Litteän maan myytti
Litteän maan myytti tai litteä maa -mytologia viittaa moderniin harhakäsitykseen, jonka mukaan keskiajalla olisi vallinnut litteä "pannukakkumaa" -näkemys. Myytti on kuitenkin kestämätön, ja sen synty ajoittuu 1800-luvulle. Useat oppineet hyväksyivät muinaisten kreikkalaisten esittämän näkemyksen maan pallomaisuudesta jo varhaisella keskiajalla, ja 1300-luvulle tultaessa pannukakkumaanäkemys oli käytännössä täysin hävinnyt. Litteä maa -käsityksiin oli kylläkin turvauduttu vanhalla ajalla ennen kuin käsitys pallomaisuudesta hyväksyttiin hellenistisessä tähtitieteessä.
Stephen Jay Gould on valaissut asiaa:
Oppineiden keskuudessa ei ole koskaan vallinnut "litteän maapallon pimeää aikaa" (huolimatta siitä, että ties kuinka monet sivistymättömät ihmiset ovat ehkä mieltäneet planeettamme litteäksi sekä silloin että nykyään). Kreikkalainen tieto pallomaisuudesta ei hävinnyt koskaan, ja kaikki keskiajan suurimmat oppineet hyväksyivät maapallon pyöreyden kosmologisena tosiasiana.
– Jay Gould, Hirmulisko heinäsuovassa1 (2001).
David Lindberg ja Ronald Numbers toteavat: "Keskiajalla oli tuskin ketään oppinutta kristittyä, joka ei olisi hyväksynyt maan pallomaisuutta ja jopa tiennyt sen ympärysmittaa."2
Alkuperä
Litteän maan myytin synty on jäljitettävissä 1800-luvun alkupuoliskolle: Vuonna 1828 Washington Irving julkaisi vahvasti romantisoidun ja asiavirheitä vilisevän Kolumbus-elämäkerran (The Life and Voyages of Christopher Columbus). Tämän teoksen toisen kirjan kolmas luku sisältää Irvingin pääosin fiktiivisen kertomuksen Kolumbuksen väittämiä arvioimaan asetetun komission kokouksista. Irvingin mielikuvitus laukkaa aivan erityisesti hänen kertoessaan komission oppimattomimpien ja ahdasmielisimpien jäsenten vedonneen Raamattuun vastustaakseen Kolumbuksen näkemystä maan pallomaisesta muodosta – kertomus ei perustu mihinkään kirjalliseen lähteeseen, ja yleisen historiatiedon valossa tällainen tapahtumainkulku on erittäin epätodennäköinen. Itse asiassa lähteet osoittavatkin aivan muuta; Gould täsmentää, miten komissio todellisuudessa toimi:
Ferdinand ja Isabella jättivät Kolumbuksen suunnitelmat hyväksyttäviksi kuninkaalliselle komissiolle, jota johti Hernado de Talavera, Isabellan rippi-isä ja, maurien tappion jälkeen, Granadan arkkipiispa. Tämä komissio, joka koostui sekä kirkollisista että maallisista neuvonantajista, kokoontui myös Salamancassa. He esittivät joitakin terävä-älyisiä vastalauseita Kolumbukselle, mutta kaikki olettivat maapallon pyöreäksi. Pääkritiikkinä he väittivät, ettei Kolumbus voisi päästä Intiaan suunnittelemassaan ajassa, koska maapallon ympärys oli liian suuri. Hänen arvostelijansa olivat kaiken lisäksi täysin oikeassa. Kolumbus oli "kehittänyt" lukunsa, niin että maapallo vaikuttaisi paljon pienemmältä ja Intia helpommalta saavuttaa. Lienee tarpeetonta sanoa, ettei hän päässyt eikä voinut päästä Aasiaan ja hänen virheensä takia Amerikan alkuperäiskansoja nimitetään yhä intiaaneiksi.
– Jay Gould, Hirmulisko heinäsuovassa1 (2001)
Aiheesta muualla
Internet
- Rope Kojonen: Litteän maan myytti – tapauskertomus uskonnon ja luonnontieteen historiasta, pdf. Tieteessä Tapahtuu, Vol 29, Nro 3 (2011).
- Tekniikka ja Talous -lehdessä julkaistu artikkeli Maa tiedettiin palloksi 800 vuotta ennen Kolumbusta
- Tuomas Kangasniemi: Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta 18.2.2014. Areiopagi.fi. Viitattu 17.3.2014.
Lähteet
- > 1,0 1,1 Stephen Jay Gould: Hirmulisko heinäsuovassa: Kirjoituksia luonnontieteistä, s. 60. Like Kustannus, 2001. ISBN 951-578-727-0.
- ^ David C. Lindberg & Ronald L. Numbers: Beyond War and Peace: A Reappraisal of the Encounter between Christianity and Science American Scientific Affiliation. Viitattu 3.8.2009.
