Islamismi
Islamismi (myös "islamilainen fundamentalismi" -nimitystä näkee käytettävän) on legitiimin islam-tulkinnan asemasta muslimien keskuudessa kaikin keinoin kamppaileva ajatus- ja toimintamalli, joka vaatii paluuta sellaiseen "rajoittamattomaan islamiin1", jollaisen sen oppi-isät näkevät vallinneen Muhammadin itsensä ja häntä välittömästi seuranneiden kalifien aikana, jolloin islam oli maailmassa vahvassa nousussa niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin kulttuurisestikin.
Vaikka islamismi siis näkee itsensä nimenomaan paluuvaatimuksena alkuperäisislamiin, sen läntinen tutkimus on kiinnittänyt huomiota siihen, että ainakin osa islamismin keskeisistä uranuurtajista on ollut myös läntisessä mielessä oppineita ja sivistyneitä ja käyttänyt alkuperäisen islamin tutkimuksessaan ja hahmottamisessaan keinoja ja lähestymistapoja, jotka eivät ole peräisin islamin oman vaan juuri länsimaisen tutkimusmetodologian perinteestä. Tämä metodinen ennakkoluulottomuus on mahdollisesti osaltaan myötävaikuttanut islamismin radikaaliin, historiallisten prosessien myötä pikku hiljaa muotoutuneen "tavallisen islamin"2 yläpuolelle asettuvaan ja sen uskottavuuden ja auktoriteetin haastavaan luonteeseen.
Islamismi-nimitys kuvaa itse asiassa varsin osuvasti kyseisen suuntauksen tätä kahtalaista ominaislaatua: "islam" + "-ismi" (erilaisiin ideologioihin nimenomaan länsimaisessa kielenkäytössä viittaava loppuliite). Myös keinovalikoimassaan islamistit ovat osoittautuneet häikäilemättömän ennakkoluulottomiksi: mitä moderneimmat välineet kelpaavat heille "islamin miekaksi" niin aseellisen jihadin3 kuin informaatiosodankäynninkin osalta.
Artikkeli on keskeneräinen.
Viitteet
- ^ Muhammadin ilmoittamaan Allahin tahtoon alistuneisuuteen ja antautuneisuuteen
- ^ "Tavallinen islam" on sinänsä epätarkka ja epämääräinenkin käsite, sillä islam ei ole ennen islamismin syntyäkään ollut kaikkialla samanlaista eikä pysynyt sisällöltään täysin muuttumattomana; se on kuitenkin ollut vahvasti auktoriteettiuskoista, niin että kunkin suuntauksen, seudun ja ajanjakson muslimit ovat yleisesti ottaen olleet keskenään yhtä mieltä siitä, kuka on paikallinen uskonnollinen auktoriteetti, jolta arvovaltaiset fatwat (yksittäistapauksia koskevat islamin lain tulkintaratkaisut) on käytävä kysymässä.
Islamismi puolestaan on rakentanut omaa, osin kansainvälistäkin opetus- ja fatwa-auktoriteettiaan ikään kuin perinteisten paikallisauktoriteettien kilpailijaksi. Mm. Osama bin Ladenin henkilökohtaiset videoesiintymiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvine kannanottoineen ilmentävät tällaista "globaalin maailmankylän" viestintäavaruudessa esiintyvää ja kilpailevaa, moderneja informaatiovälineitä hyödyntävää, kansainvälistä islamistista fatwa-auktoriteettia. - ^ muhamettilaisten "pyhän sodan"
