Muokataan sivua Kreationismi

<!--{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}
-->
'''"Kreationismi"''' on yleisnimitys käsityksille, joiden mukaan havaintotodellisuus ([[wp:maailmankaikkeus|kaikkeus]] ja sen elolliset olennot) ovat olemassa tarkoituksellisesti luotuina<ref>Luominen tarkoittaa "kutsumista olemattomuudesta olemaan" eli sellaisen todellisuuden osan tai ilmiön aikaansaamista, jonka olemassaolo on radikaalissa epäjatkuvuussuhteessa ilman tai ennen luomista vallinneeseen tilanteeseen, jossa sittemmin luomisen tuloksena olemassaolonsa saanutta oliota tai ilmiötä ei lainkaan ollut olemassa, ei liioin kausaalisia edellytyksiä sen ilmaantumiselle.</ref>.
<!-- on luotu luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa. – Kas, kun ei sanottu: "on luotu luojan luomina luomisteoilla luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa" ;-) -->

Kreationismi-sanaa käytetään sekä laajassa että suppeassa merkityksessä:

* ''Laajassa''<!--harvinaisemmassa--> merkityksessä kreationismi on käsitys, jonka mukaan Jumala on luonut maailman.<!--Tässä merkityksessä useimmat uskonnot ovat kreationistisia.--> Suurin<ref>tai ainakin hyvin suuri</ref> osa modernin luonnontieteen <!--metodin -- Sellaista ei toisten artikkeliemme mukaan itse asiassa oikeastaan ole olemassakaan. -->  perustajista ja edistäjistä (esim. '''[[wp:Francis Bacon|Bacon]]''', '''[[wp:Galileo Galilei|Galilei]]''', '''[[wp:Isaac Newton|Newton]]''', '''[[wp:|Leibniz]]''', '''[[Pascal]]''', '''[[wp:Michael Faraday|Faraday]]''' ja '''[[wp:James Clerk Maxwell|Maxwell]]''') olivat ainakin tässä laajassa merkityksessä kreationisteja.

* ''Suppeassa'' merkityksessä kreationismi on sellainen luomisopillinen käsitys, joka käyttää Raamatun luomiskertomusta<ref>1. Mooseksen kirjan alkulukuja</ref> historiallisena lähteenä siitä, miten luominen on tapahtunut. Raamatun antamaa informaatiota käytetään tällöin lähtökohtana tieteellisten mallien rakentamiseksi<!-- eliöiden synnylle ja muille --> kulloinkin tutkittaville ilmiöille. Tämän käsityksen mukaan Raamatun luomiskertomus on selväsanainen ilmoitus Jumalan luomistöistä ja sellaisena myös luonnontieteellisesti ja historiallisesti luotettava<ref>kuvaustarkkuutensa rajoissa oikea ja täsmällinen</ref> kuvaus maailman synnystä. Kreationismin kannattajat kohdistavat arvostelunsa [[evoluutioteoria|biologisten lajien tarkoituksettoman synnyn]] lisäksi myös tarkoituksettomaan elämän syntyyn ([[kemiallinen evoluutio]]), naturalistisesti ymmärrettyyn [[alkuräjähdys]]teoriaan ja näihin liittyvään koulu- ja korkeakouluopetukseen.

Tämä artikkeli käsittelee enimmäkseen jälkimmäisen, suppean määritelmän mukaista kreationismia. Jos jossain kohdin tarkoitetaan muuta kuin suppeaa käsitettä, asiasta mainitaan erikseen.<!-- Toivottavasti tästä sitoumuksesta pidetään kiinni artikkelia editoitaessa. -->

== Kreationismiin liittyvä rajanvetoväittely ==

Monet [[naturalismi|naturalistit]] väittävät kreationismia [[wp:näennäistiede|näennäistieteeksi]]. Väitettä tuetaan lähinnä sillä, että kreationismi pitää yhtenä lähtökohtanaan uskonnollista tekstiä. "Osin kreationismin lähtökohta on siis [[uskonto|uskonnollinen]], osin tieteellinen." Syytös perustuu näin ollen asiantuntemattomaan oletukseen toimivan [[rajanvetokriteeri]]n olemassaolosta. Ilman toimivaa rajanvetokriteeriä koko pseudotiede-käsite menettää varsinaisen merkityksensä ja sitä käyttävä väittely pohjimmaisen mielekkyytensä.

Syvemmässä analyysissä "uskonnollisen" ja "tieteellisen" ero ei näet ole mitenkään selvä. Sama osittaisuskonnollisuussyyte voidaankin esittää myös metodiseen naturalismiin perustuvaa tiedettä kohtaan, koska siinäkin edeltä ja empiirisestä aineistosta riippumatta rajoitetaan mahdollisia tieteellisiä selityksiä vain naturalistisiin. Metodiseen naturalismiin sitoutuva tiede on siis yhtä lailla uskonnollisesti sitoutunutta, uskonto vain on siinä tapauksessa erilainen.

== Luomiskannan empiirisiä perusteluja ==

Kreationismi on tuoreessa länsimaisessa aatehistoriassa ennen muuta naturalismin kanssa kilpaileva käsitys, joten sen argumentaatiokin pyrkii olennaisesti osoittamaan naturalistisen luonnontieteen ulottuvilla olevien alkuperäselitysyritysten hataruuden. Tämä on nähtävissä vastavetona naturalistien omalle argumentaatiopropagandalle, jonka mukaan "Jumalaa ei tarvita mihinkään, sillä kaikelle on luonnollinen selitys". Tätä naturalistisen uskonopin perusväittämää vastaan '''kreationistit'''<ref>kreationismin (julkiset) kannattajat ja puolestapuhujat</ref> esittävät oman perusväittämänsä: "Jumala on ilmoittanut itsensä luomisessa sillä tavoin, että kaikki yritykset selittää näkyvää luomakuntaa kattavasti<ref>tarkasti yksityiskohtia myöten sekä kokonaisuutena että osakokonaisuuksina</ref> tunnustamatta sen syntyneen Jumalan voimasta ja viisaudesta johtavat lopulta väistämättä [[AW:S#fiasko|fiaskoon]]."

=== Luomistieteellisen tutkimuksen luonteesta ===

Naturalistisen ja kreationistisen tieteen välisen kilpailuasetelman oikeaksi ymmärtämiseksi on tärkeää erottaa toisistaan yhtäältä ''luonnontieteelliset havainnot'' ja toisaalta ''tehtyjen havaintojen selitysmallit''<ref>luonnontieteelliset käsitteet, hypoteesit ja teoriat</ref>. Kreationistinen luonnontiede ottaa lähtökohdikseen kaikki toistokokein varmistetut mittaustulokset mutta käyttää niiden selittämisessä<ref>metodologisen naturalismin sijasta</ref> omien perususkomuksiensa kanssa yhteensopivia hypoteeseja, teorioita ja laskennallisia malleja.<ref>Tavoitteena ei siis suinkaan ole [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin"]] vaan huolellisesti dokumentoitu ja julkiselle kritiikille altistettu naturalistisen perususkomuksellisuuden aiheuttamien ajatusvääristymien ja niihin perustuvien virhetulkintojen oikaiseminen, [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle"]].</ref>

Kreationistiset luonnontutkijat ovat kehittäneet ja kehittelevät edelleen vaihtoehtoisia havaintojen selitysmalleja. Kyseessä ei siis ole jonkin yhden muuttumattoman teorian opettelu vaan ajan mittaan edistyvä tutkimus, johon liittyy kilpailevien ja toisiaan täydentävien selitysten ja teorioiden esittäminen ja testaaminen. Selvää on, että luomistieteilijöiden piirissä myös julkisrahoitteisessa tiedeyhteisössä vallitsevat, oman tutkimusalan kannalta relevantit naturalistiset teoriat tunnetaan<ref>ja niiden käyttökelpoisia aineksia voidaan hyödyntää luomistutkimuksessa</ref>, niitä vain ei pidetä vakuuttavina ja halutaan siksi kehittää parempaa vaihtoehtoa.

=== Teleologinen argumentti ===

Sekä laajasti että suppeasti ymmärretyn kreationismin mukaan esimerkiksi eläinten monimutkaisuus todistaa älyllisen luojan olemassaolosta. Kysymyksessä on niin sanottu [[teleologinen todistus|luonnon järjestyksen jumalatodistus]], jota on käytetty luomisnäkemyksen puolustamisessa jo ennen [[evoluutioteorian historia|Darwinin teorian]] syntyä.

=== Biodiversiteetin historiaan liittyvät näkemykset ===

Kehitysoppia vastustavat kreationistit eivät useinkaan pidä totena kokonaan uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] vähittäistä kehittymistä, makroevoluutiota; sen sijaan nykyisten lajien populaatioiden muuntelua, josta on empiiristä näyttöä, ei tietenkään kiistetä<ref>Kreationistisesta näkökulmasta ei kuitenkaan ole juuri mielekästä kutsua tällaista muuntelua "evoluutioksi" tai edes "mikroevoluutioksi"; tällainen terminologiahan on kehitys- eikä luomisteoreettista. Sen sijaan sitä voi nimittää juuri "muunteluksi", "sopeutumiseksi", "erikoistumiseksi" tms. Onkin syytä huomata, että jonkin havaitun ilmiön myöntäminen todeksi on eri asia kuin sen nimittäminen tutuksi käyneellä sanalla; vastaavasti käytetyn sanan vaihtamisen ei tarvitse tarkoittaa itse ilmiön peittely-yritystä, vaan se voi päinvastoin olla seurausta pyrkimyksestä ilmaista havaintojen todellinen sisältö ja merkitys mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti.</ref>. Ajatuksena on siis, että Jumala on luonut erilaiset "peruselämänmuodot" alussa valmiina, eikä uusia ole sittemmin syntynyt<ref>koska Jumalan luomistyö on päättynyt eivätkä luonnolliset prosessit kykene luovuuteen</ref>. Luodut elämänmuodot ovat kuitenkin olleet alun perin sopeutumis- ja muuntautumiskykyisiä, joten elinolosuhteiden muutokset ovat johtaneet myös uusien eliölajien erikoistumiseen alkuperäisten elämänmuotojen muuntelumahdollisuuksien puitteissa.

=== Ajoituksiin liittyvä argumentaatio ===

Kulttuurista valta-asemaa länsimaissa toistaiseksi nauttivan naturalistisen tieteen mukainen kosmologia ja geologia edellyttävät maapallolle ja sen biosfäärille vuosimiljoonien ja -miljardienkin mittaista kehityshistoriaa<ref>Luonnollisten prosessien rajallisen selitysvoiman huomioonottaen tämä aikapaljouden tarve ei ole mitenkään yllättävää.</ref>. Raamatun kronologiaan sitoutuva tiede näkee aikaa olleen kertaluokkia vähemmän<ref>kirjaimellisimmillaan alle 10 000 vuotta</ref> ja vastustaa siksi naturalistisen tieteen käsitystä maankuoren kehityksestä<!-- ja maaperän rakenteesta – viite tähän?--> sekä tarjoaa Raamatun kuvaamaan vedenpaisumukseen olennaisesti perustuvan teorian sen pintakerrosten syntytavasta; tämä '''äskettäisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimityksellä ''Young Earth Creationism'' (''YEC'', "nuoren Maan kreationismi").

Perustellessaan havaintojen yhteensopivuutta perususkomustensa kanssa kreationistit vetoavat muun muassa laskelmiinsa [[eroosio]]nopeuksista<ref>joiden mukaan naturalistien satojenkin vuosimiljoonien ikäisiksi ajoittamat kerrostumat olisivat siinä ajassa jo montakin kertaa ehtineet huuhtoutua mereen</ref> ja radioaktiivisten [[isotooppi]]en suhteista<ref>jotka joissain tapauksissa sopivat paremmin yhteen lyhyen kuin pitkän historian kanssa</ref>. On myös esitetty kreationistisia kosmologisia malleja, joiden mukaan tähdistä tuleva valo on todella ehtinytkin [[suhteellisuusteoria|suhteellisuusteoreettisen]] aikavääristymän ansiosta matkata miljardeja vuosia,<ref>samaan aikaan kun maan pinnalla on kulunut vain vähän aikaa; tämä edellyttää luomiseen liittyneen erityistä taivaanavaruuden hypernopeaa laajentamista, mikä taas sopii hyvin yhteen tiettyjen raamatunkohtien kanssa (myös naturalistiset kosmologiat sitä paitsi sisältävät ajatuksen siitä, että alussa on ollut erilaista kuin nykyään ja varhaisessa vaiheessa tapahtunut sellaista, mitä ei enää tapahdu)</ref> joten astronomian miljardit valovuodet ja kaukaiset [[supernova|tähtiräjähdykset]] eivät ole ratkaisematon ongelma äskettäisluomisopinkaan kannattajille<ref>eikä näiden siis tarvitse enää vedota näkemykseen, jonka mukaan tähdistä tuleva valo olisi luotu valmiiksi matkalla maapallolle tai valonnopeus olisi luomisen jälkeen romahtanut</ref>.

On myös kreationisteja, jotka kannattavat käsitystä vanhasta maapallosta; tämä '''muinaisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimellä ''Old Earth Creationism'' (''OEC'', "vanhan Maan kreationismi").

== Kreationismin päähaarat ==

Kuten evoluutioteorian eri suuntausten lajittelemiseksi, myös kreationismin eri lajien luokittelemiseksi on tehty useita yrityksiä. Vakiintunein niistä lienee jo edellä todettu jako kahteen sen perusteella, mitä maapallon geologisen historian keston suuruusluokasta ajatellaan.

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Kreationismiin<ref>suppean tulkinnan mukaan</ref> luettavat näkemykset
!{{hl2}} | '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]'''<ref name = "nMk">eli "nuoren Maan kreationismi"</ref>
!{{hl2}} | '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref name = "vMk">eli "vanhan Maan kreationismi"</ref>
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Ihminen'''
| Jumalan kuvakseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti: '''Aatami''' ja '''Eeva''' luotu erikseen, enintään noin 10.000 vuotta sitten. Historiallinen syntiinlankeemus.
| Jumalan luoma noin 100.000 – 20.000 vuotta sitten. Aatami ja Eeva luotu erikseen.
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Biologiset lajit'''
| <!-- Ei pidä makroevoluutiota uskottavana. -->Kieltää uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] synnyn<!--([[wp:makroevoluutio]])-->, muuntelusta empiiristä näyttöä: Alkuperäislajit eli heprealaisittain ''baramini''t, joiden mahdollisia nykybiologisia vastineita perusryhmät ovat, ovat Jumalan alussa<ref>luomisviikon aikana</ref> luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan (niin sanottu [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]), sen sijaan rajoittamaton [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]] ei ole uskottava.
| Tyypillisesti ei kannata [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]]teoriaa (uusien elinten tai muun laadullisesti uuden synty), mutta hyväksyy [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]n (muuntelu lajien / [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] sisällä). Tyypillisesti "pätkittäinen" luominen sopivina pidettyinä ajankohtina. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Maapallo'''
| Ei hyväksy miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|ikää]]: maapallo ja aurinkokunta alle 40.000 vuoden ikäisiä, tyypillisesti noin 10.000 vuotta; maan pinta maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.
| Pitää maapallon suurta ikää luotettavana: 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Kaikkeus'''
| Saattaa hyväksyä miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|iän]] kaikkeuden meistä etäisille osille, mikäli käytetään yleistä suhteellisuusteoriaa ja [[aikadilataatio]]ta maapallolla ([[John Hartnettin kosmologinen malli|'''Hartnett'''in]] ja '''Humphreys'''in<ref>http://luominen.fi/tahtien-etaisyys-ja-aika</ref> kosmologiat).<ref>Mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa maapallon paikallisikää huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on siis avoin ja kiinnostava tutkimusongelma, johon on jo saatu lupaavia teorioita ja niiden mukaisia, keskenään kilpailevia matemaattisia YEC-malleja; maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" ikä ei siis ole etukäteen lukkoon lyöty eikä luomisen "äskettäisyys" ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>
| 17–14 miljardia vuotta.
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Perusteoksia muiden muassa'''
| '''Morris''' & '''Whitcomb''': ''The Genesis Flood'', 1961
| '''Ross''': ''The Creator and the Cosmos'', 1993
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Tunnettuja edustajia kirkkohistoriassa'''
| '''Origenes''', '''Augustinus''', '''Tuomas Akvinolainen''', '''Luther''', '''Calvin''' <ref>lähde: http://www.patheos.com/Resources/Additional-Resources/BioLogos-and-Theistic-Evolution-William-Dembski-04-27-2011?offset=3&max=1; siinä '''William Dembski''', joka ei itse pitäydy äskettäisluomisnäkemykseen, toteaa kirkkohistoriasta mm. seuraavan: "''For the details, see chapter five of my book '''[http://www.amazon.de/End-Christianity-Finding-Good-World/dp/0805427430/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1307807616&sr=1-1 The End of Christianity]''', where I show that the young-earth position was universally accepted by Christians through the Reformation (yes, Luther and Calvin were also young-earth creationists).''"</ref>
| 
|}
<!--
=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===

{{pääartikkeli|[[Nuoren Maan kreationismi]]}}

=== Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===
-->
== Luomisopin ja kreationismin historiaa ==

<!-- Luomisopin ajatus lähinnä Vanhan testamentin luomista käsitteleviin kohtiin. - Elliptinen virke, teologisesti epämääräinen ja/tai kyseenalainen (vrt. Joh.1:1-3,10) ja aiemmin sanottuun nähden sitä paitsi tautologinen.-->Kristillinen luomisoppi perustuu luomista käsitteleviin Raamatun kohtiin; luomistapahtumia kuvataan systemaattisesti heti Raamatun alussa (1.Moos.1-2), mutta viittauksia siihen on monia muitakin sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella aina Ilmestyskirjaa myöten. Raamatusta ja yleisistä historiatiedoista saatu informaatio on johtanut useat teologit<ref>ja muidenkin alojen edustajat</ref> laskemaan luomisen ajankohtaa; näistä tunnetuin nimi on meillä ehkä '''Martti Luther''' ja anglosaksisessa maailmassa [[wp:James Ussher|James Ussher]].

=== Luomiskertomuksen tulkintahistoriasta ===

Aikojen saatossa Raamatun luomiskertomuksesta on esitetty erilaisia tulkintoja. "Lapsenomaisesti lukien" se on aina sanonut olennaisesti samaa kuin nykyaikaisen äskettäisluomisnäkemyksen mukainen tulkinta, mutta oppineita kuvaannollistuksia on esiintynyt jo vanhalla ajalla. Vaikka sekä juutalaisuuteen että kristinuskoon on aina kuulunut konkreettinen kreationismi laajassa merkityksessä, niin luomiskertomuksen yksityiskohtien tulkintahistoria on näin ollen varsin kirjava.

=== Uskonpuhdistus ===

Osana uskonpuhdistukselle keskeistä raamattuperiaatetta Luther puuttui Raamatun oman merkityksen alleen peittäneeseen ajan saatossa rönsyilleitten selitysten vyyhteen myös luomiskertomuksen osalta ja opetti johdonmukaisesti Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellista, historiallista tulkintaa<ref>Ainoastaan tällä tavoin, omilla ehdoillaan ymmärrettynä Raamattu voi toimia luterilaisen tunnustuksen edellyttämällä tavalla "kaikkien oppien ja opettajien tuomarina" – kuvaannollistajat taas kiilaavat selityksineen tekstin ja lukijan väliin vedoten Raamatun arvovallan sijasta omaan oppineisuuteensa ja kaunopuheisuuteensa sekä kuulijoidensa esiymmärrykseen.</ref> ja erityisesti myös totesi<ref>ehkä isänsä kaivostoiminnasta tietämiensä</ref> fossiilien olevan Nooan tulvassa hautautuneita eliöitä. Hän laski Raamatun antamasta informaatiosta myös maailman luomisen ajankohdan, ja tämän esimerkin mukaan vastaavia laskelmia tekivät seuranneina vuosisatoina monet muutkin, mm. [[wp:Johannes Kepler|Johannes Kepler]] sekä em. Ussher. [[Isaac Newton]]kin pitäytyi tähän aikajänteeseen ja harkitsi mahdollisuuksia perustella sitä myös empiiristen menetelmien avulla.

=== Järkeis- ja tunteisoppien nousu kulttuurissa ja teologiassa ===

Tämä yhtenäinen protestanttinen traditio kuitenkin lähestulkoon katkesi Raamatun jouduttua 1700–1800-luvuilla kulttuuristen hyökkäysten kohteeksi länsimaissa. "Valistuksen aika" asetti ihmisjärjen Raamatun yläpuolelle kaiken tuomariksi, ja nouseva liberaaliteologia turhensi voimiensa takaa Raamatun auktoriteettia kaikissa kysymyksissä. "Valistuksen" puisevuuteen kyllääntynyt romantiikan aika taas korosti tunnetta ja väheksyi tosiasioita suosien niiden sijasta mielikuvitusta kiihottavaa tarinointia. Luonnontieteiden menestystä käytettiin ihmisen itseriittoisuuden ja omavaltaisuuden keppihevosena ja yli-ihmishaaveita kehiteltiin. Raamatun tarkka tutkiminen totuuden löytämiseksi ja ajattelun ojentamiseksi sen mukaan ei ollut ollenkaan muodikasta; pietismin nousun myötä huomio kääntyi raamattuteologiassakin objektiivisesta<ref>"Mitä tämä raamatunkohta merkitsee?"<br />"Mitä Raamattu opettaa Jeesuksen olemuksesta?"<br />"Mitä Jeesus on tehnyt puolestani?"</ref> subjektiiviseen<ref>"Mitä tämä raamatunkohta ''sinulle/minulle'' merkitsee?"<br />"Millainen suhde ''sinulla/minulla'' on Jeesukseen?"<br />"Mitä ''minä olen tehnyt / aion tehdä'' Jeesuksen puolesta?"</ref>. Uskonpuhdistuksen myötä jo kertaalleen Raamattuun ankkuroitunut länsimainen historiakäsitys lähtikin tässä vaiheessa varsin kevytkenkäisesti geologisen uniformitarianismin ja darvinistisen evolutionismin myötä keksittyjen esihistoriallisten vuosimiljoonien peukalokyytiläiseksi.<ref>Muutoksen havaitsee mm. ''Encyclopedia Britannica''n sisältöhistoriasta: tietyssä vaiheessa raamatullinen aines vaihtuu naturalistiseen.</ref>

=== Tieteellisen kreationismin synty ===

Näin ollen äskettäisluomisnäkemyksen viimeisten 50 vuoden kuluessa toteutunut uusi esiinnousu on voitu kokea ikään kuin uudeksi ja oudoksi asiaksi.<ref>Tähän ovat olleet vaikuttamassa myös monet  enemmän tai vähemmän liberaalit kirkolliset tahot, jotka omaan arvovaltaansa vedoten ovat pyrkineet levittämään mielikuvaa, että heidän kauttaan puhuva "korkeampi teologia" tai "kirkkaampi hengellisyys" olisi löytänyt Raamatun luomiskertomuksen takaa jonkinlaisen vuosimiljardiset kehitysprosessit oikeiksi tai vähintäänkin mahdollisiksi osoittavan syvemmän ja aidomman, tavallisilta kuolevaisilta salatun merkityksen ja että tekstin yksityiskohdat vakavasti ottavat "literalistit" olisivat siksi jonkinmoisia "onnettomia tunareita"; missä tällainen vaikutelma lieneekin saatu syntymään, se yhtä kaikki on perimmältään pelkkää hämäystä: heprealaisen alkutekstin tuntijat, niin liberaalit kuin konservatiivitkin, käsittävät sen alun perin tarkoitetun otettavaksi kirjaimellisena historian tapahtumien kuvauksena.</ref> Modernin luomistieteen syntyyn keskeisesti vaikuttaneisiin tekijöihin ja kulttuurisesti kaikkien aikojen merkittävimpiin kreationistisiin teoksiin kuuluu äskettäisluomisnäkemystä edustava, Nooan tulvan<ref>eli Raamatun vedenpaisumuskertomuksen</ref> konkreettista historiallisuutta puolustava ja sen avulla empiirisiä havaintoja selittävä '''Morris'''in ja '''Whitcomb'''in kirja ''The Genesis Flood'' (1961). Teos yhdistää kirjaimellisen raamatunselityksen luonnontieteellisiin havaintoihin ja moderneihin tutkimusmenetelmiin niin vakuuttavasti, että siitä tuli lähtölaukaus nykyaikaisen kreationismin suuntauksille.

Kirjoittajien<ref>jo Newtonilla ollut</ref> halu perustella Raamatun antamaa informaatiota myös modernein kvantitatiivisin menetelmin saaduilla empiirisillä tuloksilla ja sen mukainen eksakteista luonnontieteistä ja insinööritieteistä tuttu jämpti ote tutkimuskohteisiin ja argumentointiin olivat perusteina, kun tätä uutta avausta ja sen inspiroimaa jatkotutkimusta ryhdyttiin kutsumaan<ref>osittain erotuksena "tavallisesta" (synagogan ja kirkon) luomisuskosta</ref> '''tieteelliseksi kreationismiksi''' (engl. ''scientific creationism'') ja sen mukaisista lähtökohdista tehtyä luonnontutkimusta '''luomistieteeksi''' (engl. ''creation science'').

=== Äskettäisluomisnäkemystä edustavat järjestöt ===

Tieteellisen kreationismin esiinmarssi osoittautui saamastaan vastustuksesta huolimatta kulttuurisesti hedelmälliseksi:

Pian ''The Genesis Flood'' -teoksen ilmestymisen jälkeen Morris ja '''Gish''' perustivat [http://www.icr.org ''Institute for Creation Research'' (''ICR'')] -järjestön.

Tämän jälkeen saivat alkunsa ''Answers in Genesis'' (''AIG'') -järjestö sekä ''Creation Research Society'' -tutkimusyhteisö, jolla on oma julkaisusarja: ''Creation Research Quarterly''.

Myöhemmin ''Answers in Genesis'' -järjestöstä erkani vielä [http://creation.com ''Creation Ministries International''] tutkimuksellisemman painotuksensa vuoksi omaksi organisaatiokseen.

Vaikka tieteellisen naturalismin kulttuurihegemonian vuoksi kaikki luomistieteellinen työ on tehtävä joko yksityisen rahoituksen turvin tai vapaa-ajan "harrastuksena", sekä teoreettinen että empiirinen tutkimus- ja sen tulosten julkaisutoiminta näiden eri järjestöjen piirissä on edelleen vilkasta.

=== Muinaisluomisnäkemys nousee toiseksi vaihtoehdoksi ===

Kuten todettu, Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuluvuista on jo vanhalta ajalta<ref>ainakin Origeneesta ja kirkkoisä Augustinuksesta</ref> lähtien esitetty sellaisiakin tulkintoja, joiden mukaan luomispäivät eivät olisi olleet (läheskään) tavallisia 24 tunnin vuorokausia.<ref>Tämän linjan Luther ja uskonpuhdistuksen valtauoma siis 1500-luvulla päättävästi hylkäsi.</ref> Raamatun alkulukujen ja muiden luomiseen liittyvien kohtien tämäntyyppistä tulkintaa seuraavan tieteellisen mallin esitti '''Hugh Ross''' v. 1993 kirjassaan ''The Creator and the Cosmos''. Tämä ei ollut ensimmäinen sensuuntainen moderni yritys mutta osoittautui kulttuurisesti edeltäjiään menestyksekkäämmäksi, niin että siitä sai alkunsa eräänlainen tieteellisen kreationismin toinen päähaara.<ref>Äskettäisluomisnäkemys on kuitenkin yhä (suppeasti ymmärretyn) kreationismin valtavirta. Kuvaannollisen tulkinnan varaan rakentavassa kreationismissa on perustavana ongelmana se, kenen ja millaiselle kuvaannolliselle tulkinnalle ideologinen johtoasema olisi tunnustettava. Vaarana on "mukavuusideologia", joka olennaisesti pyrkii minimoimaan naturalistisen järkeilyn tuottamien mallien kohtaamisen kristitylle aiheuttamaa kognitiivista dissonanssia turvautumalla aina jälkikäteen "riittävän joustavaan raamatuntulkintaan". Tällainen asenne ei tuota aitoja tutkimusherätteitä eikä siis uraauurtavaa luonnontieteellistä tutkimustakaan, ja sitä voineekin pitää kreationismin ja [[AW:S#teistinen evolutionismi|teistisen evolutionismin]] väliin sijoittuvana ideologisena sekamuotona pikemmin kuin (suppean määritelmän mukaisesti) Raamatun konkreettisesta tekstistä sisältöään ammentavana aitona kreationismina.</ref>

== Kreationismin ja evolutionismin historia ja nykytila Suomessa ==

Laajassa merkityksessä kreationismin historia alkaa Suomessa viimeistään kristinuskon tulosta maahamme tuhatkunta vuotta sitten ja suppeassa merkityksessä vastaavasti viimeistään 1500-luvun luterilaisesta uskonpuhdistuksesta. Evoluutioteorialla on tietenkin täälläkin paljon lyhyempi, n. 150-vuotinen historia.

=== Evoluutioteoria rantautuu Suomeen 1800-luvun lopulla ===

Suomessa [[evoluutioteoria]]a esiteltiin ensimmäistä kertaa [[wp:Suomen Tiedeseura|Suomen Tiedeseura]]n 25-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 1864, jolloin Suomeen tuotiin Haeckelin valheellisiin perusteluihin ([[rekapitulaatioteoria|väärennetyt sikiökuvat]], monerat) ripustautunutta makroevoluutioteoriaa. Eläintieteen professori [[wp:Fredrik Wilhelm Mäklin|Fredrik Wilhelm Mäklin]] ei antanut arvoa evoluutioteorialle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.control.hut.fi/Hyotyniemi/Publications/03_ipmm/03_ipmm.pps</nowiki>| Nimeke = IPMM’03: Complexity and Emergence: Towards a ”New Science” of Industrial Automation. | Tekijä = Hyötyniemi, Heikki| Tiedostomuoto = | Selite = ppt | Julkaisu = | Ajankohta = 18.-23.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.8.2007| Kieli =  }}</ref>, ja "Tiedeseuran ystävät" laativat vastalauseen [[wp:Helsingfors Dagblad|Helsingfors Dagblad]]iin. [[wp:Nils Nordenskjöld|Nils Nordenskjöld]] sen sijaan kirjoitti Darwinin teorian puolesta ''[[wp:Litterär Tidskrift|Litterär Tidskrift]]''issä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.cs.helsinki.fi/u/esahytti/wordtyo.doc</nowiki> | Nimeke = Evoluutio.| Tekijä = Hytti, Esa| Tiedostomuoto = | Selite = doc| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

Vuonna 1889 käytiin kuuluisa ”uskonsota Jyväskylässä”. Tuolloin [[wp:Eero Erkko|Eero Erkon]] toimittama ''Keski-Suomi'' nimittäin aloitti ''Ihmiskunnan lapsuuden ajoilta'' -otsikoidun kirjoitussarjan, ja tämä käynnisti kiivaan keskustelun, jonka yhteydessä evoluutioteoriaa puolustivat Kuopiosta käsin [[wp:Minna Canth|Minna Canth]] ja [[wp:Juhani Aho|Juhani Aho]].

=== Valtakirkon sisäinen ristiriita ===

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,<ref>Tämä on tapahtunut vähitellen yleisen kulttuuri-ilmapiirin muutoksen myötä: oppivelvollisuuskoulun, lukion ja teologisten tiedekuntien evouskoinen opetus on – yllätyksetöntä sinänsä – kantanut mädän hedelmänsä myös papiston ja kirkon muiden vastuunkantajien valtaosan mielessä ja toiminnassa.</ref> niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,<ref>Kreationismiin siis vielä näiden lausuntojenkin mukaan ollaan sitoutuneita yleisessä merkityksessä, vaikka sen suppean merkityksen mukaiseen kantaan pyritään ottamaan etäisyyttä.</ref> mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.<ref>Tällaisten lausuntojen antaminen on jo periaatteessakin "sanan kirkoksi" tunnustautuvan kirkon kutsumuksen vastaista: eihän todellinen sanan kirkko voi julkisessa opetuksessaan muuta kuin (Lutherin "tässä seison enkä muuta voi" -malliin) tuoda esiin Jumalan väärentämätöntä sanaa, pyhää Raamattua; juuri tämä on se tehtävä, jonka hoitamisesta kirkon "opetus- ja julistustehtävissä" oleville virallisesti yhä maksetaan. Sokeat sokeain taluttajat vain eivät tätä ymmärrä, kuten eivät heidän talutettavansakaan.</ref>

Vuonna 1999 kirkolliskokouksessa hyväksytty<ref>Tämä hyväksyntä ei kuitenkaan muuttanut Lutherin omien, konkreettisen luomiskäsityksen selvästi sisältävien katekismusten virallista asemaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon opilliset perusteet velvoittavasti ilmaisevina tunnustuskirjoina.</ref> piispa Eero Huovisen katekismus sisältää seuraavan luomiseen liittyvän lausuman: "Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan." Tämä on v. 2016 tarjonnut pohjan piispa Kaarlo Kallialan [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/saako-luomisoppia-opettaa-seurakunnassa/ linjaukseen]: "Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa."<ref>Tämän linjauksen sisältävän seurakuntalainen.fi-sivuston artikkelin koko tässä yhteydessä merkityksellinen asiayhteys (relevantti konteksti):<br />"Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala puolestaan pitää viisaana, että tämän kaltaisiin luentoihin liittyisi myös sellaisia puheenvuoroja, jotka edustaisivat kirkossa yleisesti hyväksyttyä käsitystä evoluutiosta.<br />– Kreationisti varmaankin pitää näkemystään uskonnollisesti olennaisena. Kristillisen luomisuskon kärki on kuitenkin aivan toisaalla. Tämä näkyy vaikkapa Katekismuksessa, jossa todetaan: ”Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan.” Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa. Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta – tutkikoon tiede kaikessa rauhassa luonnon ja ihmisen kehittymistä, piispa Kalliala linjasi."</ref> Teologisesta epätyydyttävyydestään<ref>Tämä piispa Kallialan linjaus lienee tosin lähellä valtakirkon valtarakenteen vallitsevaa enemmistönäkemystä mutta loogisesti yhteensopimaton Lutherin ja uskonpuhdistuksen epistemologisen ''sola scriptura'' -tunnustuksen ja sen johdonmukaisen soveltamisen kanssa. Aito luterilainen käsitys voidaan tiivistää suoraan [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.11.html Hepr.11:3]-sitaattiin: ''Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.''<br />Toisaalta viittaus "kirkossa yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen evoluutiosta" on tällaisenaan epämääräinen: ei sanota, missä tämä käsitys olisi ilmaistu, ja mikäli kyseessä on jonkinlainen "gallup-teologia", niin sellainen on äärimmäisessä ristiriidassa niin Lutherin opetuksen kuin elämänhistoriankin kanssa.<br />Kolmanneksi "Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta" -luonnehdinta ei sovi kuvaamaan pelastavaa uskoa, joka riippuu kiinni Kristuksen sovitustyöhön ankkuroituneissa evankeliumin lupauksissa omistaen ne iankaikkiseksi autuudekseen löytäen sen sijaan Jumalan tahdosta ja sen ilmaisevasta rakkauden kaksoiskäskystäkin vain oman helvetintuomionsa, sillä perisynnin vuoksi tämä käsky on jäänyt ja aina jääkin meiltä täyttämättä. Näin siis tämä piispallinen usko-käsite näkyy ilmaisevan palaamista uskonpuhdistusta edeltäneeseen teologiseen hämärään. (Suopeampi tulkinta voisi tosin olla: 'Luomisen osalta usko on kiinnostunut luomisessa ilmenevästä Jumalan tahdosta ja rakkaudesta.' Tämäkään tulkinta ei kuitenkaan sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että "tiede" voisi väittää alkuperäkysymyksistä mitä hyvänsä "uskon" ollessa kiinnostunut vain jostain aivan muusta: jos "tiede" väittää – kuten naturalisteilla on tapana "tieteeseen" vedoten tehdä – ettei Jumalalla ole alkuperämme eikä siis olemassaolommekaan kannalta mitään tekemistä, niin tämän todesta ottavalle "uskolle" ei oikein jää mitään pohjaa puheelle "kaiken takana olevasta Jumalan luovasta tahdosta ja rakkaudesta luomakuntaa kohtaan".)</ref> huolimatta kyseinen linjaus luokittaa kreationismin vaihtoehtoiseksi luonnontieteelliseksi teoriaksi, ja tämä ajatus on sinänsä järkevä: luomistiede on luonnontiedettä.

=== Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys ===

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä [[wp:SLEY|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] julkaisema '''Franz Pieper'''in aidosti luterilainen ''Kristillinen dogmatiikka'' seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin [[wp:rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja monet [[wp:lestadiolaisuus|lestadiolaiset]] ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, ''Biblian'', sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori '''[[wp:Uuras Saarnivaara|Uuras Saarnivaara]]''' puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; [[wp:Uusheräys|lestadiolaisen uusheräyksen]] kouluneuvos '''[http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=14305 Martti E. Miettinen]''' oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.<ref>Suomen kirkollisista herätysliikkeistä itse asiassa siis ''enintään'' körttiläiset ovat ajan paineissa luomisopillisesti(kin) "kauttaaltaan kuoliaaksi kirkollistuneet".</ref> Aivan viime vuosina [[wp:Luther-säätiö|Suomen Luther-säätiö]] on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin<ref>''Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys'' sisältää kaikkiaan kuusi osaa, joista ensimmäisestä löytyy Lutherin opetus luomiskertomuksen oikeasta ymmärtämisestä.</ref>, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta<ref>''[[wp:Missionsprovinsen|Missionsprovinsen i Sverige och Finland]]'' katsoo edustavansa ja vaalivansa sekä Ruotsin kirkon että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellistä perintöä nykyisen pahan ajan vaikeissa vaiheissa.</ref>, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen [http://www.missionsprovinsen.se/staellningstaganden/63-predikan-av-roland-gustafsson-den-20-okt-2007 selonteon].

Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.

Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, [[wp:evankelisluterilaisuus|evankelisluterilainen]] kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, [[wp:adventismi|adventistien]], [[wp:viides herätysliike|viidennen herätysliikkeen]], helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta.

=== Kristillisperäiset uususkonnot ===

Muista teistisistä uskontokunnista [[wp:Jehovan todistajat|Jehovan todistajat]] eivät pidä itseään kreationisteina<ref>Jehovan todistajien identiteettiin kuuluu olennaisena osana kaikinpuolinen erottautuminen "kristikunnasta", jota he pitävät vääränä uskonnollisuutena, omaa liikettään taas ainoana oikeana. Siksi on vain johdonmukaista, että he eivät katso lukeutuvansa mihinkään ryhmään, jossa on mukana myös "kristikuntaa". Tämä ei tietenkään estä ulkopuolisia luokittelemasta heitä sen mukaan, miten heidän oppinsa ja käytänteensä suhteutuvat käytettyihin määritelmiin.</ref>, vaikka uskovat luomiseen<ref>''Herätkää!'', syyskuu 2006 s.3</ref>.

=== Kreationismin nousu suomalaiseen julkisuuteen viime vuosikymmeninä ===

1980-luvun alussa kreationismi voimistui Suomessakin. Kreationismi-sanakin tuli yleiseen käyttöön juuri tällöin; esimerkiksi vuonna 1973 ilmestynyt ''Nykysuomen sivistyssanakirja'' ei vielä sitä tunne. Päivälehtien sivuilta saatiin lukea kreationismia puolustavia yleisönosastokirjoituksia, ja 1980-luvun lopulla [[wp:helluntaiherätys|helluntailaisten]] johdolla kirjoitetussa, kouluhallituksen pääjohtaja '''[[wp:Erkki Aho (pääjohtaja)|Erkki Aholle]]''' osoitetussa 14 220 nimen adressissa vaadittiin luomisopin opetusta Suomen kouluihin kehitysopin opetuksen rinnalle.

"Imperiumin vastaiskuakaan" ei tarvinnut turhaan odottaa: vuonna 1989 [[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa-palkinto|Huuhaa-palkintonsa]] [[wp:WSOY|WSOY]]:lle luonnontieteiden kolminkertaisen tohtorin, professori '''A. E. Wilder-Smith'''in ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan (1980) julkaisemisesta.<ref>Julkaisemisen ja "palkitsemisen" välillä kulunut aika osoittaa, miten merkittävänä uhkana evouskolle kyseistä kirjaa yhä tuolloin pidettiin.</ref>

Professori '''[[Matti Leisola]]'''<ref>muodollisesti ei toki hän henkilökohtaisesti vaan vain hänen johtamansa laitos; Leisola kuitenkin mainitaan nimeltä palkinnon perusteluissa</ref> sai vuonna 2004 tyypillisen propagandistisesti perustellun Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref> järjestettyään evoluutioteoriaan tieteellisen kriittisesti suhtautuvan luentosarjan nimeltään ''Biology - Tackling Ultimate Complexity'' [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisellä korkeakoululla]]. Seminaari oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingin yliopistolla väittelynä, jossa osanottajat olisivat olleet älykkään suunnittelun kannattaja '''Paul Nelson''', makroevoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuva '''Richard Sternberg''' ja kaksi suomalaista, evoluutioteoriaa puolustavaa tunnettua professoria. [[AW:S#äärinaturalismi|Äärinaturalistien]] nostettua asiasta äläkän<ref>esim. Welling, Petteri: "Kreationistista tiedettä?" (Puheenvuoro-osion ["yleisönosaston"] kirjoitus), ''Yliopisto''-lehti 10/2004, s. 41 (tyylinäytteeksi ote kirjoituksesta): "Vaikka kurssille onkin hankittu mukaan kaksi emeritusprofessoria oikeita biologeja edustamaan, on skandaali, että Discovery-instituutin väki mainostaa itseään biologian opettajille Helsingin yliopiston nimissä."</ref> yliopiston silloinen rehtori '''[[wp:Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluoto]]''' – itsekin tunnettu naturalisti – lopulta, hieman ennen tilaisuuden aiottua ajankohtaa, kielsi sen järjestämisen Helsingin yliopistossa. Tällöin professori Leisola järjesti seminaarin sen sijaan Teknillisessä korkeakoulussa<ref>Siellä se suomalaisten evolutionistiprofessorien jäätyä pois toteutettiin luento–palautekeskustelu-muotoisesti.</ref>. Leisola kritisoi purevasti palkitsemisperusteita ''Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?''<ref>[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]</ref> -vastineessaan.

=== Nykytila ===

Suomen tunnetuimpiin kreationismin kannattajiin lukeutuvat muiden muassa [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] [[wp:dekaani|dekaani]] [[Matti Leisola]]<ref>Leisola on ev.lut. kirkon kriittinen jäsen, joka on luonnehtinut nykykirkkoa "evolutionistis-luterilaiseksi".</ref>, kuvataiteilija, kirjailija [[Kimmo Pälikkö]]<ref>Pälikkö on [[wp:Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko|Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon]] jäsen; tämä kirkko on julkaissut hänen luomisaiheisia artikkeleitaan taajaan myös äänenkannattajassaan ''Luterilainen''-aikakauslehdessä.</ref> sekä lääkäri, kirjailija [[Pekka Reinikainen]]<ref>Reinikainen on ev.lut. kirkon jäsen ja aktiivinen vastuunkantaja kirkolliskokousedustajanakin.</ref>.

Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta.<ref>Typerän kehäpäättelynsä vankeina he ovat arvelleet julkisesti syynä olevan evoluutioteorian riittämätön kouluopetus, jonka tähden asiaa ei muka tarpeeksi hyvin ymmärrettäisi; [[evoluutioteorian vastaiset argumentit|evoluutioteorian perusteiden hataruus]] huomioon ottaen tämä on kuin pidettäisiin "keisarin uusien vaatteiden" olemassaolon epäilemisen syynä sitä, ettei ole päästy havainnoimaan tilannetta tarpeeksi läheltä.</ref>

== Kreationismin alueellinen esiintyvyys ==

=== Kreationismi maailmankartalla ===

Merkittävin ja vaikuttavin kreationismin kannatusalue on Yhdysvallat. Myös Australiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa sekä jossain määrin jokseenkin kaikissa kristikunnan perinteisen vaikutusalueen maissa esiintyy luomisopin kannatusta. Venäjälläkin on Neuvostoliiton kaaduttua päästy ainakin alkuun.

Uudet kristinuskon vahvat alueet<ref>Kristityt ovat enemmistöasemassa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja merkittävänä, kasvavana vähemmistönä monissa Aasian maissa.</ref>, joilla seurakuntaopetus on tyypillisesti "sitä, mitä Raamattu sanoo", merkitsee myös luomisopin kannatuksen laajenemista kyseisillä alueilla. Varsinaiseen luomistieteelliseen tutkimuspanokseen taloudellisesti ja (uskonto)poliittisesti ahtaissa oloissa elävien nuorien kirkkojen jäsenillä ei tosin ymmärrettävistä syistä ole juuri ollut mahdollisuuksia.

=== Roomalaiskatolisen kirkon lähestymiskulma ===

[[wp:Katolinen kirkko|Roomalaiskatolinen kirkko]] on eräänlainen oma maailmansa. [[wp:paavi|Paavi]] [[wp:Pius XII|Pius XII]] antoi v. 1950 [http://www.vatican.va/holy_father/pius_xii/encyclicals/documents/hf_p-xii_enc_12081950_humani-generis_en.html ''Humani Generis''] -kiertokirjeen ([[Ihmisen evoluutio|ihmisen synnystä]]); siinä kehitysopille sallitaan jonkinlainen asema<ref>pelkkänä hypoteesina, ei sen enempänä</ref> vain ihmis''ruumiin'' biologisen alkuperän pohdiskelussa – ihmis''sielun'' synnyssä sillä ei tämän kiertokirjeen mukaan voi olla eikä saa opettaa olevan mitään osaa<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Humani_generis#Evolutionism</ref>. <!-- Esimerkiksi kaikkeuden alkuperässä sillä ei tule kiertokirjeen mukaan olla mitään osaa. ?-->

Sittemminkin Vatikaani on antanut puheenvuoroja aiheesta: puolivirallisesti<ref>Kyseessä ei ollut ''ex cathedra'' eli "erehtymätön" paavillinen opetus.</ref> paavi [[wp:Johannes Paavali II|Johannes Paavali II]]:n suulla se on [http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm todennut] evoluution voivan jossain täsmentämättömässä merkityksessä olla "enemmän kuin hypoteesi". Kontekstissaan tarkasteltuna tämä lausuma on lopultakin hyvin ympäripyöreä ja pidättyväinen<ref>Ks. kriittisen kohdan selitys koko puheenvuoron englanninnoksen lopussa: http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm; on otettava huomioon, että myös alkuperäisen englanninnoksen mukainen tulkinta "evolutionismi on enemmän kuin yksi teoria" eli "on olemassa useampi kuin yksi evolutionistinen teoria" on sekin sekä mahdollinen että asiallisesti ottaen mielekäs ja perusteltu käännösvaihtoehto; paavin alkuperäisteksti siis oli – luultavasti tarkoituksellisesti – oraakkelimaisen kaksiselitteiseksi muotoiltu.</ref>, ja kokonaisuutena katsoen tämä puheenvuoro itse asiassa tulee (suppeaakin) kreationismia puolitiehen vastaan todetessaan, ettei erityistä ilmoitusta<ref>engl. ''Revelation''; tässä siis Raamattu ja (traditionalisteilla sen rinnalla alati kulkeva) Traditio</ref> voi alkuperäkysymyksissä sivuuttaa. Naturalistit ovat silti hehkuttaneet paavin tulkinnanvaraista, yhteydestään irrotettua evoluutioviittausta julkisuudessa innolla, joka tuo helposti mieleen hukkuvan takertumisen oljenkorteenkin.<ref>Tässä hehkutuksessa voi nähdä myös laskelmoidun [[kiila-strategia#Naturalistinen kiilastrategia|naturalistisen kiilastrategisen]] tarkoitusperän.</ref>

On syytä huomata, että nämä lausunnot ovat tosin vuoropuhelua evoluutioajatuksen kannattajien suuntaan, mutta suhde on selvästi jännitteinen<ref>Tämä jännite tulee selvästi esiin myös [[wp:Joseph Ratzinger|Joseph Ratzingerin]] eli emerituspaavi Benedictus XVI:n luvalla syyskuussa 2013 [http://www.repubblica.it/la-repubblica-delle-idee/societa/2013/09/24/news/lettera_ratzinger_a_odifreddi-67140416/ julkistetussa kirjeessä]. Kirjeen mukaan tieteen ja mielikuvituksen harjoittamisen välillä on joka tapauksessa yleisluontoisia keskinäisyhteyksiä, ja jatko kuuluu: "Lisäksi on olemassa pelkästään evoluutioteorialle ominaista suurisuuntaista tieteiskuvittelua." (it. ''Esiste, del resto, la fantascienza in grande stile proprio anche all'interno della teoria dell'evoluzione.'') Vastaansanomattomina esimerkkeinä tästä seikasta hän ottaa esiin [[Richard Dawkins]]in ''[[wp:Geenin itsekkyys|Geenin itsekkyys]]'' -teoksen ([http://www.huffingtonpost.com/2013/09/27/richard-dawkins-science-fiction-pope-benedict_n_4001924.html ''science fiction''] on Huffington Postin käyttämä englanninkielinen vastine kirjeessä esiintyvälle ''fantascienza''-sanalle) sekä "suuren" [[wp:Jacques Monod|Jacques Monodin]] ''[[wp:Sattuma ja välttämättömyys|Sattuma ja välttämättömyys]]'' -opuksen evoluutioskenarioinnista poimimansa sanatarkan sitaatin.</ref>: missään tapauksessa evoluutioteoria ei voi näiden lausuntojen mukaan olla koko totuus ihmisen alkuperästä, eikä metodologistakaan naturalismia hyväksytä sellaisenaan.<ref>Kysymyksiä ihmissielun todellisesta olemassaolosta ja sen Jumalan erityiseen luomistekoon palautuvasta alkuperästä ei jätetä mahdollisen tulevan osapuolisopimuksen varaiseksi, saati puhtaasti tiedeyhteisön omalakisesti selvitettäväksi asiaksi, ja vaikka muusta ollaankin valmiit jatkokeskustelemaan, nämä keskustelut on ilmeisestikin määrä käydä "täysivaltaisena osapuolena", etukäteismyönnytyksiä tekemättä.</ref> Erityisen ilmoituksen huomioonottamisen ja totuuksien ristiriidattomuuden edellyttäminen<ref>''"Truth does not contradict truth"'' -linjaus</ref> antavat periaatteellisen mahdollisuuden luokitella Vatikaanin kanta jopa yhdeksi kreationismin muodoksi.<ref>Tällöin se siis nousisi äskettäisluomisnäkemyksen ja muinaisluomisnäkemyksen rinnalle; Vatikaanin näkemystä voisi kutsua vaikkapa '''ihmisluomisnäkemykseksi''', sehän näet rajaa ''ihmissielun'' ehdottomasti mahdollisen evolutiivisen alkuperän pohdintojen ulkopuolelle, Jumalan erityisesti luomaksi todellisuuden tekijäksi.<br />Tällainen luokituspäivitys olisi kuitenkin sikäli liioiteltu, että "ihmisluomisnäkemyksen" mukainen kanta on (oletettavasti harkitusti) jätetty sen verran avoimeksi, että kovinkaan moniin sen sisältöä koskeviin kysymyksiin tuskin olisi saatavissa vastauksia. Tällaisenaan se lähinnä rajaa sitä, mitä "hurskaiden roomalaiskatolilaisten" sopii näistä kysymyksistä julkisesti opettaa: annetun rajauksen puitteissa erilaiset mielipiteet ovat mahdollisia.</ref>

Vahvan filosofishumanistisen traditionsa myötä roomalaiskatolinen kirkko näkee lopultakin varsin selvästi tieteen naturalistisen rajauksen keskeisen ongelman: tiede pakotetaan etsimään kaikelle luonnollisia selityksiä, olivat ne totta tai eivät. Tällainen sitoutuminenhan johtaa tietenkin materialismiin, valitettavasti vieläpä "tieteen" nimissä. Sellaista suuntausta ei Vatikaani pyri ainakaan vauhdittamaan, vaikka keskusteluyhteys virallisen tiedeyhteisön suuntaan halutaankin aina jossain muodossa säilyttää.

== Älykkään suunnittelun teoria – kreationismia vai ei? ==

{{pääartikkeli|[[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]}}

Annettujen määritelmien<ref>ja jo etymologiansakin</ref> mukaan kreationismin perustava käsite on ''erityinen luominen''. '''[[Suunnitteluteoria]]n''' perustava käsite taas on ''älyllinen suunnittelu''. Yhteistä molemmille on havaittavan todellisuuden tarkoituksellisuusaspektin myöntäminen ja korostaminen ja siis naturalistisen tarkoituksettomuusajatuksen haastaminen. Luominen sisältää kuitenkin käsitteenä paljon enemmän kuin pelkän tarkoituksellisuuden, johon viimemainittuun suunnitteluteoria puolestaan keskittyy ja tietoisesti rajoittuu. Näin ollen näiden kahden keskinäissuhteiden selvittely on kyllä mielekästä mutta niiden samaistaminen keskenään epäasianmukaista.

Kreationismin ja suunnitteluteorian välisen suhteen voi tiivistää toteamukseen, että kaikki kreationistit uskovat kyllä, että luomakunnalla on suunnittelija, ja kannattavat siis vähintäänkin jonkinlaisessa väljässä merkityksessä suunnitteluteoriaa, mutta kaikki suunnitteluteorian kannattajat eivät sitä vastoin usko, että tämä suunnittelija olisi ilmoittanut toiminnastaan Raamatussa, eivätkä siis ole kreationisteja.<ref>Suunnitteluteorian legitimiteettiä yhtenä tieteellisenä vaihtoehtona voi sitä paitsi kannattaa myös uskomatta henkilökohtaisesti minkäänlaisen yli-inhimillisen suunnittelijan todellisuuteen: vain tapana viedä tiedettä eteenpäin irrottamalla sen [[AW:S#metodologinen naturalismi|metodologisen naturalismin]] painolastista ja toivomalla, että tämä ajan mittaan johtaa näin syntyneessä avoimessa keskusteluavaruudessa entistä parempiin naturalistisiin selityksiin. Monopoliasema ei välttämättä tee hyvää naturalismin tasolle saati uskottavuudelle, ja toisaalta toimivien naturalististen selitysten etulyöntiasema suunnitteluselitykseen verrattuna on sisäänrakennettuna itse suunnitteluteoriaan, sen [[tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka|naturalismista laajennettuun metodologiaan]].</ref>

== Kreationistisia julkaisuja ==

=== Suomeksi ===

* ''Luominen''-lehti<ref>http://luominen.fi/luominen-tiedelehti, viitattu 24.4.2017</ref>

=== Englanniksi ===

* Kalifornialainen ''Institute for Creation Research'' eli "Luomisen tutkimuslaitos" on perustanut oman "ammatillisen, vertaisarvioidun lehden": ''International Journal for Creation''.<ref>Helsingin Sanomat 29.5.2007 s. D2</ref>
* CRSQ<ref>https://creationresearch.org/index.php/extensions/crs-quarterly/crsq-archive</ref>
* ''Journal of Creation''<ref>http://creation.com/journal-of-creation-formerly-technical-journal-tj</ref>
* ''Creation Magazine''<ref>http://creation.com/creation-magazine</ref>
* ''ICC Conference Proceedings''<ref>http://www.creationicc.org/proceedings.php</ref> -sarja

== Katso myös ==

{|width=100%
|-valign=top
|width=33%|
* [[Alkuhistorianäkemykset]]
* [[Kelloseppävertaus]]
* [[Kosmologinen argumentti]]
* [[Lentävä spagettihirviö]]
* [[Luomiskertomus]]
* [[Luonnonteologia]]
|width=33%|
* [[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]
* [[Teismi]]
* [[Teleologinen argumentti]]
* [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]]
* [[Suunnitteluteoria]]

|}

== Aiheesta muualla ==

=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===

* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.luominen.fi/ | Nimeke= Luominen Ry:n kotisivut | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Luominen ry | Viitattu= | Kieli= }} 
* {{Verkkoviite | Osoite=http://taustaa.fi/ | Nimeke=Taustaa-kirjasarja | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kimmo Pälikkö | Viitattu= | Kieli= }} 
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.creation.com/ | Nimeke=Creation Ministries International | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.icr.org/ | Nimeke=Institute for Creation Research | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)
* {{Verkkoviite | Osoite=https://crev.info/ | Nimeke=Creation Evolution Headlines | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.trueorigin.org/ | Nimeke=The True.Origin Archive | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.answersingenesis.org/ | Nimeke=Answers in Genesis – Creation, Evolution, Christian Apologetics | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} 
* [https://creationresearch.org/ Creation Research Societyn sivut] (engl.)
* [http://kolbecenter.org/ Kolbecenter] (engl.) Katolista kreationismia

===Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===

* [http://www.reasons.org/ Reasons] (engl.)

=== Kreationismia vastustavia sivustoja ===

* [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html Kreationismi], teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Risto Selin | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisija=Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins (engl.)]
* [https://ncse.com/ National Center for Science Educationin sivut (engl.)]
* [http://www.creationtheory.org/ Creationism versus Science (engl.)]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Luomisoppi]]