Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Onko kysymyksellä Jumalan olemassaolosta merkitystä? == On tietysti mahdollista väittää, että käsittelemäni vaihtoehdot (teismi, ateismi ja agnostisismi) ovat riittämättömät. Monet ovat sitä mieltä, että kysymys Jumalan olemassaolosta on sellainen, että siitä ei ole mahdollista mielekkästi keskustella tai se ei yksinkertaisesti ole kiinnostava. Heidän perusteesinsä voitaisiin muotoilla seuraavasti: Ei ole mielekästä (relevanttia tai mielenkiintoista) asettaa kysymystä, onko universumin olemassaolo seurausta yli-inhimillisten olentojen hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoista. Tämäntyyppinen asenne voi saada motivaationsa useista eri lähteistä. Sen taustalla voi olla esimerkiksi ajatus, että lauseet kuten "Jumala on olemassa" tai "Jumala rakastaa ihmisiä" eivät ole väitelauseita eikä niillä ole mitään yksiselitteistä merkitystä. Niillä voi olla korkeintaan terapeuttinen tai runollinen merkitys. Niiden opettaminen ikään kuin ne olisivat väitelauseita on indoktrinaatiota, koska se merkitsee niiden luonteen väärinymmärtämistä. === Uskonnolliset väitteet ovat vailla ymmärrettävää merkitystä === Tämän väitteen klassiset edustajat olivat loogisia positivisteja, jotka puolustivat merkityksen verifikaatioteoriaa: jos lause ei ole joko määritelmän mukaan tosi tai empiirisesti todennettavissa, se ei merkitse mitään. Emme voi edes ymmärtää mitä se sanoo. Kun loogiset positivistit sovelsivat tätä kriteeriä sellaisiin lauseisiin kuin "Jumala on olemassa" he päättelivät, että niitä ei voida ymmärtää, koska ne eivät merkitse mitään. Tämän näkemyksen mukaan on järjenvastaista opettaa, että Jumala on olemassa, koska väitettä ei ole mahdollista ymmärtää. Uskonnollisia lauseita voidaan tietysti lausua luokan edessä ja ne saattavat herättää tietynlaisia tunteita, koska niihin ehkä liittyy joidenkin oppilaiden mielissä muistoja aikaisempien kokemusten pohjalta. Mutta ne eivät itse asiassa viesti mitään. Niiden opettaminen ikään kuin ne viestisivät jotain, on erityinen muoto indoktrinaatiota, joka synnyttää oppilaissa sisäistä hämmennystä, koska he eivät pysty järjellisesti ymmärtämään niitä. Loogisten positivistien mielestä on olemassa vain kahdenlaisia mielekkäitä väitteitä: analyyttisia (määritelmän mukaan tosia) ja väitteitä, jotka voidaan todistaa empiirisen kokemuksen pohjalta. Empiirisellä kokemuksella he tarkoittivat aistien kautta saatavaa kokemuksellista tietoa. Tämä määritelmää sulkee henkiset kokemukset empiirisen kokemuksen alueelta. Koska lause "Jumala on olemassa" ei ole analyyttinen (kuten esimerkiksi "kaikki poikamiehet ovat naimattomia"), ja koska Jumala on määritelmän mukaan henkinen olento, joka voidaan kokea ainoastaan henkisellä tasolla, loogiset empiristit eivät hyväksy Jumalasta saatavia kokemuksia empiiristen kokemusten joukkoon, jotka tekisivät väitteistä mielekkäitä. Ongelmana on kuitenkin se, että loogiset empiristit eivät esittäneet päteviä argumentteja sen puolesta, että teistien pitäisi hyväksyä heidän määritelmänsä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti käsitteellisiä syitä miksi henkisten ja hengellisten kokemusten sisältöjä tulisi pitää mielettöminä. Tällainen tapa määritellä merkityksellisen rajat voi olla ilmausta loogisten positivistien kiinnostuksen alueesta, mutta miksi sen pitäisi merkitä mitään niille, joiden kiinnostuksen alue on erilainen? Toinen ongelma verifikationistisen merkityksen teorian käyttämiselle tässä yhteydessä on, että jos väite ei ole mielekäs, jos sitä ei voida ymmärtää, niin ei ole myöskään mahdollista ymmärtää sen kieltoa. Toisin sanoen, jos ei ole mahdollista ymmärtää väitettä "Jumala on olemassa", niin ei ole myöskään mahdollista ymmärtää väitettä "Jumala ei ole olemassa". Tämä merkitsee sitä, että ateistinen väite on yhtä mieletön kuin teistinen. Vakavampi ongelma on se, että kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut määrittelemään verifikationistista merkityksen teoriaa tyydyttävällä tavalla. Joko määritelmät ovat olleet niin rajoittavia, että ne ovat määritelleet mielettömiksi sellaisiakin väitteitä, joita verifikationistit pitävät mielekkäinä, tai ne ovat olleet niin väljiä, että ne eivät sulje pois mitään väitteitä (ks. esim. Hempel 1952). Jos siis ei ole mahdollista määritellä verifikationistista merkityksen teoriaa, niin on vaikea soveltaa sitä pyrittäessä ratkaisemaan kysymystä teistisen opetuksen indoktrinoivuudesta. Niin kauan kuin kukaan ei ole onnistunut määrittelemään mitä verifikationistisella merkityksen teorialla tarkoitetaan, sitä ei ole mahdollista ymmärtää, eikä siitä voida johtaa mitään mielekkäitä johtopäätöksiä. === Kysymys Jumalan olemassaolosta ei ole kiinnostava === Väite, jonka mukaan kysymys uskonnon olemassaolosta ei ole merkityksellinen, voi myös perustua näkemykseen, että se ei yksinkertaisesti ole kiinnostava. Tämän väitteen puolustajat saattavat argumentoida, että koko edellä kuvatun kaltainen kysymyksenasettelu on korostetun järkiperäinen ikään kuin ihmisen tulisi ohjautua perustavissa maailmankatsomuksellisissa valinnoissaan pelkkien järkisyiden perusteella. Järjen sijasta halutaan tässä näkemyksessä korostaa tunteen ja elämysten merkitystä. Saatetaan päätellä, että sikäli kuin ihminen ei koe kysymystä Jumalan olemassaolosta elämyksellisesti ja tunteenomaisesti merkitykselliseksi, ei rationaalisilla näkökohdilla ole hänelle merkitystä. Tältä pohjalta saatetaan pitää epämielekkäänä yleensä herättää kysymystä Jumalan olemassaolosta sen sijaan että lapsen annettaisiin elää luonnollisten taipumustensa ja tunteidensa mukaisesti. Jos kysymykseen ei ole vuosituhansien aikana löydetty vastausta, eikö olisi aiheellista haudata se ja jättää tulevat sukupolvet vaille kaikkea sitä ajan ja energian tuhlausta, jota kysymyksen pohtiminen tuottaa? Tällainen kannanotto antaa kuitenkin aiheen kysyä, kenen puolesta näkemyksen edustajat haluavat ratkaista kysymyksen teistisen väitteen merkityksellisyydestä tai mielenkiintoisuudesta. Haluavatko he sanoa, että koska heitä itseään ei kiinnosta tämä kysymys, sen ei tulisi kiinnostaa ketään muutakaan ajattelevaa olentoa? Nykyisin teistinen kysymys näyttää kiinnostavan suurta osaa maapallon väestöstä. Haluavatko tämän ei-kiinnostavuus-teesin edustajat väittää, ettei näillä ihmisillä ole oikeutta olla kiinnostunut teistisestä kysymyksestä tai ettei heillä ole oikeutta opettaa lapsilleen teistisiä vakaumuksia, koska nämä filosofit eivät ole kiinnostuneet tästä kysymyksestä? Suurin osa ihmisistä ei luultavasti olisi kovinkaan kiinnostunut siitä, ovatko kyseiset filosofit kiinnostuneet teismin totuudesta, kun he omalta kohdaltaan pohtivat kantaansa teistiseen kysymykseen ja teististen väitteiden opettamiseen.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit