Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Informaation säilymislaki
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
==== Lähtötilanne: havaitaan MTI:tä ==== Lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa havaitaan MTI:tä. Esimerkiksi sopii juuri tämä tilanne ja tämä teksti. Luet tekstiä, joka on MTI:tä. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että teksti ei ole mielivaltainen merkkijono, vaan sillä on suomen kielen taidon avulla ymmärrettävissä oleva merkitys. Miten tämä on mahdollista? Mistä tällainen merkkijono voi olla peräisin? Lukijana et ole ollut paikalla, kun teksti on syntynyt. Näet tekstin nyt, muttet suoranaisen havainnon pohjalta tiedä sen alkuperää. Toisaalta tiedät, että teksti on löytynyt Internetistä, jossa on hirveän paljon tietokoneita ja niissä hirveän paljon prosesseja. Nämä prosessit käsittelevät merkkijonoja. Olisiko siis mahdollista, että tämä teksti olisi voinut syntyä niin, että monet prosessit olisivat vuosien varrella käsitelleet eri tavoin merkkijonoja ja jatkaneet aina siitä, mihin edellisprosessi lopetti, kunnes tuloksena olisi ollut juuri tämä teksti? Kysymys ei siis ole siitä, onko se totta tai edes todennäköistä, vaan vain siitä, olisiko se periaatteessakaan järkevästi ajatellen mahdollista. Kysymyksenasettelun voi kiteyttää: * ''ULEP-hypoteesi'': Tämä teksti (eli sen sisältämä MTI) on periaatteessa voinut syntyä jonkinlaisen evolutiivisen prosessin aikaansaannoksena. Voiko ULEP-hypoteesin kumota? <!-- ==== MTI:n juuret ==== On selvää, että tämä teksti on ilmaantunut eteesi monenkin prosessin kautta. Telekommunikaatiolaitteet ovat laulaneet, bitit ovat singahdelleet, tallennuslaitteet hyrisseet, monta vaihetta on tekstillä jo takana, ja monessa muodossa. Tällöin ULEP-hypoteesi sanoo, että näiden eri muotojen mittaan teksti on voinut kehittyä. Se on voinut pidentyä ja parantua, ainakin periaatteessa. Voi olla niin, että Internetissä on sellaisia prosesseja, joiden sivuvaikutuksena on niiden käsittelemien merkkijonojen kehittyminen. Tietokoneet toimivat nykyään niin nopeasti ja niitä on niin paljon, ettei ihmisjärki pysty kuvittelemaankaan, miten paljon asioita kaiken aikaa Internetin piirissä tapahtuu. [[wp:singularismi|Jotkut]] täysin tosissaan odottavatkin, että Internet lopulta herää eloon tietoisena superälynä, joka ottaa koko maailman resurssit haltuunsa ja pitää ihmiskuntaa ehkäpä jonkinlaisena orjajoukkonaan. Tämänkin oletuksen takana on ULEP-hypoteesin vankkumaton totena pitäminen. Siihen verratenhan ei olisi temppu eikä mikään kehkeyttää joku yksittäinen tekstitiedosto ilman ihmiskäden kosketusta. Dembskin mukaan näin ei kuitenkaan voi tapahtua. Se johtuu siitä, että tarkoituksettomilla prosesseilla ei ole kykyä valita aidosti vaihtoehtojen joukosta. Jokainen tämänkin tekstin kirjain ja muu merkki on valittu monen vaihtoehdon joukosta ja yhdessä ne muodostavat kuitenkin yhden tekstikokonaisuuden eivätkä pelkkää merkityksetöntä merkkijonoa. Dembskin ISL-perusteluja voi soveltaa tähänkin tekstiin seuraavaan tapaan: # Kun näet tämän tekstin ja ymmärrät sen suomenkieliseksi ja vieläpä jotain tiettyä aihetta koko ajan käsitteleväksi, oletus siitä, että se olisi pelkän sattuman satoa, on niin epätodennäköinen, että sen voi huoleti hylätä.<ref>Tälle asialle hänellä on tekninen perustelu ja siihen liittyviä numeerisia tarkasteluja, jotka kuitenkaan eivät ole olennaisia tämän artikkelin tavoitteena olevan kokonaiskuvan saamiseksi asiasta.</ref> # Artikkeli ei siis ole syntynyt sattumanvaraisesti, ei ainakaan yhdellä kertaa. Entä olisiko se voinut syntyä välttämättömyydellä, jonkinlaisen luonnonlain vaikutuksesta?<ref>Tässä yhteydessä tämä mahdollisuus on ymmärrettävä siihen tapaan, että luonnossa vallitsisi jokin sellainen itsestään ja tarkoituksettomasti vaikuttava rajoittava tekijä, joka jotenkin pakottaisi merkkijonot muokkaantumaan tietynlaisiksi, ja tämä artikkeli olisi ainakin osittain aiheutunut tällaisen tekijän vaikutuksesta.</ref> Tätä hypoteesia voi testata kokeellisesti: onko mahdollista kirjoittaa mitä tahansa roskaa ja säilyykö se tietokoneen muistissa sellaisenaan vai pyrkiikö pikku hiljaa muuttumaan jotakin aihetta käsitteleväksi artikkeliksi? Kokeen voi tehdä mielessään tai toteuttaa käytännössä. Jos tavalliset olosuhteet eivät tunnu tässä suhteessa lupaavilta, voi tehdä kehittyneitä koejärjestelyjä, vaikkapa jollain tavalla aiheuttaa tekstitiedoston tallentavalle tietovälineelle jotain häiriötä niin että osa merkeistä vaihtuu toisiksi. Voi tutkia tuloksia: vaikuttavatko muutokset pelkiltä satunnaisilta sotkuilta vai rakentavatko ne itsestään uutta tekstiä, joka ensinnäkin on ymmärrettävää kieltä ja lisäksi jatkaa tai parantelee tekstin juonta? – Tämä ei toimi. Tällaisia säännönmukaisesti tekstejä parantelevia luonnonlakeja ei ole olemassa. Tämän voi ehkä parhaiten tajuta siitä, että tekstitiedostot talletetaan viime kädessä tietovälineelle, jonka jokaisella pienellä informaationsäilytykseen varatulla kolkalla on kaksi mahdollista tilaa<ref>Näitä keskenään vaihtoehtoisia tiloja on tapana merkitä numeroilla 0 ja 1, ja tällaisia kahden vaihtoehdon varaan rakennettuja luku- ja tietojärjestelmiä kutsutaan binäärisiksi, mutta se ei ole tässä yhteydessä kovinkaan olennaista.</ref>. Näiden tietovälineiden muistikapasiteetti<ref>kyky jättää mikä hyvänsä kolkkansa kumpaan vaihtoehtoiseen perustilaansa tahansa ja siihen perustuva kyky kaiken kaikkiaan sisältää mikä hyvänsä näiden perustilojen yhdistelmä</ref> nimenomaan perustuu siihen, ettei mikään luonnonlaki muuttele perustiloja tai niiden yhdistelmiä mihinkään suuntaan: kun kaikki on yhtä mahdollista, mitään yhteistä suuntaa ei ole. Luonnonlait eivät suosi toisia yhdistelmiä toisten kustannuksella<ref>On tosin mahdollista, että esim. magneettisuuteen perustuvan tietovälineen tallentama informaatio ajan mittaan "haalistuu" ja voi olla lopulta mahdotonta enää ottaa selvää, missä tilassa se oli aikanaan ollut eli mitä siihen oli viimeksi tallennettu. Tällainen säännönmukainen muutos ei kuitenkaan parantele tallennettuja tekstejä tai muita sisältöjä vaan päinvastoin tuhoaa ne.</ref>. Siksi ne eivät myöskään saa aikaan sitä, että tekstit pyrkisivät jotenkin kehittymään. # Lupaavin ehdotus on tietenkin näiden edellisten yhdistelmä. Mitenkä siis olisi, jos jokin satunnainen muutos ensin muuttelisi tekstejä ja jokin säännönmukainen prosessi sitten valikoisi näin syntyneistä teksteistä kehityskelpoisimmat jatkoon ja tätä kaksiosaista prosessia toistettaisiin toistamistaan? Eikö tällä tavoin voitaisi saada aikaan miten lennokkaita artikkeleita hyvänsä? – On kyllä mahdollista parannella tekstejä sillä tavoin, että sattumanvarainen prosessi tuottaa jotain ja vaikkapa ihminen valikoi siitä ne osat, jotka haluaa, ja lähettää loput "uudelleen arvottaviksi". Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että ihminen tietää, millaisen lopputuloksen haluaa saada näin aikaan. Jos tilalla on pelkkä säännönmukainen välttämättömyys, sillä ei ole kykyä valikoida syntyneitä välivaiheita jonkin päämäärän saavuttamiseksi, ellei sen takana ole joku, joka on nähnyt tämän päämäärän ja rakentanut sen saavuttamiseen sopivat monimutkaiset säännönmukaisuudet, esimerkiksi tietokoneohjelman, joka muokkaa tekstejä ohjelmoijan näkemysten mukaisiksi. Olisi esimerkiksi mahdollista laatia ohjelma, joka arpoisi satunnaisen merkkijonon, joka olisi tämän artikkelin pituinen, vertaisi sitä tähän artikkeliin, ja jos ne olisivat samanlaiset, pysähtyisi, muussa tapauksessa arpoisi uudelleen. Tämä ohjelma ei periaatteessa pysähtyisi ennen kuin olisi saanut arvotuksi juuri tämän artikkelin kopion. Sattuma (arpominen) ja välttämättömyys (ohjelman suorittama vertailu ja lopetusehto) pystyisivät siis tuottamaan tämän tekstin. Nimittäin siinä tapauksessa, että arvonta ehdittäisiin suorittaa tarpeeksi monta kertaa, jotta "päävoitto" (tämä teksti) ehtisi tulla tulokseksi. Nyt voidaan kuitenkin osoittaa, että se olisi niin epätodennäköistä, ettei ole syytä olettaa sen koskaan<ref>jymypaukku- tai sitä suppeamman kosmologian puitteissa</ref> onnistuvan. Jos deterministinen algoritmi voisikin valita ja kiinnittää pienempiäkin tekstinosia, tavoite kuitenkin voitaisiin saavuttaa, tarpeeksi pienillä osilla<ref>jos vaikka jokainen kirjainkin voitaisiin valita ja kiinnittää muista riippumatta</ref> jo varsin helpostikin. # Edelläsanottu ei kuitenkaan kumoa ISL:ää vaan päinvastoin vahvistaa sen. Tällainen yhdistelmä tosin onnistuisi tuottamaan tämän tekstin kopion, mutta onnistumisen hintana olisi se, ettei se pystyisikään tuottamaan mitään muuta. Tämän tekstin kopio tuotettaisiin yhtä varmasti kuin jos teksti kopioitaisiin suoraan ilman mitään arpomisia. Tekstiä ei liioin voitaisi tuottaa ilman valmista mallia. Uutta artikkelia ei siis syntyisikään, vaan pelkkä olemassaolleen artikkelin kopio. Kun ei ylipäänsäkään syntyisi mitään uutta, ei tietenkään syntyisi mitään uutta MTI:täkään. Sikäli kuin kaikki on mennyt oikein, voi kuitenkin ajatella, että se on ollut jossain olemassa ihan samanlaisena kuin nytkin jo ennen kuin se on siirtynyt sille tietovälineelle, jolta sitä nyt luet. Siinä tapauksessa on tapahtunut jotain sellaista, joka on johtanut siihen, että olemassaollut teksti on kopioitu, kopio on siirretty ja muunnettu siihen muotoon, jossa sitä nyt katselet. Tämä kaikki on tapahtunut muuttamatta tekstiä mitenkään: näet saman merkkijonon, joka oli olemassa ennen kopioinnin alkua. Silloin tilannetta voi matemaattisesti kuvata niin, että olemassaollut "alkuteksti" ja nyt näkemäsi "lopputeksti" ovat välttämättömyyssuhteessa: lopputeksti on juuri sellainen kuin on, koska alkuteksti oli kopiointihetkellä juuri sellainen kuin oli<ref>tässä tapauksessa siis juuri sellainen kuin lopputeksti nyt: siinä oli aivan samat merkit aivan samassa järjestyksessä</ref>. Silloin näissä molemmissa teksteissä on tietysti aivan sama informaatiokin: se ei ole matkalla lisääntynyt (eikä vähentynyt). -->
Yhteenveto:
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (katso lisätietoja sivulta
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että tekstiäsi voidaan muokata ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna sitä.
Lupaat myös, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
Älä käytä tekijänoikeuden alaisa materiaalia ilman lupaa!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit