Muokataan sivua Kirkkohistoria

Toisin kuin useimmat uskonnot<ref>ainakin juutalaisuutta lukuunottamatta</ref> ja erityisesti muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus<ref>Hindulaisuuden mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.</ref>, buddhalaisuus<ref>Buddhalaisuus on alkanut hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa "virallinen" hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.</ref> ja islam<ref>Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut [[islam]] on kyllä ''tietyssä mielessä'' historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen ''näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista'': tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.</ref>) ''kristinusko on luonteeltaan historiallinen'': jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun<ref>