=about/>{{,}}<ref>''England: An Elegy'', 25.</ref>{{,}}<ref>[http://www.rgs.saund.co.uk/pdfs/1962-09-wycombiensian.pdf "Examination successes, 1961–62"], ''Wycombiensian'', 13(6), September 1962, 328–330.</ref>{{,}}<ref name=Edemariam>Edemariam, Aida. [https://www.theguardian.com/theguardian/2010/jun/05/roger-scruton-interview "Roger Scruton: A pessimist's guide to life"], ''The Guardian'', 5 June 2010.</ref> Scruton kuitenkin siirtyi opiskelemaan moraalifilosofiaa Cambridgessä.<ref name=Wroe>Wroe, Nicholas. [https://www.theguardian.com/books/2000/oct/28/politics "Thinking for England"], ''The Guardian'', 28 October 2000.</ref>{{,}}<ref>For the quote, ''Gentle Regrets'', 34.</ref> Hän valmistui vuonna 1965,<ref name=about/> ja vietti sen jälkeen aikaa ulkomailla opettaen Ranskassa.<ref>Scruton, Roger; Dooley, Mark. ''Conversations with Roger Scruton''. London & New York: Bloomsbury Publishing, 2016, 18, 35.</ref>

{{lainaus|Ymmärsin yhtäkkiä, että kuuluin eri puolelle. Näin itserakkaiden keskiluokan huligaanien kurittoman joukon. Kun kysyin ystäviltäni, mitä he halusivat, mitä he pyrkivät saavuttamaan, sain vastaukseksi vain naurettavaa marxilaista sanahelinää. Koin sen vastenmielisenä ja ajattelin, että täytyy olla olemassa tapa puolustaa länsimaista sivistystä tätä kaikkea vastaan. Silloin minusta tuli konservatiivi. Tiesin haluavani säilyttää asioita sen sijaan että repisin niitä alas.<ref name=Wroe/>}}

Birkbeck oli tunnettu vasemmistolaisuudestaan. Scruton sanoi olleensa ainoa konservatiivi siellä. <ref name=Gentlep39>''Gentle Regrets'', 39.</ref> Tämä tuotti vaikeuksia hänen akateemiselle uralleen erityisesti sen jälkeen kun hänen kolmas kirjansa ''The Meaning of Conservatism'' ilmestyi vuonna 1980,<ref>Scruton, Roger. ''The Meaning of Conservatism'', London: The Macmillan Press, and Totowa, NJ: Barnes & Noble Books, 1980.</ref>{{,}}<ref name=Goss2006>Goss, Maxwell. [http://www.orthodoxytoday.org/articles6/ScrutonConservative.php "The Joy of Conservatism: An Interview with Roger Scruton"], ''New Pantagruel'' (courtesy of orthodoxytoday.org), January 2006.</ref> Lisäongelmia seurasi siitä, että hän toimi konservatiivisen aikakauslehden ''Salisbury Review'' toimittajana.<ref>''Gentle Regrets'', 51; Scruton and Dooley 2016, 46.</ref> Hän kertoi ''The Guardian'' lehdelle, että hänen kollegansa Birkbeckissä suhtautuivat kielteisesti hänen kirjaansa.<ref name=Edemariam/> The marxilainen filosofi Jerry Cohen Lontoon yliopistosta kielätytyi opettamasta seminaaria yhdessä Scrutonin kanssa. Heistä tuli kuitenkin myöhemmin ystäviä. <ref name=SDp46>Scruton and Dooley 2016, 46.</ref> Hän toimi opettajana Birkbeckissä vuoteen 1992, ensin luennoitsijana ja ja sitten estetiikan professorina.<ref>Scruton and Dooley 2016, 39.</ref>

[[File:Roger Scruton (2015), Prague.jpg|thumb|Scruton Prahassa vuonna 2015]]

Vuonna 1982 Scrutonista tuli ''The Salisbury Review''n perustaja ja toimittaja. Pyrkimyksenä oli luoda konservatiivista ajattelua vastapainoksi Thatcherismin politiikalle. Scruton toimitti lehteä vuoteen 2001.<ref name=ScrutonSept212002/>{{,}}<ref>Scruton, Roger. ''Conservative Thoughts: Essays from the Salisbury Review'', London: The Claridge Press, 1988.</ref> Scrutonin mukaan lehden toimittaminen tuhosi hänen akateemisen uransa Englannissa. Scruton joutui itse kirjoittamaan suuren osan artikkeleista, osan pseudonimillä. <ref name=Gentlep59>''Gentle Regrets'', 59.</ref> Lehden ympärille syntyneet kiistat tekivät Scrutonille vaikeaksi toimia yliopistossa. Hän kuitenkin sanoi, että "että kannatti uhrata mahdollisuutensa tulla British Academyn jäseneksi tai emeritus professoriksi siitä pelkästä helpotuksesta että saattoi sanoa totuuden" <ref name=ScrutonSept212002/>{{,}}<ref>''Gentle Regrets'', 77.</ref> Scruton kuitenkin lopulta valittiin [https://en.wikipedia.org/wiki/Fellow_of_the_British_Academy Brittiläisen akatemian] jäseneksi vuonna 2008.<ref>{{cite web |url=http://www.britac.ac.uk/fellowship/elections/2008/index.cfm |title=Elections to the Fellowship 2008 – British Academy |publisher=britac.ac.uk |date= |accessdate=17 June 2012}}</ref> Vuonna 2002 hän kuvasi toimitustyön vaikutusta elämäänsä:

Kolmetoista Scrutonin proosateoksista julkaistiin vuosien 1980 ja 1989 välillä. Samoin hänen ensimmäinen romaaninsa, ''Fortnight's Anger'' (1981). Kaikkein kiistanalaisin julkaisu oli hänen kirjansa ''Thinkers of the New Left'' (1985),  esseekokoelma, jossa hän kritisoi 14 tunnettua intellektuellia. mukaan luettuina E. P. Thompson, Michel Foucault ja Jean-Paul Sartre. Kirja sai osakseen kovaa kritiikkiä Englannissa, mutta se käännettiin puolaksi ja tsekiksi ja levitettiin maanalaisina samizdat painoksina. Kirja käännettiin myöhemmin kiinaksi, koreaksi ja portugaliksi. Scrutonin yhteyden Itä-Euroopan maanalaisiin liikkeisiin antoivat hänelle hyvin kriittisen asenteen vasemmistolaisiin teorioihin, joiden hedelmää Itä-Euroopan totalitarismi osittain oli. Kirjan kritiikki Englannissa oli kuitenkin niin raivoisaa, että hyvin pian kustantaja poisti sen myynnistä (Scruton 2015, esipuhe) Scrutonin kehitteli kirjaa myöhemmin ja julkaisi sen pohjalta uuden kirjan nimeltä Fools, Frauds and Firebrand: Thinkers of the New Left (Bloomsbury 2015).<ref name=Adams2015>Adams, Tim. [https://www.theguardian.com/culture/2015/oct/04/roger-scruton-my-father-looked-like-jeremy-corbyn-fools-frauds-firebrands-interview "Roger Scruton: 'Funnily enough, my father looked very like Jeremy Corbyn'"], ''The Guardian'', 4 October 2015.</ref>{{,}}<ref>[https://web.archive.org/web/20090709070236/http://www.aei.org/scholar/100052 "Roger Scruton"], American Enterprise Institute for Public Policy Research, 9 July 2009.</ref>

[[File:Roger Scruton, Budapest, September 2016 (2).jpg|thumb|left|upright=0.85|Scruton luennoi Budapestissä syyskuussa 2016 aiheesta "Europe and the Conservative Cause"]]

[[File:Albany Courtyard.JPG|thumb|upright=1.2|Scruton vuokrasi huoneiston Albanysta, Lontoosta.]]

Scruton otti vuoden sapattivapaan Birkbeckistä vuonna 1990 ja toimi vuoden Brnossa Tsekissä.<ref name=Wroe/>{{,}}<ref name=SDp109>Scruton and Dooley 2016, 109–112.</ref>{{,}}<ref name=companyinterests>[https://web.archive.org/web/20100902062543/http://www.roger-scruton.com/rs-business.html "Company interests"], roger-scruton.com, accessed 2 September 2010.</ref>{{,}}<ref name=SDp109/>

Vuosina 1992 - 1995 hän eli Bostonissä Massachusettsissä opettaen filosofiaa filosofian professorina Bostonin yliopistossa. Kaksi hänen kirjoistaan syntyi Bostonissa opetettujen filosofian kurssien pohjalta: ''Modern Philosophy: An Introduction and Survey'' (1994) ja ''The Aesthetics of Music'' (1997).<ref>Scruton and Dooley 2016.<!--add page number--></ref>{{,}}<ref name=Adams2015/>{{,}}<ref name=Ross1998>Ross, Deborah. [http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/interview-roger-scruton-philosopher-musician-author-scourge-of-the-left-so-where-does-he-keep-his-1191298.html "Interview: Roger Scruton"], ''The Independent'', 13 December 1998.</ref>

[[File:Montpelier near Sperryville, closeup of house (cropped).JPG|thumb|left|upright=1.3|Scrutonit omistivat Montpelierin lähellä Sperryvilleä, Virginiassa vuosina 2004-2009. <ref name=ScrutonDooley2016p192>Scruton and Dooley 2016, 192–193; [https://web.archive.org/web/20110207060237/http://web.mac.com/rogerandsophie/iWeb/Site/Welcome.html "Welcome to Montpelier in Rappahannock County, Virginia"], web.mac.com/rogerandsophie.</ref>]]

Scruton palasi Yhdysvalloista vuonna 2010 ja otti vastaan palkattoman professuurin Buckinhamin yliopistossa.<ref name=about/> Hänelle tarjotiin myös vieraileva professuuri Oxfordin yliopistossa, jossa hän opetti estetiikkaa jatko-opiskelijoille.<ref>[http://www.philosophy.ox.ac.uk/news__events/older_news/-_title_of_visiting_professor_conferred_on_roger_scruton "Title of Visiting Professor conferred on Roger Scruton"], Philosophy Faculty, University of Oxford, accessed 27 December 2010.</ref>{{,}}<ref>[http://www.bfriars.ox.ac.uk/hall/academic-staff/ "Academic staff"], Blackfriars.</ref> Vuonna 2010 hän piti Gifford Lectures St. Andrewsin yliopistossa aiheesta "The Face of God",<ref>[http://www.st-andrews.ac.uk/gifford/2010/the-face-of-god/ "The Face of God"], University of St Andrews Gifford Lectures, 25 March 2010.</ref> Seuraavana vuonna hänestä tuli osa-aikainen moraalifilosofian professori St. Andrewsin yliopistossa.<ref>[http://www.st-andrews.ac.uk/philosophy/news/?newsid=130 "Roger Scruton appointed as quarter-time professorial fellow"], School of Philosophical, Anthropological and Film Studies, University of St Andrews, accessed 27 December 2010.</ref>

Tänä aikana ilmestyi kaksi romaania: ''Notes from Underground'' (2014) perustuu hänen kokemuksiinsa Tsekkoslovakiassa ja ''The Disappeared'' (2015) käsittelee lapsikauppaa yhdessä Yorkshiren kaupungissa.<ref>For the latter, Murray, Douglas. [http://www.spectator.co.uk/2015/04/roger-scruton-a-prophet-in-his-own-land/ "'The truth is hard': an interview with Roger Scruton"], ''The Spectator'', 4 April 2015.</ref> Scruton aateloitiin vuonna 2016 "palveluksistaan filosofian, opetuksen ja julkisen kasvatuksen" alueilla.<ref name=LondonGazette>{{cite web | url=https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/528698/birthday_honours_2016_high_awards_notes.pdf | title=The 2016  Queen's Bithday Honours List | publisher=www.gov.uk | date=10 June 2016}}</ref> Hän kuuluu ''British Journal of Aesthetics'' toimituskuntaan,<ref>[http://www.oxfordjournals.org/our_journals/aesthj/editorial_board.html "Editorial board"], ''British Journal of Aesthetics'', accessed 6 December 2010.</ref> ja on vanhemi tutkija tutkimuslaitoksessa nimeltä Ethics and Public Policy Center.<ref>{{cite web |url=https://eppc.org/author/roger_scruton/ |title=Roger Scruton|publisher=Ethics and Public Policy Center|accessdate=10 January 2013}}</ref>

Scruton on julkaissut estetiikasta myös ''The Aesthetics of Architecture'' (1979), ''The Aesthetic Understanding'' (1983 and 1997), ''The Aesthetics of Music'' (1997), and ''Beauty'' (2010). Vuonna 2008 pidettiin Durhamin yliopistossaa kaksipäiväinen konferenssi, jossa arvioitiin hänen vaikutustaan estetiikassa. Vuonna 2012 julkaistiin esseekokoelma nimellä ''Scruton's Aesthetics''. Kirjan kustantaja oli Palgrave Macmillan.<ref>[http://www.dur.ac.uk/philosophy/events/conferences/scrutonaesthetics/ "Scruton's Aesthetics"], Department of Philosophy, Durham University, 6 November 2012; Hamilton, Andy; Zangwill, Nick. ''Scruton's Aesthetics'', London: Palgrave Macmillan, 2012.</ref>{{,}}<ref>Bayley, Stephen. [https://www.theguardian.com/artanddesign/2009/mar/22/national-trust-intelligence-squad "Has Britain become indifferent to beauty?], ''The Guardian'', 22 March 2009.</ref> Myöhemmin tuona vuonna Scruton kirjoitti ja esitti BBC:ssä dokumentaarin ''[[Why Beauty Matters]]'', jossa hän perusteli sitä, että kauneus tulisi palauttaa perinteiseen asemaansa taiteessa, arkkitehtuurissa ja musiikissa.<ref>{{cite web |url=http://www.bbc.co.uk/programmes/b00p6tsd |title=Why Beauty Matters |publisher=BBC |date=28 November 2009}}</ref> Hän sanoi saaneensa yli 500 sähköpostiviestiä, joissa sanottiin: "Hienoa, että joku sanoo, mitä tulee sanoa".<ref>{{cite web |last=Scruton |first=Roger |url=https://web.archive.org/web/20100519110549/http://spectator.org/archives/2010/05/17/on-defending-beauty |title=On Defending Beauty |work=The American Spectator |date=May 2010}}</ref>

Teoksessaan ''Gentle Regrets'' (2005) hän kirjoitti havainneensa useiden Edmund Burken argumenteista kirjassa ''[[Reflections on the Revolution in France]]'' (1790) olevan vakuuttavia. Vaikka Burke kirjoitti vallankumouksesta, ei sosialismista, Scruton vakuuttui, että sosialismin utopiostiset lupaukset ovat sidoksissa abstraktiin teoriaan ihmismielestä, jolla on vain vähän liittymäkohtia siihen, miten ihmiset todellisuudessa ajattelevat. Burke vakuutti Scrutonin myös siitä, että historialla ei ole suuntaan eikä siihen liity mitään välttämätöntä moraalista tai henkistä edistysprosessia. Scruton uskoo, että ihmiset ajattelevat kollektiivisesti yhteisen päämäärän pohjalta ainoastaan kriisiaikoina ja että yhteiskunnan organisoiminen kollektiivisten päämäärien pohjalta vaatii todellisen tai kuvitellun vihollisen. Tämä on Scrutonin mukaan selitys sosialistisen kirjallisuuden kiistelevälle sävylle.<ref name=Regretsp40/>

Scrutonin mukaan todellinen vapaus ei ole ristiriidassa laillisen järjestyksen kanssa vaan on sen toinen puoli.<ref name=Regretsp40>''Gentle Regrets'', 40–41.</ref> Jos yhteiskunnan instituutiot kuten avioliitto hajotetaan, seurauksena on vapauden kaventuminen.<ref>''Gentle Regrets'', 43.</ref>

Scrutonin mukaan uskomukset, jotka näyttäisivät olevan pelkkiä ennakkoluuloja, saattavat joskus osoittautua käyttökelpoisiksi ja tärkeiksi: "kaikkein tärkeimmät uskomuksemme saattavat olla sellaisia, ettei niitä meidän näkökulmastamme ole oikeutettu eikä edes pysty oikeuttamaan, ja yritys niiden oikeuttamiseen johtaa vain niiden menettämiseen." A prejudice in favour of [[modesty]] in women and [[chivalry]] in men, for example, may aid the stability of sexual relationships and the raising of children, although these are not offered as reasons in support of the prejudice. Siksi voi olla helppo osoittaa tämän ennakkoluulon olevan järjenvastainen, mutta sen hylkääminen on kuitenkin menetys.<ref>''Gentle Regrets'', 42.</ref> Scruton on ollut kriittinen aikamme feminististä liikettä kohtaan samalla kun hän on kommentoinut myönteisesti varhaisia naisten oikeuksien puolustajia kuten Mary Wollstonecraftia.<ref name=Edemariam/>

Kirjassaan ''Arguments for Conservatism'' (2006), Scruton kävi läpi filosofisen ajattelun alueita, joissa konservatiivista aatetta tulisi kehittää ja tehdä älyllisesti vakuuttavaksi. Ihmisten kiintymyksen kohteet ovat rajoitettuja ja paikallisia. Alueellinen lojaalisuus on kaikenlaisten hallitusten perustana siellä, missä laki ja vapaus hallitsevat. Kun jurisdiction laajennetaan kansallisvaltion rajojen ulkopuolelle, hallitusvaltaa on vaikeampia asettaa edesvastuuseen teoistaan.<ref>Scruton, Roger. ''A Political Philosophy: Arguments for Conservatism'', London: Bloomsbury, 2006, 3, 19.</ref>

Scruton väittää, Immanuel Kantia seuraten, että ihmisissä on tuopuoleinen ulottuvuus, pyhä ydin, joka ilmenee heidän kyvyssään itsereflektioon.<ref>Dooley, Mark. ''Roger Scruton: The Philosopher on Dover Beach''. Continuum, 2009, 12, 42.</ref> Hän väittää, että olemme ennen näkemättömän maallistumisen aikakaudessa maailmanhistoriassa. Sellaiset kirjailijat ja taitelijat kuten [[Rainer Maria Rilke]], [[T. S. Eliot]], [[Edward Hopper]] and [[Arnold Schoenberg]] "omistivat paljon energiaa elävöittääkseen pyhän kokemuksen - yksityisenä eikä julkisena tietoisuuden muotona". Koska nämä ajattelijat kohdistivat taiteensa harvoille, he eivät ole koskaan vedonneet joukkoihin.<ref name=Arguments142>''Arguments for Conservatism'', 142–143, 146–147, 150–153.</ref>

Totalitarismissa keskusvallalle ei ole rajoituksia ja se hallitsee kaikkia elämän puolia. Totalitarismin puolustavat saavat voimansa katkeruusta ja vallan saatuaan he pyrkivät kumoamaan instituutiot kuten lain, yksityisomistuksen, ja uskonnon. Scruton kirjoittaa: "Katkerien mielestä nämä kolme instituutiota ovat epätasa-arvon syitä ja siksi syitä heidän nöyryytyksilleen ja epäonnistumisilleen." Hän väittää, että vallankumouksia ei toteuteta alhaalta päin, kansan toimesta, vaan ylhäältä päin, kansan nimissä, valtaa tavoittelevan eliitin toimesta.<ref name=Arguments142/>

Scrutonin<ref name="Scruton6">Scruton 2006</ref> mielestä modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa vallitseva mielikuvamaailma ja sen varaan rakentuva kulttuurinen indoktrinaatio tekee lähes mahdottomaksi puolustaa perinteisiä perhearvoja, joiden mukaan avioliitto ymmärretään tulevan sukupolven näkökulmasta ja avioliiton tarkoitukseksi ymmärretään turvata lapselle mahdollisuus elää biologisten vanhempiensa muodostamassa perheessä. Koska homoseksuaalinen parisuhde ei määritelmän mukaan voi tuottaa parille yhteisiä biologisia lapsia, lapsen oikeuksien näkökulmasta toteutetun avioliiton määrittelyn katsotaan syrjivän homoseksuaalisia pareja. Niinpä perinteisten perhearvojen puolustaminen luokitellaan homofobiaksi, joka on rinnastettavissa rasismiin. Koska tämä syytös ei perustu järkiperäiseen analyysiin, vaan käytettyjen sanojen ja käsitteiden tunnelataukseen, syytöstä vastaan puolustautuminen ei vapauta ihmistä näiden tunneladattujen sanojen antamasta leimasta. Näiden mielikuvien pohjalta tapahtuva päätöksenteko ohjaa poliittisia nimityksiä ja akateemisten virkojen täyttöä.

Scruton<ref>Scruton 2006: 27−28 </ref> kiinnittää huomiota siihen, että nykykeskustelussa tavallisesti leimataan seksistiseksi henkilö, joka uskaltaa julkisesti epäillä feministisiä olettamuksia sukupuolierojen näennäisyydestä, ja homofobiasta syytetään henkilöä, jonka käsitykset eroavat siitä, mitä pidetään oikeaoppisena käsityksenä homoseksuaalien oikeuksista.  

 

Yliopistojen virantäytöstä päättävät komiteat tutkivat hakijoita homofobian epäilysten osalta ja ilman muuta hylkäävät heidät, kun tämä syytös on esitetty: ”Emme voi antaa tämän naisen toimia juristina, koska hän on kristitty fundamentalisti ja kärsii homofobiasta.” ”Vaikka hän kuuluu maailman parhaisiin asiantuntijoihin toisen dynastian hieroglyfeistä, hänelle ei voi antaa vakituista paikkaa yliopistossa sen homofobisen kommentin jälkeen, jonka hän esitti viime perjantaina.”

 

Scrutonin mukaan tällainen sensuuri edistää niiden asiaa, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen ”normalisoida” homoseksuaalisen avioliiton idean.

{{lainaus|Sitä ei ole mahdollista vastustaa sen enempää kuin on osoittautunut mahdolliseksi vastustaa feminististä sensuuria seksuaalista eroa koskevasta totuudesta. Mutta ehkä on mahdollista yksityisesti asiasta sopivien aikuisten kesken pitää kiinni ajatuksesta, että homoseksuaalinen avioliitto ei ole todellisuudessa mikään avioliitto.|Roger Scruton<ref>Scruton 2006: 27−28</ref>}}

Scrutonin<ref>Scruton 2006: 26−27</ref> mukaan avioliiton käsite perustuu sukupuolieron käsitteeseen ja kaikkeen siihen, mitä nämä sukupuolierot merkitsevät. Jos sukupuolieron käsitteestä tehdään avioliiton kannalta satunnainen asia, silloin itse avioliiton käsite on muutettu niin radikaalisti, ettei sitä enää voida tunnistaa entiseksi. Homoseksuaalit haluavat avioliittoa, koska he haluavat osakseen avioliitolle kuuluvan sosiaalisen arvostuksen, mutta jos hyväksytään samaa sukupuolta olevien ihmisten välinen suhde avioliitoksi, silloin avioliitolta itseltään riistetään sen perustarkoitus, joka on antaa vielä syntymättömille jo elävien tarjoama suoja ja jo eläville syntymättömien heille tarjoama siunaus.

Koska asiasta ei julkisuudessa kiistellä niinkään järkiperusteisiin vedoten kuin lyömällä henkilöihin voimakkaasti tunteita herättäviä leimoja, on Scrutonin<ref>Scruton 2006: 27</ref> mukaan tällä hetkellä lähes mahdotonta käydä asiallista julkista keskustelua avioliiton merkityksestä. Sukupuolineutraalin avioliiton vastustamista pidetään varmana todisteena homofobiasta. Poliittisen nimittelyn historiasta tiedämme, että tällainen leima tarttuu henkilöön pysyvästi, kun se kerran on häneen isketty. Tällä samalla politiikalla feministinen ajatus sukupuolierojen näennäisyydestä on saanut lähes itsestään selvyyden aseman yleisessä tietoisuudessa. Sukupuolierojen todellisuuteen uskova henkilö on seksistinen, ja seksismi on rasismin kaltainen rikos. Tätä syytöstä vastaan ei ole mahdollista puolustautua, koska se on liian epämääräinen ja liian kokonaisvaltainen, jotta se mahdollistaisi puolustautumisen. Tästä syystä vain harvat yliopistomaailmassa ottaisivat riskin kyseenalaistaa feminismin oletuksia, vaikka he uskoisivat niiden olevan epätosia.

* ''Notes from Underground'' (2014)

* ''The Disappeared'' (2015)