Ero sivun ”Kristinuskon perustelut” versioiden välillä

ApoWikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Kristinuskolle on useita perusteluja. Alla lueteltuina näistä useita. Sitä ennen on kuitenkin hyvä tehdä ero perusteiden ja perusteluiden välille. Perustelu on väitelausein esitetty argumentti uskon puolesta. Peruste on taas on laajempi käsite, johon kuuluu esimerkiksi sisäinen vakuuttuminen esimerkiksi välittömän kokemuksen pohjalta tai siksi että usko on oikea perususkomus. Henkilön usko siis olla täysin oikeutettua vaikkei hänellä olisikaan väitelauseiksi puettuja perusteluita uskolleen: Hänellä voi olla välitön kokemus Jumalasta ja Jumalan toiminnasta hänen elämässään. Samoin esimerkiksi usko havaintojen luotettavuuteen tai muiden tajunnan ulkopuolisten asioiden olemassaoloon on perusteltua, vaikkei tietoteoriassa kyetäkään esittämään väitelausein perusteluja miksi niihin kannattaisi uskoa. Nämä asiat voidaan nähdä oikeina perususkomuksina, jotka eivät tarvitse perusteluita.
Kristinuskolle on useita perusteluja. Alla lueteltuina näistä useita. Sitä ennen on kuitenkin hyvä tehdä ero perusteiden ja perusteluiden välille. Perustelu on väitelausein esitetty argumentti uskon puolesta. Peruste on taas on laajempi käsite, johon kuuluu esimerkiksi sisäinen vakuuttuminen välittömän kokemuksen pohjalta tai siksi että usko on oikea perususkomus. Henkilön usko siis olla täysin oikeutettua vaikkei hänellä olisikaan väitelauseiksi puettuja perusteluita uskolleen: Hänellä voi olla välitön kokemus Jumalasta ja Jumalan toiminnasta hänen elämässään.  
 
Samoin esimerkiksi usko havaintojen luotettavuuteen tai muiden tajunnan ulkopuolisten asioiden olemassaoloon on perusteltua, vaikkei tietoteoriassa kyetäkään esittämään väitelausein perusteluja miksi niihin kannattaisi uskoa. Nämä asiat voidaan nähdä oikeina perususkomuksina, jotka eivät tarvitse perusteluita.


Kuten professori Tapio Puolimatka on useissa kirjoissaan todennut, älyllisesti aivan oikeutettu syy uskoon on omakohtainen kokemus Jumalasta ja Pyhän Hengen välittämä raamatun sisäinen todistus. Jumala ei ole elitisti eikä uskoon päätymiseen vaadita filosofista tai länsimaista tieteellistä osaamista, sehän olisi aivan liian epätasa-arvoista. Ja näinhän me uskomme kanssaihmistenkin olemassaoloon; oman kokemuksemme perusteella. Ja jos teen kokemukseni perusteella väitteitä henkilöstä, jota ystäväni ei tunne, on hänen silti järkevää ottaa todistukseni vakavasti. Itse asiassa luonnontiedekin perustuu siihen että uskomme toisten ihmisten todistukseen siitä mitä he väittävät mitanneensa. Muitakin uskomuksia löytyy luonnontieteen taustalta.  
Kuten professori Tapio Puolimatka on useissa kirjoissaan todennut, älyllisesti aivan oikeutettu syy uskoon on omakohtainen kokemus Jumalasta ja Pyhän Hengen välittämä raamatun sisäinen todistus. Jumala ei ole elitisti eikä uskoon päätymiseen vaadita filosofista tai länsimaista tieteellistä osaamista, sehän olisi aivan liian epätasa-arvoista. Ja näinhän me uskomme kanssaihmistenkin olemassaoloon; oman kokemuksemme perusteella. Ja jos teen kokemukseni perusteella väitteitä henkilöstä, jota ystäväni ei tunne, on hänen silti järkevää ottaa todistukseni vakavasti. Itse asiassa luonnontiedekin perustuu siihen että uskomme toisten ihmisten todistukseen siitä mitä he väittävät mitanneensa. Muitakin uskomuksia löytyy luonnontieteen taustalta.  


Mutta perustelutkin ovat tärkeitä, vaikkeivät siis välttämättömiä uskolle.  
Mutta perustelut ovat tärkeitä, vaikkeivät siis välttämättömiä uskolle. Länsimaisessa kulttuurissa ihminen kohtaa paljon vastaväitteitä kristinuskolle ja mikäli hänellä ei ole vastineita vastaväitteille (kumoajan kumoaja<ref>Ks. Usko, tieto ja myytit, Tapio Puolimatka, 2005</ref>) tai perusteluja kristinuskon puolesta, hänen uskonsa joko heikkenee tai hän joutuu perääntymään fideismiin. Mikäli hänen uskonsa heikkenee, hänen on vaikeampaa uskoa ja elää kristinuskoa todeksi sekä kestää vaikeina aikoina. Fideismillä taas on ikäviä seurauksia kokonaisvaltaisesti kristillisen ajattelun ja kristittynä elämisen kannalta. (Myös evankeliointi ja lähetystyö vähenevät yleensä fideismin seurauksena koska fideismin alla se todellisuus, että ihmisiä tulisi pelastaa todelliselta kadotukselta, hämärtyy ja luontevammaksi motiiviksi muodostuu kristinuskosta seuraavan onnen tunteen levittäminen, joka ei tietysti pitemmän päälle kanna.) Ei-kristitylle apologetiikka antaa perusteita nähdä kristinusko järkevänä vaihtoehtona, jolloin siis evankeliumin vastaanottaminen tulee hänen uskomusverkossaan mahdolliseksi. Kulttuurillisesti järkiperustelut tervehdyttävät ihmisten yhteistä uskomusverkkoa siten, että muutkin kristinuskon mukaiset toimintatavat ja arvot nähdään yhä järkevinä.




Versio 21. lokakuuta 2008 kello 21.39

Kristinuskolle on useita perusteluja. Alla lueteltuina näistä useita. Sitä ennen on kuitenkin hyvä tehdä ero perusteiden ja perusteluiden välille. Perustelu on väitelausein esitetty argumentti uskon puolesta. Peruste on taas on laajempi käsite, johon kuuluu esimerkiksi sisäinen vakuuttuminen välittömän kokemuksen pohjalta tai siksi että usko on oikea perususkomus. Henkilön usko siis olla täysin oikeutettua vaikkei hänellä olisikaan väitelauseiksi puettuja perusteluita uskolleen: Hänellä voi olla välitön kokemus Jumalasta ja Jumalan toiminnasta hänen elämässään.

Samoin esimerkiksi usko havaintojen luotettavuuteen tai muiden tajunnan ulkopuolisten asioiden olemassaoloon on perusteltua, vaikkei tietoteoriassa kyetäkään esittämään väitelausein perusteluja miksi niihin kannattaisi uskoa. Nämä asiat voidaan nähdä oikeina perususkomuksina, jotka eivät tarvitse perusteluita.

Kuten professori Tapio Puolimatka on useissa kirjoissaan todennut, älyllisesti aivan oikeutettu syy uskoon on omakohtainen kokemus Jumalasta ja Pyhän Hengen välittämä raamatun sisäinen todistus. Jumala ei ole elitisti eikä uskoon päätymiseen vaadita filosofista tai länsimaista tieteellistä osaamista, sehän olisi aivan liian epätasa-arvoista. Ja näinhän me uskomme kanssaihmistenkin olemassaoloon; oman kokemuksemme perusteella. Ja jos teen kokemukseni perusteella väitteitä henkilöstä, jota ystäväni ei tunne, on hänen silti järkevää ottaa todistukseni vakavasti. Itse asiassa luonnontiedekin perustuu siihen että uskomme toisten ihmisten todistukseen siitä mitä he väittävät mitanneensa. Muitakin uskomuksia löytyy luonnontieteen taustalta.

Mutta perustelut ovat tärkeitä, vaikkeivät siis välttämättömiä uskolle. Länsimaisessa kulttuurissa ihminen kohtaa paljon vastaväitteitä kristinuskolle ja mikäli hänellä ei ole vastineita vastaväitteille (kumoajan kumoaja1) tai perusteluja kristinuskon puolesta, hänen uskonsa joko heikkenee tai hän joutuu perääntymään fideismiin. Mikäli hänen uskonsa heikkenee, hänen on vaikeampaa uskoa ja elää kristinuskoa todeksi sekä kestää vaikeina aikoina. Fideismillä taas on ikäviä seurauksia kokonaisvaltaisesti kristillisen ajattelun ja kristittynä elämisen kannalta. (Myös evankeliointi ja lähetystyö vähenevät yleensä fideismin seurauksena koska fideismin alla se todellisuus, että ihmisiä tulisi pelastaa todelliselta kadotukselta, hämärtyy ja luontevammaksi motiiviksi muodostuu kristinuskosta seuraavan onnen tunteen levittäminen, joka ei tietysti pitemmän päälle kanna.) Ei-kristitylle apologetiikka antaa perusteita nähdä kristinusko järkevänä vaihtoehtona, jolloin siis evankeliumin vastaanottaminen tulee hänen uskomusverkossaan mahdolliseksi. Kulttuurillisesti järkiperustelut tervehdyttävät ihmisten yhteistä uskomusverkkoa siten, että muutkin kristinuskon mukaiset toimintatavat ja arvot nähdään yhä järkevinä.


  • Filosofiset perustelut2
  1. Ontologinen argumentti
  2. Kontingenssiin perustuva argumentti
  3. Moraalin olemassaoloon perustuva argumentti
  4. Järjen luotettavuuteen perustuva arugmentti
  5. Kauneuteen perustuva argumentti
  6. Aksiologinen argumentti
  7. Uskonnolisiin kokemuksiin perustuva argumentti
  8. Eksistentiaalinen argumentti


  • Historialliset perustelut
  1. Jeesuksen ylösnousemuksen historialliset todisteet 3
  2. Arkeologiset todisteet 4
  3. Profetiat raamatussa 5
  4. Todisteet raamatun historialliselle luotettavuudelle 6
  5. Aikaiset ja silminnäkijätodistukset Jeesuksesta 7


  • Luonnontieteelliset perustelut 8
  1. Universumin alku
  2. Kosminen hienosäätö
  3. Suunnittelusignaalit biologiassa
  4. Tietosuuden tutkimus
  5. Alkusynty eli ensimmäisen solun itsestäänsyntymisen mahdottomuus


Viitteet

  1. ^ Ks. Usko, tieto ja myytit, Tapio Puolimatka, 2005
  2. ^ Ks. Esim kirja Usko, tieto ja myytit, Tapio Puolimatka, 2005
  3. ^ Ks. esim. kirjat Tapaus Kristus, Lee Strobel, Reasonable Faith, William Lane-Craig, The Resurrection of the Son of God, N.T. Wright
  4. ^ Ks. esim. kirja On the Reliability of the Old Testament, K. Kitchen, 2006, The Stones Cry Out, R. Price
  5. ^ Ks. esim. Usko, tiede ja raamattu, Tapio Puolimatka
  6. ^ Ks. esim. The New Evidence that Demands a Verdict, Josh McDowell
  7. ^ Ks. esim. I Don't Have enough Faith to Be and Atheist, N. Geisler & F. Turek
  8. ^ Ks. esim. kirja The Case for a Creator, Lee Strobel, 2004

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Kristinuskon_perustelut&oldid=619”