Muokataan sivua Aukkojen jumala
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
=== Aukkojen Jumala selittää kaiken, eikä siksi selitä mitään === | === Aukkojen Jumala selittää kaiken, eikä siksi selitä mitään === | ||
{{Lainaus|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa ukkosesta planeettojen kiertoratoihin, tai vaikkapa | {{Lainaus|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa [[wp:ukkonen|ukkosesta]] [[wp:planeetta|planeettojen]] kiertoratoihin, [[wp:gravitaatio|gravitaatioon]] tai vaikkapa [[wp:jalkapallo (peliväline)|jalkapallon]] muotoiluun. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.}} | ||
Eli vastaväitteen mukaan Jumalaan ei tulisi vedota, koska se on selityksenä "liian hyvä", tai se selittää "liikaa". Toisin sanoen ei voida osoittaa mitään, mitä ei voisi periaatteessa selittää Jumalalla, ja jos ei haluta selittää Jumalalla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin jokin muu, Jumalaa ei tulisi käyttää selityksissä lainkaan | Eli vastaväitteen mukaan Jumalaan ei tulisi vedota, koska se on selityksenä "liian hyvä", tai se selittää "liikaa". Toisin sanoen ei voida osoittaa mitään, mitä ei voisi periaatteessa selittää Jumalalla, ja jos ei haluta selittää Jumalalla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin jokin muu, Jumalaa ei tulisi käyttää selityksissä lainkaan. Jumalallisilla ihmeillä ei tietysti sovi selittää aivan mitä sattuu, mutta tämän perusteella ei tule kuvitella ettei niitä voisi olla missään. On nimittäin aivan yhtä perusteltua on todeta, että ei kannata selittää "tuntemattomalla luonnonlailla" tai "mielivaltaisella sattumalla" sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin ihme. Tämän perusteella on yleensä esitetty eräänlainen "herrasmiessääntö": aukkojen Jumala on kelvollinen selitys ainoastaan jos yhtäkään mielekästä luonnollista selitystä ei ole,<ref name="akvinolainen"/> ja tapahtuman konteksti on [[uskonnon määritelmä|uskonnollinen]].<ref>Hieman eri variantteina eri kirjoittajilla, ks. esim. Davis (75) ja Goulder (102) teoksessa Jesus’ Resurrection, Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Lüdemann</ref> | ||
Kyse on siis tarkemmin ottaen siitä, mikä selitys ennustaa havainnon parhaiten. Selitys joka selittää mitä tahansa tasaisesti (esimerkiksi multiversumi), ei ennusta mitään hyvin. Selityksen todennäköisyys kohoaa, jos se antaa meille jotakin syitä olettaa tietynlaisia havaintoja enemmän kuin toisia. Lienee intuitiivisesti selvää, että rukouksen yhteydessä parantunut raaja selittyisi Jumalalla paremmin kuin mielivaltainen kolikonheiton tulos. Edellä mainittu "uskonnollinen konteksti" viittaakin juuri näihin lisäsyihin, eli jos me voimme esittää tapahtuneen havainnon ja Jumalan kaikkivoipuuden lisäksi jonkun teologisesti mielekkään motiivin, joka nostaa sitä todennäköisyyttä, että Jumala toimisi juuri näin. Esimerkiksi [[ | Kyse on siis tarkemmin ottaen siitä, mikä selitys ennustaa havainnon parhaiten. Selitys joka selittää mitä tahansa tasaisesti (esimerkiksi multiversumi), ei ennusta mitään hyvin. Selityksen todennäköisyys kohoaa, jos se antaa meille jotakin syitä olettaa tietynlaisia havaintoja enemmän kuin toisia. Lienee intuitiivisesti selvää, että rukouksen yhteydessä parantunut raaja selittyisi Jumalalla paremmin kuin mielivaltainen kolikonheiton tulos. Edellä mainittu "uskonnollinen konteksti" viittaakin juuri näihin lisäsyihin, eli jos me voimme esittää tapahtuneen havainnon ja Jumalan kaikkivoipuuden lisäksi jonkun teologisesti mielekkään motiivin, joka nostaa sitä todennäköisyyttä, että Jumala toimisi juuri näin. Esimerkiksi [[ylösnousemuksen]], [[elämän alkusynnyn]] tai [[kosmisen hienosäädön]] kohdalla meillä on näitä lisäsyitä. | ||
Myös [[suunnitteluteoria|suunnittelu]] on loogisesti mahdollinen selitys melkeinpä kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää salaliitoilla. Esitetty vasta-argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:<br />"Jos haluamme saada selville esim. miten [[Mount Rushmore]] on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta [[wp:tekstikritiikki|tekstikriittisestä]] näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia [[wp:mytologia|mytologioita]] totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että [[wp:eroosio|eroosio]] voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu. | Myös [[suunnitteluteoria|suunnittelu]] on loogisesti mahdollinen selitys melkeinpä kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää salaliitoilla. Esitetty vasta-argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:<br />"Jos haluamme saada selville esim. miten [[Mount Rushmore]] on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta [[wp:tekstikritiikki|tekstikriittisestä]] näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia [[wp:mytologia|mytologioita]] totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että [[wp:eroosio|eroosio]] voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu. |