Toora

ApoWikistä
Versio hetkellä 17. joulukuuta 2008 kello 03.29 – tehnyt Erkkimon (keskustelu | muokkaukset) (Lisätty luku Mossen lain kritiikistä, josta osa on kopipeistiä kopileftin alaisilta Ojalan Paukun sivuilta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Maanpuolustusvelvollisuus.htm)

Toora (hepreaksi ‏תורה‎, Torah) eli humaš on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla laki, vaikka asianmukaisempi käännös on opetus. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan synagogassa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä Pentateukki, joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa.1

Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Syynä tähän on Martti Luther, joissa hän nimesi saksankieliset käännökset niiden keskeisimmän henkilön, Mooseksen, mukaan.1 Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.

Kirjoilla on myös kreikkalais-latinalaiset nimet:1

Mooseksen lain kritiikkiä

Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Kristikunta jakautuu yleisesti kahteen koulukuntaan, joista ensimmäisen mukaan Mooseksen laki oli Israelin kansan laki ja joista toisen mukaan Mooseksen laki on laki suoraan Jumalalta.

Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. korvaaminen) oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.

  1. > 1,0 1,1 1,2 Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43