Keskustelu:Aukkojen jumala

Artikkelissa "Kun tutkittava kysymys on muotoa: "onko Jumala toiminut, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista a priori pois vain, koska sitä ei voida falsifioida. "

Voisi kuulua myös "Kun tutkittava kysymys on muotoa: "Ovatko menninkäiset toimineet, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista a priori pois vain, koska sitä ei voida falsifioida."

Olenko oikeassa? Miksi en? - Pompom

Lyhyt vastaus: olet oikeassa. Kysymys olisi relevantti jos tutkimuskohteena olisi menninkäisten olemassaolo. Esitetty lainaus ei missään tapauksessa pyri osoittamaan, että luonnollinen syy olisi näin suljettu pois tai Jumala/menninkäiset todistettu. Tässä siis yritetään sanoa, ettemme voi olla varmoja siitä, että syy on luonnollinen ennen perehtymistä todistusaineistoon. Muussa tapauksessa minkäänlainen todistusaineisto ei kelpaisi todisteeksi Jumalasta. Esitetty vastakohtapari ei kylläkään ole aukoton (Jumala vs. ei Jumala tai luonnollinen vs. yliluonnollinen), joten senhän voisi kirjoittaa muotoon "onko Jumala tai jokin muu yliluonnollinen syy toiminut". Se on silti entiselläänkin jo käyttökelpoinen. Ja vaikka syy ei olisikaan luonnollinen, niin sehän ei tietenkään todistaisi Jumalaa syyksi, vaan sen johtopäätöksen tekemiseen tarvitaan tietenkin yleensä järeämpää evidenssiä.

Myöskään luonnollista syytä ei voida täysin falsifioida, koska esimerkiksi kvanttimekaniikan puitteissa voidaan hyväksyä mahdottomiltakin tuntuvia asioita jos hyväksytään käsittämättömän pieniä todennäköisyyksiä. Ja tässäkin tulee vastaan luonnollisen määritelmän ongelmallisuus. Kiitos rakentavasta palautteestasi! --Otto Pellinen 12. elokuuta 2009 kello 23.05 (UTC)