Todistus
Todistus tarkoittaa filosofisessa kontekstissa jonkin asian uskottavuuden perustelua. Erilaisissa konteksteissa todistus saa kuitenkin erilaisia merkintöjä.
Joskus todistuksella saatetaan tarkoittaa loogista argumentaatiota, josta vääjäämättä seuraa todistettava asia. Suuri osa varmoina pidetyistä asioista ei ole todistettavissa näin. Jos todistuksella tarkoitettaisiin sitä, että johtopäätös olisi aina tosi, oikeuslaitoksemme ei voisi tuomita ketään murhasta. Oikeuslaitoksemme kuitenkin nojaa todistuksiin, jotka perustuvat ihmisten aistihavaintoihin. Todistaja on esimerkiksi voinut nähdä murhan. Hän ei voi aukottomasti osoittaa murhan tapahtuneen, mutta tämä riittää tuomion perusteeksi, jos ei ole syytä epäillä hänen valehdelleen.
Luonnontieteilijä puolestaan voi tarkoittaa todistuksella koetta, jonka muut voivat ainakin periaatteessa toistaa. Historioitsija taas voi tarkoittaa todistuksella sitä, että hänen teoriansa ei ole ristiriidassa tutkimusaineiston kanssa.
Asioiden absoluuttinen todistaminen on itse asiassa loogisesti mahdotonta. Agrippan trilemman mukaan mihin tahansa tietoväitteeseen voidaan vastata kolmella tavalla:
- Kieltäydytään vastaamasta, eli on tehty perustelematon oletus.
- Toistetaan jokin perustelu joka on jo esitetty aiemmin, eli tarjotaan kehäpäätelmää.
- Yritetään esittää jokin uusi perustelu, eli viime kädessä ajaudutaan äärettömän pitkään perustelujen ketjuun eli äärettömään regressioon.
Esimerkiksi matematiikassa todistaminen perustuu ensimmäiseen vaihtoehtoon, eli kaikkien muiden todistusten pohjalla on aksioomia, jotka oletetaan tosiksi, eikä niitä tarvitse enää todistaa.
Samalla periaatteella toimii myös tietoteoreettinen fundamentalismi, jonka mukaan on olemassa perususkomuksia, joita pidetään oikeutettuina sellaisenaan, ja joilla perustellaan kaikki muut uskomukset.
Sen sijaan koherentismissa todistaminen perustuu Agrippan trilemman toiseen vaihtoehtoon, eli kehäpäättelyyn. Koherentismin mukaan ei ole olemassa perususkomuksia, vaan kaikki uskomukset perustellaan toisilla uskomuksilla, ja tärkeintä on uskomusten koherenssi, eli keskinäinen yhteensopivuus.
