Muokataan sivua Danielin kirja

{{Raamatun_kirjat}}'''Danielin kirja''' ({{k-he|ספר דניאל}}, ''Sefer Daniyyel '') on yksi [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] profeettakirjoista. Se on kirjoitettu [[wp:Heprea|hepreaksi]] ja [[wp:aramea|arameaksi]]. Kirjan keskushenkilö on [[Juutalaisuus|juutalainen]] [[wp:profeetta|profeetta]] [[wp:Daniel|Daniel]]. 

== Danielin kirjan ajoitus ==
{{viestipohja |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen artikkelin ''Danielin kirjan ajoitus'' sisältöä tekijän luvalla.}}

Danielin kirjan ajoitus jakaa Raamatun tutkijat selvästi kahteen leiriin. Perinteiseen tapaa Vanhaa testamenttia tutkivat konservatiivit pitävät kirjaa aitoperäisenä profeetta Danielin 500-luvulla eKr. kirjoittamana teoksena. Niinsanottu liberaali siipi ja itse asiassa myös monet esimerkiksi [[Uusi testamentti|Uuteen testamenttiin]] varsin konservatiivisesti suhtautuvat tutkijat<ref>Mm. Bockmuehl M. (1994) "This Jesus, Martyr, Lord, Messiah" InterVarsity Press, Wright N. T. (1992) The New Testament and The People of God, Fortress, Minneapolis. Kysymyksen kannalta on kuvaavaa, että niinkin konservatiivisessa julkaisussa kuin Journal of Evangelical Theological Society, on artikkeli, jonka kirjoittaja kannattaa myöhempää kirjoitusajankohtaa: Collins J. J. "Prophecy And Fulfillment In The Qumran Scrolls Journal of Evangelical Theological Society 30/3 (September 1987) 267-278 </ref> pitävät Danielin kirjaa noin vuonna 165 eKr. kirjoitettuna apokalyptisena teoksena, jonka keskeinen kirjoitusintentio on ollut rohkaista Antiokos Epifaneksen aikaisten vainojen kourissa painivia juutalaisia.

Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa: 
{{sitaatti|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}} 
Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja  [[Makkabilaiskirjat|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite | Tekijä = Waltke B. K. | Otsikko = The Date of the Book of Daniel | Julkaisu = Bibliotecha Sacra | Ajankohta = --Oct 1976 | Numero = Vol 133 #532 | Sivut =  | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus.</ref>

=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

==== Porfyrus ====

Uusplatonistisen koulukunnan filosofi Porfyrus (233-305 jKr.) kirjoitti kahdennessatoista kristittyjä vastaan suunnatussa kirjassaan Danielin kirjan olevan tuntemattoman juutalaisen makkabilaissotien aikoihin kirjoittama teos.<ref name = "Yamauchi 1980">{{Lehtiviite | Tekijä = Edwin M. Yamauchi | Otsikko = Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel | Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society | Ajankohta = March 1980 | Numero = 23/1 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> Myöhemmin tämä idea nousi historiallis-kriittisen tutkimuksen perusajatukseksi ja lähtökohdaksi Danielin kirjan osalta. Joidenkin mielestä on ironista, että monet nykyiset kristityt tutkijat asettuvat Hieronymoksen ja Poryfyruksen kiistassa tämän pakanafilosofin puolelle. Koska Porfyruksen tietotaito ja apurahat tuskin riittivät perusteellisten kielitieteellisten ja historiallisten analyysien tekemiseen, pääargumentti kohosi ennustuksiin liittyvistä filosofisista ongelmista. Tätä samaa naturalistista periaatetta mukaillen 1800-luvulta lähtien Danielin kirjan kriitikot tulkitsivat "ennustusten" kuuluvan vaticinium ex eventu -luokkaan, eli profetiaksi tapahtuman jälkeen.<ref>Gleason L. Archer " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol136 #542-Apr 1979 </ref>
 
=== Kielitieteellinen ajoitus ===
 
==== Aramea Danielin kirjassa ====

Danielin kirjasta melko suuri osa ({{rp|Dan. 2:4b-7:28}}) on kirjoitettu aramean kielellä, jonka analysointi on varsin merkittävässä asemassa kirjan kirjoitusajankohtaa pohdittaessa. Tutkijat jakavat aramean kielen seuraaviin aikakausiin: vanha aramea, virka-aramea ja läntinen aramea. Jonkinlaisena pioneeritutkimuksena Danielin kirjan arameasta pidetään Rowleyn vuonna 1929 julkaisemaa tutkimusta, jossa hän esitti, että Danielin aramea sopii hyvin yhteen toisen esikristillisen vuosisadan aramean kanssa siitä huolimatta, että yhtäläisyyksiä varhaisempaan virka-arameaankin on havaittavissa.<ref>Rowley H. H. (1929) The Aramaic of the Old Testament, London: Oxford University Press, Lainaus. Yamauchi E. M. " Archaeological Backgrounds of the Exilic and Postexilic Era-Part I:The Archaeological Background of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 137 #545-Jan 1980 </ref> Coxon puolestaan tutki uudelleen Rowleyn käyttämiä seitsemää sanaparia ja totesi ilmeisen yhtäläisyyden virka-aramean kanssa ja totesi, että "yrittäessään vahvistaa Danielin kirjan ajoitusta toiselle esikristilliselle vuosisadalle Rowley ei tehnyt tekstille oikeutta."<ref>Coxon P. W., "The Distribution of Synonyms in Biblical Aramaic in the Light of Official Aramaic and the Aramaic of Qumran," Revue de Qumran 9 (1978): 512. Lainaus Yamauchi E. M. " Archaeological Backgrounds of the Exilic and Postexilic Era-Part I:The Archaeological Background of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 137 #545-Jan 1980 </ref> Kuuluisa [[wp:egyptologia|egyptologi]] Kitchen väittää Danielin aramean olevan samankaltaista kuin viidennen esikristillisen vuosisadan [http://en.wikipedia.org/wiki/Elephantine_papyri Elefantisen papyruksen] teksti ja Esran kirjan teksti noin vuodelta 450 ekr. Merkittävä israelilainen tutkija Kutscher puolestaan asettui Rowleyn ja Kitchenin välisessä kiistassa Kitchenin puolelle ja viittasi mm. Hermopoliksen papyrukseen, joka on viidennelle vuosisadalle sijoittuvan Elefantinen papyruksen aikalainen.<ref name = "Yamauchi Jan 1980">{{Lehtiviite | Tekijä = Edwin M. Yamauchi | Otsikko = Archaeological Backgrounds of the Exilic and Postexilic Era-Part I:The Archaeological Background of Daniel | Julkaisu = Bibliotecha Sacra | Ajankohta = -Jan 1980 | Numero = -Vol 137 #545 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }} </ref>

Danielin kirja oli ilmeisesti melko suosittu Qumranin yhteisössä. Yhteisöllä oli ainakin kahdeksan kopiota Danielin kirjasta<ref name = "Yamauchi 1980"/> ja yksi käsikirjoitus on ajoitettu myöhäisimmillään vuoteen 120 eKr. sijoittuvaksi.<ref name = "Waltke 1976" /> Yksi käsittelemämme kysymyksen kannalta olennainen teksti on Qumranin luolasta numero yksi löytynyt arameankielinen Genesis Apocryphon, jonka kieli oli ensimmäisen esikristillisen vuosisadan arameaa. Danielin kirjan aramea eroaa tästä merkittävästi. Gleason Archer toteaa huolellisen lingvistisen analyysin perusteella: 
{{sitaatti|yhteenvetona voidaan todeta, että Genesis Apocaryphon tarjoaa vahvan todisteen sen puolesta, että Danielin kirjan aramea on peräisin huomattavasti varhaisemmalta ajanjaksolta kuin toiselta esikristilliseltä vuosisadalta.|Archer G. L. "The Aramaic of the 'Genesis Apocryphon' Compared with the Aramaic of Daniel," in New Perspectives on the Old Testament, (1970) ed. J. Barton Payne, Word Books}}
Myös Vasholz korostaa Danielin kirjan aramean olevan varsin vanhaa. Danielin kirjassa nimi Darius on esimerkiksi kirjoitettu samalla tavoin kuin varhaisimmassa arameankielisessä papyruksessa (494 eKr.) ja Meisanerin sopimuksessa (515 eKr.). Myöhemmin Darius kirjoitettiin tästä poikkeavasti.<ref name = "Vasholz 1978">{{Lehtiviite | Tekijä = Vasholz R. I. | Otsikko = Qumran And The Dating Of of Daniel | Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society | Ajankohta = December 1978 | Numero = 21/4 | Sivut = 315-321 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> Vasholz ehdottaa Qumranista löytyneen Jobin kirjan Targumin kirjoittamisajankohdaksi myöhäistä kolmatta vuosisataa tai varhaista toista vuosisataa. Kyseisessä targumissa puolestaan on ilmeisiä sisällöllisiä yhtäläisyyksiä Danielin kirjan kanssa.<ref name = "Vasholz 1978"/> Tämä puhuu vahvasti sen puolesta, että Danielin kirja olisi kirjoitettu ennen makkabilaisaikaa.<!--vaatinee selityksen. Olettaisin, että 160 eKr. Joku vois laittaa sanastoon ja linkata tästä sinne-->
 
Fizmyer puolestaan myöntää Albrightin tavoin, että Danielin kirjan arameankieliset osiot voivat hyvinkin olla peräisin varhaisemmalta kaudelta, vaikka edustaakin näkökantaa, jonka mukaan lopullinen toimitus suoritettiin 165 ekr. Kirjan yhtenäisyyttä ovat puolustaneet kuitenkin voimakkaasti niin makkabilaisteorian vastustajat kuin puoltajat.<ref> Pierce R. W. "Spiritual Failure, Postponement,And Daniel 9" Trinity Journal 10:2 (Fall 1989) </ref> Ainoa perusteltu syy kirjan jakamiseen vaikuttaa olevan myöhemmän ajoituksen ja arameankielen analysoinnin johtopäätösten välisen ristiriidan selvittäminen. Voidaankin melko suurella varmuudella todeta, että Danielin kirjassa käytetty aramean kieli tukee varhaisempaa kirjoitusajankohtaa.

==== Kreikkalaiset lainasanat ====

Peter Coxonin mukaan "kaikista kielitieteellisistä argumenteista, joita Danielin kirjan arameankielisten osien ajoituksessa on käytetty, kreikkalaiset lainasanat näyttävät olevan vahvin todiste myöhemmän (toisen vuosisadan) kirjoitusajankohdan puolesta.<ref>Coxon P. W. "Greek Loan-Words and Alleged Greek Loan Translations in the Book of Daniel," Glasgow University Oriental Society Transactions 25 (1973-74): 24. Lainaus Yamauchi E. M. " Archaeological Backgrounds of the Exilic and Postexilic Era-Part I:The Archaeological Background of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 137 #545-Jan 1980 </ref>

Kreikankieliset lainasanat olivat aikoinaan merkittävä [[AW:S#argumentti|argumentti]] myöhemmän ajoituksen puolesta. Tämä perustui siihen oletukseen, että kreikan kielen vaikutus olisi ollut ilmeistä vasta vuoden 330 jKr. jälkeen. Myöhempi tutkimus, esimerkiksi Elefantisen papyruksen löytyminen, on vahvistanut näiden sanojen käytön jo varhaisemmalla kaudella. Näin ollen kreikkalaiset sanat eivät "vaadi myöhempää ajoitusta".<ref name = "Waltke 1976"/> Yamauchi itse asiassa esittää, että on erikoista, että teoksessa ei ole enempää kreikankielisiä lainasanoja!<ref> Yamauchi E. M. (1967) Greece and Babylon, Grand Rapids, Baker Book House, s. 94. </ref>

On ehkä yllättävää, että kysymys on vain kolmesta soittimesta ({{rp|Dan 3:5}}), joista käytetään kreikankielisiä nimiä. Nämä soittimet ovat: ''psalterion'', ''kitharis'' ja ''symphonia''. Kreikkalaisten ja babylonialaisten välillä tapahtui "vaihtoa" jo seitsemännellä vuosisadalla, mistä kertoo esimerkiksi kreikkalainen runoilija Alkaios (n. 600 eKr.) Lesboksen saarelta, joka kertoo veljensä Antimenidaksen palvelleen Babylonian armeijassa.<ref> Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-Apr 1979 </ref>

===== Kitharis =====

Coxonin mukaan Danielin kirjassa käytetty joonialainen muoto ''kitharis'' puhuu varhaisemman ajoituksen puolesta. Aleksanteri Suuren jälkeisenä aikana nimittäin tästä soittimesta käytettiin attikalaista muota ''kithara''. Tämä on havaittavissa mm. [[wp:Septuaginta|Septuagintassa]], [[Uusi testamentti|Uudessa testamentissa]] ja patristisissa teksteissä.<ref>Coxon P. W. .,"Greek Loan-Words," s. 31. Lainaus Yamauchi E. M. " Archaeological Backgrounds of the Exilic and Postexilic Era-Part I:The Archaeological Background of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 137 #545-Jan 1980 </ref> Lisäksi arkeologia on vahvistanut, että näitä lyyria on Assyriassa ollut jo varhain.<ref>Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, p. 1126 </ref> Luonnollisesti näillä soittimilla on ollut nimi ja jos ne ovat olleet peräisin Kreikasta, ei kreikkalainen nimi ole yllätys. Muusikoiden ja instrumenttien vilkas vaihtuvuus eri hovien ja maiden välillä on yleisesti historiasta tunnettua. Näin ollen ''kitharis''-sanan käyttöä ei voida pitää minkään asteisena todisteena Danielin kirjan myöhemmästä kirjoitusajankohdasta.

===== Psalterion =====

''Psalterion'' oli ilmeisesti kolmion muotoinen kielisoitin. Tämä on lähinnä neutraali ajoituskysymyksen kannalta. Soittimen kreikankielisen nimen käyttö selittyy jo mainitulla tavalla siten, että soitin on tullut Babyloniaan kreikankieliseltä alueelta ja siitä on alusta asti käytetty kreikankielistä nimeä.

===== Symfonia =====

Tämän soittimen tunnistaminen on vaikeaa. Käännös "säkkipilli" tukee myöhempää ajoitusta, koska kyseistä termiä alettiin käyttää säkkipillistä ilmeisesti vasta kolmannen esikristillisen vuosisadan alussa.<ref name = "Dyer 1990">{{Lehtiviite | Tekijä = Dyer C. H. | Otsikko = The Musical Instruments in Daniel | Julkaisu = Bibliotecha Sacra | Ajankohta = Oct 1990 | Numero = Vol 147 #588 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }} </ref>

Dyer päätyy kannattamaan tulkintaa, jonka mukaan ''symfanon'' (suom. säkkipilli) tarkoittaa ''tympanonia'', joka on rumpu. Sanojen kirjoitusasun muuttuminen voi selittyä murteiden ominaispiirteillä. T:n käyttö S:n sijasta ennen L:ää tai Y:tä on yksi itäkreikan murteiden ominaispiirteitä. Esimerkiksi doorilainen pronomini "ty" on "sy" itäkreikassa, tavuja "si" ja "ti" käytetään joskus vastavuoroisesti mykeneläisissä kirjoituksissa. Jos sympanon oli "tympanon" ja tarkoitti siis rumpua, myös soitinten järjestys tuntuu Danielin tekstissä loogisemmalta. Näin tulkittuna Daniel olisi luetellut ensin kaksi puhallinsoitinta, sitten kolme kielisoitinta ja lopuksi yhden lyömäsoittimen. Säkkipilli-tulkinnassa Daniel luettelisi ensin kaksi puhallinta, sitten kolme kielisoitinta ja jälleen yhden puhaltimen. Lyömäsoittimen puuttuminen olisi luonnotonta. Esimerkiksi assyrialaisissa soittokulkueissa, jotka menivät voiton jälkeen palaavia valloittajia vastaan, oli kahdeksan kielisoitinta, kaksi puhallinta ja yksi rumpu. Tämä puhuu osaltaan rumpu-tulkinnan puolesta.<ref>Dyer C. H." The Musical Instruments in Daniel" Bibliotecha Sacra Vol 147 #588, Oct 1990, Toisaalta esim. Yamauchi viittaa tulkintaan, jonka mukaan symfonia ei viittaisi lainkaan soittimeen, vaan pikemminkin "harmoniaan". Sanalla on tämäkin merkitys, mutta toisaalta Dyerin käsittelee tätäkin tulkintavaihtoehtoa ja perustelee oman vaihtoehtonsa ensisijaisuuden mielestäni hyvin. </ref>

===== Muut lainasanat =====

Jotkut tutkijat ovat epäilleet egyptiläisten lainasanojen yhteensopivuutta varhaisen ajoituksen kanssa.<ref>Hartman L. F. and A. Di Lella (1978) The Book of Daniel, The Anchor Bible Garden City, NY: Doubleday & Co. </ref> Yamauchi korostaa kuitenkin, että egyptiläisten maagikoiden läsnäolo [[wp:Babylonia|Babylonian]] hovissa kuudennella vuosisadalla on historiallinen tosiasia, joten tämä argumentti myöhemmän ajoituksen puolesta ei ole pätevä.

Kitchenin mukaan Danielin kirjassa olevat persialaiset lainasanat sopivat yhteen nimenomaan varhaisemman ajoituksen kanssa. Persialaisten sanojen käyttö babylonialaisista instituutioista ajalta ennen persialaisten valloitusta on ymmärrettävää, koska itse teos on kirjoitettu tämän valloituksen jälkeen. Toiseksi, tuntuisi erikoiselta, että Danielin kirjan ensimmäisissä kreikankielisissä käännöksissä, jotka ovat ajalta 100 eKr. - 100 jKr., näitä hallintotermejä ei olisi osattu kääntää, jos kirja olisi todella kirjoitettu 165 ekr. Kolmanneksi, käytetyt persialaiset lainasanat ovat nimenomaan vanhoja sanoja, jotka ovat ajalta ennen vuotta 300 ekr.<ref>Kitchen K. A. et al. (1965) "The Aramaic of Daniel," Notes on Some Problems in the Book of Daniel, London, Tyndale Press, s. </ref>

==== Siirakin kirja ====

[[Siirakin kirja]] -niminen [[Deuterokanoniset kirjat|apokryfikirja]] on merkittävä VT:n [[kaanon]]in synnyn ajallisen takarajan määrittämisessä. Kyseinen teos voidaan ajoittaa vuosiin 190-180 eKr. Yleisesti Vanhan testamentin johdantoteoksissa mainitaan, että Ben Sira ei tuntenut, tai ainakaan maininnut Danielin kirjaa. Tämä hiljaisuus sopii luonnollisesti yhteen sen liberaalitutkijoiden [[AW:S#konsensus|konsensuksen]] kanssa, jonka mukaan Danielin kirja sijoittuu makkabilaiskaudelle ja on kirjoitettu Siirakin kirjan jälkeen. Harrison ei pidä tätä hiljaisuutta ratkaisevana, koska Siirak ei viittaa muihin tuomareihin kuin Samueliin, Kuningas Aasaan ja Joosafatiin, Mordokaihin, eikä edes Esraan.<ref name="harrison">Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, p. 1126. Fox kritisoi tätä, koska monet konservatiivitutkijat hylkäävät Jesajan kirjan "monikirjoittajuuden" sen perusteella, että ainoastaan yksi kirjoittaja mainitaan. Näin ollen tämä metodi ei vaikuta täysin objektiiviselta. Fox D. E. "Ben Sira on OT Canon Again: The Date of Daniel Westminster Theological Journal 49 (Fall 1987) </ref> Siirakin kirjan heprealaisten käsikirjoitusten löytymisen myötä on kuitenkin varmistunut, että kirjassa itse asiassa on viittauksia Danielin kirjaan.<ref name="harrison" /> Yhtäläisyydet ovat siinä määrin ilmeisiä, että jotkut tutkijat ovat jopa väittäneet Danielin kirjan kirjoittajan lainanneen Siirakin kirjaa!

Fox kirjoittaa: 
{{sitaatti|Th. Nöldeke oli ensimmäisiä, jotka katsoivat Danielin kirjaan viittaavia jakeita, joita Schechter oli kerännyt ja väitti, että Schechter oli mennyt liian pitkälle. Loppujen lopuksihan, hän sanoi, tiedämme, että Siirakin kirja on kirjoitettu ennen makkabilaiskautta ja toisaalta on tunnettu tosiasia, että Danielin kirja on kirjoitettu 168-67 ekr. Tarkastellessaan ensimmäistä ja kaikkein vakuuttavinta esimerkkiä riippuvuudesta (Siir 36:8) hänen täytyi tunnustaa: "On pakko tunnustaa, että toinen näistä lauseista on riippuvainen toisesta.<ref>Fox lainaa Nöldeken artikkelia Th. Nöldeke, "Bemerkungen zum hebräischen Ben Sira," ZAW 20 (1900) s. 88. </ref>}}

Kysymystä siitä, lainaako Danielin kirjan kirjoittaja Ben Siraa vai toisinpäin, emme tässä yhteydessä käsittele tarkemmin. Kummassakin tapauksessa Siirakin kirjan ja Danielin kirjan välinen yhtäläisyys neutraloi myöhemmän ajoituksen puolesta käytetyn argumentin.

=== "Hiljaisuus" muualla ja masoreettinen kaanon ===

On esitetty, että koska masoreettisessa VT:n kaanonissa Danielin kirjaa ei lueta profeettojen joukkoon, tämä tukisi myöhempää kirjoitusajankohtaa. Archer huomauttaa kuitenkin, että Josefus lukee Danielin kirjan profeettojen joukkoon, joten tämä argumentti kaatuu.<ref name="archer">Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-Apr 1979 </ref>

Toisaalta on esitetty, että Danielista tulisi olla mainintoja muualla Vanhassa testamentissa, mikäli hän olisi todella ollut niin merkittävä henkilö. Esimerkiksi Hammer ei hyväksy Hesekielin mainitsemaa Danielia todelliseksi Danieliksi, vaan katsoo profeetan viittaavan ugaritilaiseen sankariin Dan’eliin. Archer perustelee kuitenkin tämän tulkinnan toivottomuuden mm. Dan’elin (ugariitti) moraalisen epämääräisyyden pohjalta. Ei kuitenkaan ole mitään syytä hylätä sitä tulkintaa, että Hesekiel olisi todella viitannut "todelliseen Danieliin". Toisaalta hiljaisuutta Danielin suhteen tuskin voidaan pitää kovin vahvana todisteena myöhemmän ajoituksen suhteen.<ref name="archer" />

=== Beltsassar ===

Aiemmat kriitikot pitivät 5. luvun kuvaamaa [[wp:Beltsassar|Beltsassaria]] kuvitteellisena hahmona, koska klassiset historioitsijat esittelevät Naboniduksen Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi mainitsematta koskaan Belshassaria. Arkeologisten todisteiden tutkimisen jälkeen on kuitenkin paljastunut, että kuningas Naboniduksen vanhin poika Beltsassar hoiti sijaishallitsijan tehtäviä tämän hallitsijakauden aikana. Kuujumala Sinin palvontaan erikoistunut Nabonidus oli melko lailla kansasta vieraantunut hallitsija. Kun Nabonidus yllättäen muutti arabialaiseen Teman kaupunkiin, Beltsassar harjoitti täysvaltaista hallintoa Babyloniassa ja tämän tähden hänet kuvataan Danielin kirjassa Babylonian viimeiseksi kuninkaaksi (Dan 5:30).<ref name = "Yamauchi Jan 1980" /> Dyer mainitsee mielenkiintoisen yksityiskohdan, joka saattaa tukea varhaisempaa ajoitusta.<ref name = "Dyer 1990" />
{{sitaatti|- - silloin Belsassar käski pukea Danielin purppuraan ja panna kultakäädyt hänen kaulaansa ja kuuluttaa, että hän saisi arvossa kolmantena hallita valtakuntaa.|{{rp|Dan. 5:29}}}} Belsassarin lupaus "kolmannesta sijasta" sopii hyvin yhteen sen kanssa, että Temaan muuttanut Nabonidus oli nimellisesti ylin hallitsija ja näin ollen Belsassarilla oli valta antaa "vain" kolmas paikka hierarkiassa. Tällaisten yksityiskohtien tiedossa oleminen makkabilaiskauden [[wp:Palestiina|Palestiinassa]] ei välttämättä ole kovin todennäköistä.

Yhtenä historiallisena virheenä Danielin kirjassa pidetään Nebukadnessarin mainitsemista Belsassarin isäksi.<ref>Mm. Raymond Hammer, The Book of Daniel, Cambridge Bible Commentary (New York: Cambridge University Press, 1976). Lainaus Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-April 1979 </ref> Merkittävä Danielin kirjan tutkija Dougherty osoitti jo vuonna 1929, että Nabonidus (Belsassarin isä) oli todennäköisesti naimisissa Nebukadnessarin tyttären Nitokriksen kanssa viimeistään vuonna 585 ekr. Heprean kielessä sanaa ''av'' (isä) voidaan käyttää vastavuoroisesti isoisän kanssa.<ref>Dougherty R. P. (1929) Nabonidus and Belshazzar, New Haven, Yale University Press, ss. 60-68 </ref> ({{rp|1. Moos. 28:13}}, ja {{rp|1 Moos. 32:10}}). On lisäksi huomattava, että Vanhassa testamentissa ei käytetä muuta nimitystä isoisälle.

=== Darius Meedialainen ===

Ongelmana on pidetty myös sitä, että Darius Meedialaisen kerrotaan valloittaneen Babylonin Kyrius Persialaisen sijasta. Persialaisten historian kirjojen mukaan Gubaru –niminen hallitsija oli ensimmäinen Babyloniassa persialaisten valloituksen jälkeen.

John Whitcomb teki perusteellisen tutkimuksen Darius Meedialaisesta ja samaisti tämän Gubaru –nimiseen kuvernööriin, johon viittaavat niin savitaulut kuin kreikkalaiset historioitsijatkin.<ref> Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans </ref> Heidän mukaansa Gubarulla oli ratkaiseva rooli Bablyonian valloituksessa ja sen jälkeisessä hallinnossa. Whitcomb kirjoittaa: 
{{sitaatti|Olemme vakuuttuneet siitä, että Gubaru, Babylonian ja joen pohjois-puolen kuvernööri esiintyy Danielin kirjassa nimellä Darius Meedialainen, kuningas, joka otti Kaldean kuningaskunnan vallan heti Belshassarin kuoleman jälkeen, ja joka nimitti satraappeja ja presidenttejä (mukaan lukien Danielin) avustamaan häntä suuren ja monta kansaa käsittävän alueen hallitsemisessa.|Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans, s. 24.}}

=== Nebukadnessar ===

Danielin kirjan mukaan [[wp:Nebukadnessar|Nebukadnessar]] piiritti [[wp:Jerusalem|Jerusalemin]] ensimmäisenä hallitusvuotenaan eli Jojakimin kolmantena hallitusvuotena, kun taas Jeremiaan mukaan Nebukadnessar kukisti faarao Nekon Jojakimin neljäntenä hallitusvuotena. Edwin Thielen esittämän harmonisoinnin mukaan Daniel käytti Babylonialaista ajoitusmenetelmää, kun taas Jeremia käytti palestiinalaista järjestelmää.<ref> Thiele E. R. (1965) The Mysterious Numbers of the Hebrew Kings, Grand Rapids, Eerdmans, ss. 163, 165. </ref>

Bablyoniassa kuninkaan ensimmäiseksi hallitusvuodeksi nimitettiin vasta valtaanastumista seuraavaa vuotta. Palestiinassa tätä valtaanastumisvuotta ei erotettu, joten tätä vuotta pidettiin ensimmäisenä vuonna. Mikäli tämä Thielen harmonisointi hyväksytään (enkä näe syytä, miksei näin tehtäisi), seikka itse asiassa puhuu varhaisemman ajoituksen puolesta. Tuntuisi erikoiselta, jos tuntematon juutalainen vuonna 165 eKr. käyttäisi babylonialaista laskentajärjestelmää historian kirjoituksessa.<ref name = "Waltke 1976"/> Varsinkin, jos niinkin suuri auktoriteetti kuin profeetta [[wp:Jeremia|Jeremia]] on esittänyt tämän eri tavalla.

=== Nebukadnessarin sairaus ===

Danielin kirjan neljännessä luvussa kerrotaan kuningas Nebukadnessarin mielisairaudesta. Kuvaus sopii siinä määrin tarkasti tämän kuninkaan elämään ja luonteenpiirteisiin, että myöhempää ajoitusta kannattava Robert Pfeifferkin ihmetteli, mistä makkabilaiskaudesta tietämätön juutalainen saattoi tietää kaiken tämän Nebukadnessarista. Fergusson kirjoittaa: 

{{sitaatti|Danielin kirjan 4. Luku ei ole jonkun pakkosiirtolaisuudessa eläneen turvattomuudessaan kirjoittamaa sepitystä siitä, millaista mahtaisi olla, jos suuri Babylonian kuningas kääntyisi hänen uskoonsa. Se heijastaa aidosti Nebukadnessarin uskonnollisia tuntemuksia ja minä-kuvaa... se muistuttaa läheisesti kuninkaan omaa kirjoitustyyliä...|Ferguson P. "Nebuchadnezzar, Gilgamesh, And The 'Babylonian Job' Journal of Evangelical Theological Society 37/3 (lokakuu 1994) 321-331}}

Onkin syytä pohtia, olisiko makkabilaiskauden pyörteissä kirjoittava juutalainen voinut tietää näin tarkasti kuningas Nebukadnessarin kirjoitustyylin ja luonnokuvan. Objektiivisesti tätä kuvaustarkkuutta arvioimalla päädytään luontevasti pitämään Danielin kirjan 4. lukua "silminnäkijäkuvauksena".

=== Kaldealaiset ===

Varhaista ajoitusta on kritisoitu siitä, että astronomien kutsuminen ''kaldealaisiksi'' ei olisi ollut mahdollista kuudennella esikristillisellä vuosisadalla. Tämän näkemyksen mukaan nimitystä alettiin käyttää astrologeista vasta persialaiskaudella.<ref name = "Yamauchi 1980"/> Archer kääntää kuitenkin tämän näkökohdan toisinpäin ja viittaa 5. lukuun, jossa Daniel käyttää termiä kaldealaiset etnisessä merkityksessä. Tämä taas on Archerin mukaan täysin yhteensovittamatonta makkabilaisajoituksen kanssa, koska toisella vuosisadalla eKr. kirjoittaja olisi ymmärtänyt kaldealaisten merkitykseksi vain astrologi-pappeja, ei etnistä ryhmää.

Wilsonin mukaan astrologiyhteydessä sana saattaa olla peräisin sumerilaisesta termistä ''galdu'' (mestari, rakentaja) jonka ääntäminen muuttui myöhemmin muotoon ''kasdu'' (yksikkömuoto sanasta ''kasdim'' eli kaldealaiset).<ref>Wilson R. D. (1938) Studies in the Book of Daniel, rev. ed., New York: Fleming H. Revell Co. Archer perustelee tämän ääntämismuutoksen kielitieteellisen loogisuuden vakuuttavasti. Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-Apr 1979 </ref> Yamauchi puolestaan pitää mahdollisena sanan ''kaldealainen'' käyttöä astrologeista jo kuudennella vuosisadalla eKr. Hän lainaa kreikkalaisen Pseudo-Berossuksen tekstiä: "Aina Nabonassarin ajoista lähtien (747-734 eKr.) kaldealaiset ovat tarkasti kirjoittaneet muistiin tähtien liikkeitä."<ref>Cited by Brinkman J. A. (1968) A Political History of Post-Kassite Babylonia 1158-722 B.C., Rome: Pontificium Institutum Biblicum, s. 227 Lainaus Yamauchi E. M. "Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel Journal of Evangelical Theological Society 23/1, March 1980 Evangelical Theological Society 23/1 (March 1980) 13-21 </ref>
 
=== Neljä petoa ===

Myöhemmän ajoituksen kannattajat ovat yleisesti tulkinneet neljä valtakuntaa [[wp:Babylonia|Babyloniaksi]], [[wp:Meedia|Meediaksi]], [[wp:Persia|Persiaksi]] ja [[wp:Hellenistinen valtakunta|Hellenistiseksi valtakunnaksi]],<ref name = "Yamauchi 1980"/> kun taas varhaisemman ajoituksen kannattajat tulkitsevat nämä Babyloniaksi, [[wp:Meedo-Persia|Meedo-Persiaksi]], hellenistiseksi valtakunnaksi (Aleksanteri Suuri) ja [[wp:Rooman valtakunta|Rooman valtakunnaksi]]. Archer kirjoittaa: 
{{sitaatti|Danielin kirjan 7. Luku sulkee pois mahdollisuuden, että toinen valtakunta olisi Meedia ja kolmas Persia. Tässä luvussa ensimmäistä valtakuntaa kuvaa leijona. (Kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämä viittaa Kaldeaan tai Babyloniaan) Toinen valtakunta ilmestyy karhuna, jolla on kolme kylkiluuta. Tämä sopii hyvin yhteen Meedo-Persian päävalloituksiin: Lyydiaan, Babyloniaan ja Egyptiin (Kyrius Suuren ja Kambyseksen alaisuudessa). Kolmatta valtakuntaa kuvaa leopardi, jolla on neljä siipeä ja neljä päätä. Persian valtakunnan hajoamisesta neljään osaan ei ole todisteita, mutta on hyvin tunnettua, että Aleksanteri Suuren valtakunta hajosi neljään osaan hänen kuolemansa jälkeen – Makedoniaan, Vähään-Aasiaan, Seleukidien valtakuntaan (Syyria, Babylonia ja Persia) ja Egyptiin. Luonnollinen johtopäätös on näin ollen se, että leopardi kuvaa Kreikan valtakuntaa.|Yamauchi E. M. "Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel Journal of Evangelical Theological Society 23/1, March 1980 Evangelical Theological Society 23/1 (March 1980) 13-21 }} Tämä tulkinta on ollut sekä kristillisessä että juutalaisessa teologiassa lähes monopoliasemassa. Mm. Luther totesi, että "tästä tulkinnasta ja mielipiteestä koko maailma on samaa mieltä ja sekä historia että tosiasiat sen runsaasti vahvistavat."<ref>Luther M., cited in Keil C. and F. Delitzsch (1973) Biblical Commentary on the Book of Daniel, Grand Rapids: Eerdmans, s. 245. Toisaalta myös varhaisemman ajoituksen kannattajat ovat esittäneet vaihtoehtoisia tulkintoja näistä neljästä valtakunnasta. Kts. esim. Walton J. W. "The Four Kingdoms Of Daniel Journal of Evangelical Theological Society 29/1 (March 1986) </ref>

Vaikeus tässä tulkinnassa on tietysti viimeisen pedon tulkitseminen Rooman valtakunnaksi. Vaikka pelkästään tekstiä ja maailmanhistoriaa tutkimalla tämä vaikuttaa perustellulta ja loogiselta vaihtoehdolta, se edellyttää kuitenkin todellista ennustavaa profetiaa.

=== Daniel 11 - Antiokus Epifanes? ===

Daniel-tutkija J. Baldwinin mukaan pääasiallinen syy myöhempään ajoitukseen on 11. luvun sisältö.<ref> Baldwin J. G. (1978), Daniel, Downers Grove, InterVarsity, s. 41. </ref> 
Makkabilaisajoituksen kannattajat ovat nähneet Danielin kirjan profetioissa selkeän yhtymäkohdan syyrialaiseen Antiokus Epifanekseen. Tämä yhteys on kuitenkin kiistanalainen, koska esimerkiksi 11. luvun jakeiden 36-45 kuvaus ei sovi Antiokukseen. Tähän tosin on vastattu viittaamalla siihen, että Danielin kirjan kirjoittaja ei tiennyt Antiokuksen kuolemasta, joka tapahtui Persiassa vuonna 164 ekr.<ref name = "Yamauchi 1980"/> Vastaavasti ongelmallisia kohtia tämän tulkinnan kannalta ovat mm. 9:27 ja 11:31. Luonnollisesti Danielin kirjan ennustuksien ja Antiokus Epifaneksen elämän välisten yhtäläisyyksien käyttäminen makkabilaisajoituksen tukena riippuu pitkälti siitä, kuinka suuri virhemarginaali "osumille" hyväksytään. Toiselle riittää hyvinkin satunnainen yhtymäkohta, kun taas toinen edellyttää täydellistä vastaavuutta. Ensimmäisten kuuden luvun kuvaus Nebukadnessarista ei sovi Antiokuksen vainojen elämän tilanteeseen ja jotkut tutkijat ovatkin katsoneet 1-6. lukujen aineksen olevan peräisin varhaisemmalta kaudelta.<ref>Kts. tästä tarkemmin Patterson R. D. "Holding On To Daniel's Court Tales Journal of Evangelical Theological Soviety 36/4 (December 1993 ) </ref> Pitkälle vietynä teorian puolustaminen jatkuvalla tutkittavan kohteen silpomisella ja akrobaattisilla selityksillä on kuitenkin arveluttavaa.

== Katso myös ==
=== Internet ===
<!--* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/daniel.html Matti Kankaanniemi: Danielin kirjan ajoitus]-->
* [https://mediakirjasto.sley.fi/mediakirjasto/28053/danielin-kirja Erkki Koskenniemi: Danielin kirja]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka: Raamatun tekstit]]