Sovitus tapahtui ehkä vuonna 30 jKr.

ApoWikistä
Versio hetkellä 20. toukokuuta 2009 kello 09.53 – tehnyt Erkkimon (keskustelu | muokkaukset) (karsittu ingressiä)

Talmudin mukaan noin vuodesta 30 eteenpäin heidän sovitusuhrinsa eivät enää kelvanneet Jumalalle. Tämä käsitys perustui toistuviin ihmeisiin, jotka voidaan helpostikin tulkita merkiksi uhrien kelvottomuudesta.

Miksi uhrit eivät enää kelvanneet? Ehkä siksi, että uhria ei enää tarvittu. Voiko olla sattumaa, että Jeesus kuoli vuoden 30 aikoihin?1

Talmud on sikäli erityisen luotettava lähde, että juutalaisilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista motiivia – pikemminkin päin vastoin – kehitellä valheellista todistusaineistoa sen puolesta, että Jeesus olisi luvattu messias, joka sovitti maailman synnit. Juutalaiset nimittäin pitivät Jeesusta valemessiaana, eivätkä juutalaiset usko messiaan vieläkään tulleen. Juutalaiset eivät luonnollisestikaan myönnä näiden ihmeiden liittyvän millään tavalla Jeesuksen kuolemaan.2

Neljä Talmudiin merkittyä ihmettä

Talmud on ensimmäisten vuosisatojen aikana muotoutunut klassinen juutalainen laki- ja oppikokoelma, jossa on opetuksia lain oikeasta tulkitsemisesta ja etiikasta, rabbiinisia keskusteluja, sekä tietoa aikansa tapahtumista. Siitä on olemassa sekä babylonialainen että palestiinalainen versio. Talmudin molemmissa versioissa mainitaan 4 ihmettä, jotka ilmenivät viimeisen 40 vuoden aikana ennen temppelin tuhoutumista (n. 70. jKr) eli vuosina 30 – 70.

Neljänkymmenen vuoden ajan ennen Temppelin tuhoutumista läntisen seinustan valo sammui, punainen lanka jäi punaiseksi ja Herran uhrin arpa tuli aina vasempaan käteen. Temppelin portit suljettiin yöksi, mutta aamulla ne olivat levällään.

Palestiinalainen Talmud (Jacob Neusner, The Yerushalmi, s. 156–157)

Rabbimme opettivat näin: Viimeisten neljänkymmenen vuoden ajan ennen Temppelin tuhoutumista ['Herran uhrin'] arpa ei tullut oikeaan käteen, purppuranvärinen remmi ei muuttunut valkoiseksi, eikä läntisin valo loistanut; ovet Hekeliin [Temppeliin] aukenivat itsestään.

Babylonialainen Talmud (Yoma 39b)

Lisätietoa ihmeistä

Arpaihme

Juutalaisilla oli tapana heittää arpaa Suurena sovituspäivänä. Arpa määräsi, kumpi kahdesta vuohesta on Herralle mieleinen ja kumpi "syntipukki" (Azazel). 200 vuoden ajan ylipappi otti sattumanvaraisesti yhden kahdesta kivestä (musta ja valkoinen) ja musta kivi tuli valituksi käytännössä yhtä useasti kuin valkoinenkin kivi. Vuodesta 30 eteenpäin ylipappi kuitenkin nosti mustan kiven temppelin tuhoutumiseen asti.

Yhteenveto

Arpa ei tullut oikeaan käteen, purppuranvärinen remmi ei enää muuttunut valkoiseksi, läntisin valo ei enää suostunut syttymään ja temppelin ovet aukenivat vuodesta 30 eteenpäin. Juutalaisten ei olisi mitään järkeä keksiä omituisia tapahtumia, joita alkoi ilmetä Jeesuksen kuoleman ajankohdasta alkaen. Nämä ihmeet siis tuskin ovat keksittyjä.

Mitä näistä ihmeistä voidaan päätellä?

Viitteet

  1. ^ Holmén, Tom: Jeesus, s. 32. WSOY, 2007. 978-951-0-31302-2. (- - vuoden 30 paikkeilla jKr. roomalaiset teloittivat hänet [Jeesuksen] ristiinnaulitsemalla.)
  2. ^ Risto Santala: Se on täytetty. Helsingin Raamattukoulu, 1972, nro 3/72. (Juutalaiset eivät kyllä itse samaista tätä kansallista onnettomuutta Jeesuksen kuolemaan.)