Kuolemanrajakokemukset
Elvytystekniikoiden kehittyessä tilanteet, joissa ihminen on hetken käytännössä kuollut, tulevat yhä yleisemmiksi. Useilla kuolemaa lähellä käyneillä on erittäin mielenkiintoisia rajakokemuksia. Usein henkilö kokee olevansa irrallaan ruumiistaan ja käyvänsä joko helvetin tai taivaan tyyppisissä paikoissa. Nämä kokemukset muuttavat usein niitä kokeneen elämän, mutta usein ne myös unohdetaan nopeasti kokemuksen vahvuuden vuoksi. Unohtaminen on tyypillistä varsinkin helvetti-kokemuksien suhteen. Nämä kokemukset ovat hyvä evidenssi henkilölle itselleen ja tietysti todistuksen kautta myös muille (lähtökohtaisesti luotamme muiden todistuksiin, muuten emme 'tietäisi' juuri mitään), mutta vaihtoehtoselitys näille voidaan esittää esimerkiksi aivojen shutdown-toiminnoista (täysin spekulatiivisia, mutta spekulatiivinen naturalistinen selityskin riittää naturalistille.)
Kaikkein mielenkiintoisin ryhmä kuoleman rajakokemuksia ovatkin tilanteet, joissa henkilö pystyy kertomaan riippumattomasti todennettavia tosiasioita esimerkiksi ajalta, jolloin hänellä ei ole ollut aivo- eikä sydänkäyrää. On henkilöitä, joiden väitteet sairaalan katolla olevista kengistä tai särmin takana olevien lääkärien toimista ja laitteista, joita potilas ei ole voinut nähdä, on voitu tarkistaa. Lisäksi on tilanteita, joissa henkilö on voinut kertoa tarkalleen mitä hänen lähisukulaisensa tekivät kotonaan kuolema-kokemuksen aikana. Koska nämä kokemukset selittyvät paremmin sielun olemassaolon avulla, kokemukset muodostavat hyvän argumentin materialismia vastaan ja kristinuskon puolesta.
