Muokataan osiota sivusta Evoluutio (kirja)

==Elämän synty ja sen alkuvaiheet==

Myöhemmin Mayr esittelee evoluutioteoreettista näkemystä elämän synnystä aina lintujen syntyyn asti historiallisena totena. Hän aloittaa tämän osan kirjastaan kertomalla, että maa syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten geofyysisten ja tähtitietellisten todisteiden mukaan. Hänen mukaansa elämä kehittyi pian sen jälkeen, kun se tuli mahdolliseksi, eli noin 3,8 miljardia vuotta sitten. Elämä alkoi yhteen kerääntyneistä makromolekyyleistä, jotka kykenivät ottamaan energiaa ja ainetta auringon säteilystä ja elottomista molekyyleistä.<ref>''Evoluutio'' s. 75</ref>

Elämän syntyyn liittyy hyvin monia ongelmia, joita on käsitelty [[Abiogeneesi]]-artikkelissa. On myös hyvin kyseenalaista, että eräät bakteerit ja sinibakteerit olisivat pysyneet 3,5 miljardia vuotta samanlaisina, vaikka mutaatiot pommittavat niitä koko ajan.

=== Bakteerien morfologinen<ref>Morfologia tarkoittaa biologisten organismien anatomian tutkimista.</ref> pysyvyys ===

Hän toteaa varhaisimpien eliöfossiilien näyttävän hyvin samanlaisilta kuin jotkin nykyiset bakteerit ja sinibakteerit.<ref>''Evoluutio'' s. 76</ref> Hänen mukaansa sinibakteerien huomionarvoisin seikka onkin niiden morfologinen pysyvyys. Tätä hän selittää sillä, että sinibakteerit lisääntyvät suvuttomasti, elävät hyvin suurissa populaatioissa ja pystyvät selviytymään ääriolosuhteissa. Hänen mukaansa bakteerit hallitsivat 1000 miljoonaa vuotta maan historiasta.<ref>''Evoluutio'' s. 86</ref>

Bakteerit ovat hajottajia, joten voidaan perustellusti kysyä, söivätkö nämä bakteerit toisiaan, kun tuottajat eli aitotumaiset eliöt syntyivät vasta tuhat miljoonaa vuotta myöhemmin? Tämä hypoteesi toimii melko heikosti, sillä bakteerit söisivät heti alkuunsa toisensa sukupuuttoon.  Joidenkin sinibakteerien kyky hyödyntää ilmakehän typpeä ei ratkaise ongelmaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Reinikainen | Nimeke = Unohdettu Genesis. Luominen vai evoluutio | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi = 1991. 2. täydennetty painos 1994 | Kappale = | Sivu = 145 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-619-239-4 }}</ref>

=== Alkuilmakehä ja elämänsyntyteorioiden kehitys ===

Mayr argumentoi, että maapallon varhaisvaiheen ilmakehässä ei ollut happea, vaan se koostui mm. metaanista ja vesihöyrystä.<ref>''Evoluutio'' s. 78</ref> Hänen kuvaamansa tilanne on kuitenkin mahdoton, sillä kaikkialla, missä on vettä, on ennemmin tai myöhemmin myös happea.<ref>Blinkman, R.T. ''”Dissociation of Water Vapor and Evolution of Oxygen in the Terrestrial Atmosphere”'', ''Journal of Geophysical Research'', vol. 74, No. 23, 20 October 1969, pp. 5355–5368; viitannut Reinikainen, Pekka, ''Unohdettu Genesis'', s.254.</ref>

Mayrin mukaan ensimmäiset vakavasti otettavat teoriat elämän synnystä kehiteltiin 1920-luvulla, tekijöinä hän manitsee '''Oparin'''in ja '''Haldane'''n. Hänen mukaansa elämän synnystä on laadittu kuusi tai seitsemän kilpailevaa teoriaa, joista mikään ei tosin ole tyydyttävä. Mayrin mukaan elämän synnyn ongelma ei kuitenkaan ole enää niin suuri kuin se oli 1900-luvun alussa.<ref>''Evoluutio'' s. 79<br />Mayrin näkemystä voi verrata [[Michael Behe]]n tiivistelmään abiogeneesitutkimuksen nykytilasta:<br />"Elämän alkuperätutkimuksen vähittäisen halvaantumisen historia on mitä kiintoisin, mutta tilanpuute estää toistamasta sitä tässä. Riittäköön siis maininta, että nykyisellään elämän alkuperätutkimusten kenttä on rämettynyt keskenään ristiriitaisten mallien sekametelisopaksi; kukin malli on epäuskottava, perustavasti puutteellinen ja kilpailevien mallien kanssa yhteensopimaton. Yksityiskeskusteluissa jopa useimmat evoluutiobiologitkin myöntävät, ettei tieteellä ole tarjota elämän alkamiselle mitään selitystä."<br />(''"The story of the slow paralysis of research on life's origin is quite interesting, but space precludes its retelling here. Suffice it to say that at present the field of originoflife studies has dissolved into a cacophony of conflicting models, each unconvincing, seriously incomplete, and incompatible with competing models. In private even most evolutionary biologists will admit that science has no explanation for the beginning of life."'')<br />[http://www.arn.org/docs/behe/mb_mm92496.htm ''Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference'' -artikkeli, ''To Explain Life'' -luku]</ref>

Mayr tunnustaa, että elämää ei ole kukaan pystynyt tuottamaan laboratoriossa, mutta toteaa heti perään, että ei se mahdotonta voi olla, koska elämä syntyi heti sen jälkeen, kun sen syntyminen tuli mahdolliseksi 3,8 miljardia vuotta sitten.<ref>''Evoluutio'' s. 80<br />Tämä perustelu on puhtaasti [[naturalistinen kehäpäättely|naturalistista kehäpäättelyä]]: koska Mayrin naturalististen perususkomusten mukaan elämä on joka tapauksessa joko syntynyt tarkoituksettomasti sattumalta tai ei mitenkään, sen syntymisen tosiasia on hänen mielestään todiste siitä, että se on syntynyt tarkoituksettomasti sattumalta (koska se siis ei ole jäänyt kokonaan syntymättä), vieläpä suhteellisen helposti (koska siihen ei ole tarvittu kovin kauaa aikaa); niinpä se on periaatteessa toistettavissa laboratorioissakin. Koska tämä päättely on niin välittömästi "kaiken oikean tieteen perustana olevien" naturalististen perususkomusten varaista, laboratoriotyöskentelyn tuloksettomuus ei anna Mayrille mitään aihetta kyseenalaistaa sitä: kokeellinen tutkimustyö voi kyllä kumota yksittäisiä hypoteeseja muttei "varmaa tieteellistä tietoa". Sellainen ajatus, että ihmiselle (luonnonprosesseista puhumattakaan) voi olla mahdotonta toistaa Jumalan tekoja, ei tule miehen mieleenkään (tai ei ainakaan pääse hänen tekstiinsä asti).</ref>

=== Mitokondrioiden ja viherhiukkasten alkuperä ===

Mayr väittää mitokondrioiden olleen alun perin purppurabakteerien alfa-ryhmään kuuluneita bakteereja, kasvien viherhiukkasten puolestaan sinibakteereita.<ref>''Evoluutio'' s. 87</ref> Mayrin ehdottama endosymbioositeoria on kuitenkin koottu hakemalla toisistaan irrallaan olevia samankaltaisuuksia, kuten dna:n rengasmaisuus, mutta kokonaisuutena teoria ei kestä kummassakaan tapauksessa.  

Endosymbioositeorian mukaan mitokondrioiden tulisi olla huomattavan itsenäisiä yksiköitä solussa, mutta näin ei ole, sillä esimerkiksi ihmisen mitokondrion dna:lla koodataan vain 13 proteiinia, vaikka mitokondriot käyttävät toimintaansa ainakin 83 proteiinia.<ref name="Mito">http://creation.com/mitochondria-created-to-energize-us, viitattu 12.5.2013</ref> Mitokondrioista on tunnistettu 615 eri proteiinia, joten ne käyttävät luultavasti paljon muitakin proteiineja, mutta näiden kaikkien toimintaa ei tunneta.<ref>http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Mitochondrion&oldid=546557989</ref> Lisäksi mitokondrio-dna:lla koodatuissa proteiineissa on laajoja alayksiköitä, jotka on koodattu solun dna:lla. Lisäksi rengasmaisuus on luonteva seuraus dna:n pienestä määrästä. Kun dna:a on paljon, se kannattaa hajauttaa useaan paikkaan informaation käsittelyn nopeuttamiseksi.

Mitokondrioiden säätelyjärjestelmä solussa on myös erittäin tarkka ja sen vioittumisen seuraukset ovat tuhoisia. Isompien solujen bakteerien nieleminen on myös hyvin yleistä ja sitä tapahtuu lukemattomia kertoja joka tunti. Kuitenkaan missään vaiheessa ei ole havaittu mitään mitokondrioiden syntyyn viittaavaa.<ref name="Mito" /> Endosymbioositeoriaan ei ole mitään pakottavaa syytä uskoa, ellei oleta jo etukäteen, että [[polveutumisoppi]] on totta.

=== Kambrikauden räjähdys ===

Mayrin mukaan [[kambrikauden räjähdys]] ei ole vakava ongelma, koska tuohon aikaan monet pehmeäruumiiset pääjaksot saivat tukirangan hyvin samanaikaisesti saalistuspaineen tai ilmakehän happipitoisuuden kasvun takia. Näin ollen aikaisemmista muodoista ei ole jäänyt fossiileja.<ref>''Evoluutio'' s. 104</ref> Mayr tunnustaa, että fossiiliaineisto varhaisista kasveista on niukkaa. Hän kuitenkin toteaa, että morfologisten ja molekyylimenetelmien avulla on saatu koppisiemenisten kasvien polveutumissuhteista hyvä kuva.<ref>''Evoluutio'' s. 110-111</ref>

=== Selkärankaisten synty ja lintujen alkuperä ===

Tämän aiheen käsittelyn aloittaessaan Mayr toteaa, että tapaamme suuressa luonnonhistoriallisessa museossa monia selkärankaisten alajaksoon kuuluvia lajeja. Mayrin mukaan nämä kehittyivät yksisoluisten eräästä ryhmästä, kaulussiimaeliöistä. Niistä kehittyivät simpukkaeläimet, joista taas kehittyivät diploblastiset onteloeläimet. Näistä puolestaan kehittyivät triploblastiset kaksikylkiset eläimet, jotka jakautuivat alku- ja jälkisuisiin, jotka viimemainitut jakautuvat edelleen neljään pääjaksoon. Mayr valittelee varhaisimpien selkärankaisten niukkaa fossiiliaineistoa mutta toteaa hiljattain löydetyn pari selkärankaista kalaa 530 ja 520 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista.<ref>''Evoluutio'' s. 111-112</ref> Hän käsittelee myös lintujen alkuperää ja jatkaa ''Archaeopteryx''iä koskevia selvityksiään, joita on kritisoitu jo aiemmin tässä artikkelissa.<ref>''Evoluutio'' s. 113-117</ref>

Evoluutioteorian kannalta hyvin merkittäviin kysymyksiin kuuluu se, miten ulkoisesta tukirangasta siirryttiin sisäiseen tukirankaan. Sen ratkaisemiseksi tulisi selittää, miten luut kehittyivät hyönteisten kitiinipanssareita tai simpukan kuoria vastaavista rakenteista tai pehmeistä kudoksista. Tätä ei ole havaittavissa fossiiliaineistosta, eikä pätevää teoreettista malliakaan ole kehitetty. Luiden, nikamien, jänteiden ja niihin kuuluvien lihasten järjestelmän synty on myös hyvin monimutkainen tapahtuma, joten se vaatii huomattavasti aikaa, ja tästä tapahtumasarjasta pitäisi olla jäänyt useita välimuotoja. Ensimmäisiä kalojen jäänteitä on kuitenkin löydetty, kuten Mayrkin mainitsee, 530-520 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista. Sisäiseen tukirankaan johtaneelle tapahtumasarjalle on siten melko vähän aikaa, eikä fossiileja ole löytynyt, vaikka esikambrikauden kerrostumat ovat täysin kykeneviä säilyttämään fossiilien hienorakenteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 215 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref>

=== Johtopäätökset ===

Johtopäätöksissään Mayr toteaa, että kaikkein tyydyttävintä on se, että löydöt ovat sopusoinnussa Darwinin yhteisen polveutumisen teorian kanssa. Fossiiliaineisto yhdessä molekyylimenetelmien kanssa tuottaa kiistatonta todistusaineistoa evoluution puolesta. Varsieväkalojen ajateltiin aiemmin kuolleen sukupuuttoon, koska niitä tunnettiin vain 60 miljoonaa vuotta vanhoina fossiileina. Viimeisen 50 vuoden aikana on kuitenkin löytynyt kaksi elävää varsieväkalalajia. Tällaiset yllättävätkin löydöt ovat Mayrin mukaan aina sopineet ilman ongelmia darvinistiseen kehyskertomukseen.<ref>''Evoluutio'' s. 118<br />Siinä määrin kuin väite uusien yllättävienkin löytöjen ja darvinistisen kehyskertomuksen ongelmattomasta yhteensopivuudesta ylipäänsä pätee, se asettaa evoluutioteorian selitysvoiman sitä kyseenalaisemmaksi: teoria tai hypoteesi, joka ennustaa ja selittää mitä hyvänsä "melko hyvin" tai "yhtä hyvin", ei ennusta eikä selitä mitään todella hyvin. Se on kuin muovikassi, joka muuttaa tarvittaessa muotoaan kulloisenkin sisältönsä mukaan mutta ei suojaa mitään kohdetta kolhuilta (vastakohtana esim. tietokonelaukku, joka sopii tietynkokoisen ja -muotoisen herkän laitteen kuljetuksiin erinomaisesti muttei ole kätevä yleiskäyttöisenä kauppakassina).<br />Varsieväkalaesimerkki osoittaa, että eliöpopulaatioiden ominaisuuksien muuttuminen ajan mittaan, jonka Mayr siis antoi evoluution määritelmäksi, ei ole ainakaan mikään yleinen luonnonlaki, vaan populaatio voi "darvinistisen kehyskertomuksen puitteissa" pysyä ominaisuuksiltaan olennaisesti samanlaisena ainakin "60 miljoonaa vuotta". Tähän verratenhan äskettäisluomisnäkemyskin on itse asiassa varsin varovainen, kun väittää kyseisten populaatioiden pysyneen ominaisuuksiltaan samankaltaisina vain n. 6 000 vuotta.</ref>

{{Evoluutio}}