Realismi

Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realistisen todellisuudenkäsityksen mukaan suuri osa todellisuudesta on riippumaton ihmisen sitä koskevista käsityksistä. Esineet, oliot tai ilmiöt ovat todellisia (reaalisia), ja useimmat niistä ovat olemassa ihmismielestä riippumatta. Ihmismielestä riippuvaisia ovat tietysti ihmisen käsitykset, tunteet ja asenteet, jotka ovat nekin osa todellisuutta. Ihmisen ajatuskonstruktiot, toiveet tai mielihalut eivät määrää sitä, millainen todellisuus on. Päinvastoin, ihmisen tulisi tarkistaa ajatuskonstruktioitaan todellisuuden pohjalta ja pyrkiä muuttamaan ne todellisuutta vastaaviksi. (Alston 2001: 8-10.)

Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta (vrt. Pettit 1996: 420).

(1) Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.

(2) Näiden esineiden, olioiden tai ilmiöiden olemassaolo ei riipu siitä, uskovatko ihmiset yleensä niiden olemassaoloon ja onko heidän mahdollista saada niistä tietoa tai vakuuttua niiden olemassaolosta.

(3) Saadakseen oikean käsityksen todellisuudesta ihmisten täytyy päästä kosketuksiin todellisuuden kanssa. Ei ole itsestään selvää, että ihmiset aina onnistuvat saavuttamaan oikean käsityksen todellisuudesta. Totuus on löydettävä, sitä ei voida mielivaltaisesti määritellä. Ihmiset voivat olla tietämättömiä jostakin todellisuuden osa-alueesta, tai he voivat erehtyä käsityksissään, jos heillä ei ole riittävää kosketusta kyseessä olevaan todellisuuden osa-alueeseen.

(4) Oppiminen on sitä, että ihminen tulee tuntemaan todellisuuden sellaisena kuin se todella on hänestä riippumatta. Oppijan omat konstruktiot, ajatusrakennelmat ja -luomukset ovat hyödyllisiä sikäli kuin ne onnistuvat tavoittamaan oikean käsityksen todellisuudesta, joka on riippumaton näistä rakennelmista.

(5) Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta pääsemään oikeaan käsitykseen todellisuudesta ja käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti todellisuuden ehdoilla. Siksi opetus on rakennettava parhaan olemassaolevan tiedon varaan ja oppilaan käsitykset on alistettava kriittiselle arviolle.

Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:

(1) Kuvailevan väitteen mukaan mitä tahansa asiaa koskeva keskustelu olettaa joidenkin asioiden olevan todellisia. Jos kyseiset asiat eivät ole todellisia, keskustelu perustuu harhakäsitykselle.

(2) Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.

(3) Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.

Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. Michael C. Rean argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [supranaturalistinen tutkimusohjelma | supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].

Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.

Terveen järjen realismin mukaan tavalliset esineet kuten tuolit, puut ja ihmiset ovat olemassa.

Psykologisen realismin mukaan mielentilat kuten kivut ja uskomukset ovat todellisia.

Arvorealismin mukaan arvot ovat osa todellisuutta.

Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.

Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.

Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

Katso myös:

Konstruktivismi