Ero sivun ”Informaation säilymislaki” versioiden välillä
p (Työstöä; välitallennus) |
p (Työstöä; välitallennus) |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Naturalismin puitteissa toimivalla tutkijalla näyttää kyllä pinnallisesti katsoen olevan muitakin selitysvaihtoehtoja: hän voi vedota luonnonlakeihin, puhtaaseen sattumaan tai aineellisten agenttien (ihmisten, eläinten ja muiden eliöiden) aikaansaannoksiin. Naturalismin viitekehyksessä nämä kaikki kuitenkin perimmältään palautuvat uuttaluovien evoluutioprosessien oletettuihin kykyihin: evoluutioprosessien komponentteina (osatekijöinä) saa käyttää nimenomaan luonnonlakien ja puhtaan sattuman vaikutuksia, joten kumpi hyvänsä niistä jo sinänsä muodostaa minimaalisen evoluutioprosessin<ref>"prosessi"-ilmaus on tässä tosin semanttisessa mielessä "liioiteltu", mutta matemaattisessa analyysissä 1-osainen prosessi on pelkkä yleisen ''n''-osaisen äärellisen prosessin erikoistapaus</ref>; aineellisten agenttien toiminta sinänsä taas ei naturalismin puitteissa voi koskaan olla kattava ja lopullinen selitys vaan vaatii itse pelkkiin luonnonlakeihin ja puhtaaseen sattumaan<ref>siis jonkinlaiseen evoluutioprosessiin</ref> perustautuvan jatkoselityksen. Näin ollen siis naturalistisen paradigman puitteissa evoluutioprosessien komponentteja voi itseään pitää evoluutioprosessin erikoistapauksina ja aineellisia agentteja taas on pakko pitää pelkkinä evoluutioprosesseihin palautettavina ylätason johdettuina käsitteinä<ref>siis joidenkuiden evoluutioprosessijoukkojen eräänlaisina otsikkoina</ref>, joten on päädyttävä myöntämään, että tässä paradigmassa selitysten perimmäisiksi rakennusaineksiksi todellakin jäävät pelkät evoluutioprosessit. Koska näillä on kaikki selitettävä, nämä on kaikkiselittäviksi (siis myös uuttaluoviksi) oletettava ja sellaisina selityksissä pidettävä. Tästä oletuksesta luopuminen merkitsisi koko naturalistisesta paradigmasta luopumista<ref>vähän samaan tapaan kuin kommunistipuolueen ylivallasta luopuminen merkitsee koko sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästä luopumista</ref>. Näin ollen uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen tieteenfilosofian ja kaikkien sen mukaisten tutkimusohjelmien, siis koko naturalistisen paradigman perustava rakenteellinen ominaisuus, jota ei voi tämän paradigman puitteissa edes kyseenalaistaa<ref>yhtä vähän kuin "kommunistipuolueen johtavaa yhteiskuntaroolia" voi kyseenalaistaa sosialismin puitteissa – niin toimiminen oli ja on tämän järjestelmän kannalta "vaarallista toisinajattelua" tai "vastavallankumouksellista juonittelua", siis eräänlaista ajatusrikollisuutta, jonka harjoittaminen sulkee asianomaisen välittömästi "sosialismin rakentajien" hyväksytyn piirin ulkopuolelle ja josta järjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi oli ja on asianomaisia viipymättä ja riittävän tehokkaasti muutenkin rangaistava</ref>, saati muuttaa. | Naturalismin puitteissa toimivalla tutkijalla näyttää kyllä pinnallisesti katsoen olevan muitakin selitysvaihtoehtoja: hän voi vedota luonnonlakeihin, puhtaaseen sattumaan tai aineellisten agenttien (ihmisten, eläinten ja muiden eliöiden) aikaansaannoksiin. Naturalismin viitekehyksessä nämä kaikki kuitenkin perimmältään palautuvat uuttaluovien evoluutioprosessien oletettuihin kykyihin: evoluutioprosessien komponentteina (osatekijöinä) saa käyttää nimenomaan luonnonlakien ja puhtaan sattuman vaikutuksia, joten kumpi hyvänsä niistä jo sinänsä muodostaa minimaalisen evoluutioprosessin<ref>"prosessi"-ilmaus on tässä tosin semanttisessa mielessä "liioiteltu", mutta matemaattisessa analyysissä 1-osainen prosessi on pelkkä yleisen ''n''-osaisen äärellisen prosessin erikoistapaus</ref>; aineellisten agenttien toiminta sinänsä taas ei naturalismin puitteissa voi koskaan olla kattava ja lopullinen selitys vaan vaatii itse pelkkiin luonnonlakeihin ja puhtaaseen sattumaan<ref>siis jonkinlaiseen evoluutioprosessiin</ref> perustautuvan jatkoselityksen. Näin ollen siis naturalistisen paradigman puitteissa evoluutioprosessien komponentteja voi itseään pitää evoluutioprosessin erikoistapauksina ja aineellisia agentteja taas on pakko pitää pelkkinä evoluutioprosesseihin palautettavina ylätason johdettuina käsitteinä<ref>siis joidenkuiden evoluutioprosessijoukkojen eräänlaisina otsikkoina</ref>, joten on päädyttävä myöntämään, että tässä paradigmassa selitysten perimmäisiksi rakennusaineksiksi todellakin jäävät pelkät evoluutioprosessit. Koska näillä on kaikki selitettävä, nämä on kaikkiselittäviksi (siis myös uuttaluoviksi) oletettava ja sellaisina selityksissä pidettävä. Tästä oletuksesta luopuminen merkitsisi koko naturalistisesta paradigmasta luopumista<ref>vähän samaan tapaan kuin kommunistipuolueen ylivallasta luopuminen merkitsee koko sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästä luopumista</ref>. Näin ollen uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen tieteenfilosofian ja kaikkien sen mukaisten tutkimusohjelmien, siis koko naturalistisen paradigman perustava rakenteellinen ominaisuus, jota ei voi tämän paradigman puitteissa edes kyseenalaistaa<ref>yhtä vähän kuin "kommunistipuolueen johtavaa yhteiskuntaroolia" voi kyseenalaistaa sosialismin puitteissa – niin toimiminen oli ja on tämän järjestelmän kannalta "vaarallista toisinajattelua" tai "vastavallankumouksellista juonittelua", siis eräänlaista ajatusrikollisuutta, jonka harjoittaminen sulkee asianomaisen välittömästi "sosialismin rakentajien" hyväksytyn piirin ulkopuolelle ja josta järjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi oli ja on asianomaisia viipymättä ja riittävän tehokkaasti muutenkin rangaistava</ref>, saati muuttaa. | ||
=== Myytin murtamisen mahdollisuuksista === | |||
Koska uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen paradigman välttämätön osa eikä sitä siis tämän paradigman sisällä voi eikä saa kyseenalaistaa, sitä ei voi haastaa naturalistiyhteisön sisältä käsin. Ainoa toimintamahdollisuus perustuu siksi avoimeen keskusteluavaruuteen vetoamiseen eli siihen, että julkaisee argumenttinsa sellaisilla foorumeilla, joita naturalismin vahtikoirina toimivat "vertaisarvioijat" eivät pääse ennakkosensuroimaan. On tärkeää saada argumentit leviämään yleisön keskuuteen – silloin sulkeutunut naturalistiyhteisökin joutuu jossain vaiheessa ottamaan niihin jonkinlaista julkista kantaa ja tämä taas antaa yleisölle tilaisuuden argumenttien vertailuun. Ajan mittaan paremmat argumentit pystyvät valtaamaan alaa, sillä nuoriso ei halua toimia pelkän auktoriteettiuskon varassa vaan tahtoo välillä ajatella omilla aivoillaan ja harkita itse, mitä ja ketä uskoa, mitä ja ketä taas ei; tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei vaihtoehtoja tunneta. | |||
Naturalismin sisällä tämä myytti siis on kyseenalaistamattoman itsestäänselvyyden asemassa. Ulkopuolelta katsoen se sen sijaan näyttäytyy massiivisena tietämättömyyteen vetoamisena: asian ytimenä on uuttaluovien evoluutioprosessien kuvitteleminen niin monimutkaisiksi, pitkäaikaisiksi ja vaikeaselkoisiksi tapahtumasarjoiksi, että jo pelkkä niiden ajatteleminenkin saa ihmisen alistumaan omaan kykenemättömyyteensä hallita mielessään niin valtavia asioita. Kun siis ei pysty itse ajattelemaan, ei pysty epäilemäänkään. Kuten jo Orwell kirjoitti: "Tietämättömyys on voimaa." Naturalismi jatkaa tieteensosiologista hegemoniaansa, jota pönkittää se, että "tavallinen ihminen" on saatu uskomaan uuttaluovan evoluutioprosessin myytin "jatko-osaan": tieteen ylivertaisuuden myyttiin. Jos siis joku, olkoon kuinka oppinut ja etevä tahansa, lakkaa nauttimasta tiede-eliitin luottamusta, hänet on "tavallisen kansan" silmissä ikään kuin pudotettu jalustalta, "älyllisesti ylivertaisesta tieteen edustajasta" jonkinlaiseksi "tieteen petturiksi" tms. älylliseksi hylkiöksi.<ref>Tätä voi verrata Stalinin kehittämiin näytösoikeudenkäynteihin, joiden yksi keskeinen tarkoitus oli syytettyjen maineen mustaus suuren yleisön silmissä.</ref> Tämä tendenssi näkyy selvästi mm. vainoharhaisen hysteerisiäkin piirteitä saaneessa Dembski-mustamaalauksessa.<ref>Samaan sosiaalidynamiikkaan on osin perustunut myös kotoisten "huuhaa-palkintojemmekin" pelotevaikutus.</ref> | |||
=== Tarkoituksettomien prosessien rajoituksista === | |||
Miten Dembski siis pyrkii osoittamaan informaation säilymislain pätevyyden? Puhdas matemaattinen, aksiomaattinen todistus ei tässä tule kysymykseen, yhtäältä siksi, että laki ei ole puhtaasti matemaattinen vaan nimenomaan empiiris-teoreettinen tulos. Matematiikka kuuluu sen teoriapuoleen, mutta ei sinänsä voi määrätä empiriaa. Siksi matemaattinen perustelu on välttämätön, mutta kyse ei ole teoreeman johtamiseen vertautuvasta deduktiosta vaan matemaattisia käsitteitä käyttävä perustelu vetoaa nimenomaan ihmisen järkeen ja intuitioon, siis kykyihin, joita empiirinen tutkimus kulloinkin käytetyistä teknisistä menetelmistään riippumatta joka tapauksessa edellyttää. | |||
Uuttaluovan evoluutioprosessin myytti | |||
==Viitteet== | ==Viitteet== | ||
Versio 8. lokakuuta 2009 kello 20.13
Informaation säilymislaki (ISL; engl. Law of Conservation of Information, LCI) on suunnitteluteoreetikko William Dembskin esittämä ja perustelema periaate, jonka olennaisena sisältönä on se, että mutkikkaan täsmäinformaation (MTI; engl. complex specified information, CSI1) synty ei koskaan ole millään tarkoituksettomalla prosessilla järkevästi selitettävissä.
Tämä artikkeli on keskeneräinen.
Lain nimi ja sisältö
Informaation säilymislaki -nimitys ei välttämättä ole havainnollisin mahdollinen. Tämä laki ei näet tarkoita sitä, etteikö mutkikas täsmäinformaatio voisi kadota, turmeltua tai tuhoutua. Näin ollen se ei kovin läheisesti vertaudu esim. fysikaalisiin säilymislakeihin.
Laki toimii ikään kuin "käännetyssä aikajärjestyksessä" ja sanoo, että kaikella nyt olemassaolevalla MTI:llä on kausaalinen historia, joka voi sisältää2 tarkoituksettomia (tahdottomasti toimivia) välivaiheita mutta johtaa viime kädessä aina tarkoitukselliseen, aidosti tietoiseen alkuperään, siis jonkun älyllisen suunnittelijan toimintaan3. MTI siis voi ilman välitöntä tietoista vaikutusta ajan mittaan vaihtaa paikkaa tai olomuotoa tai menettää osan sisällöstään; samoin se voi kopioitua täsmällisesti tai virheellisesti ja siitä voi eri vaiheissa olla olemassa eri määrä eritasoisia kopioita ja tämä määrä voi ajan mittaan lisääntyä, vähentyä4 tai pysyä ennallaan. Laki sanoo sen ja vain sen, että aina pätee, että kaikki senhetkinen empiirisesti olemassaoleva MTI (kaikkine kopioineen) on viime kädessä peräisin jostain tietoisesta lähteestä, johon se on katkeamattoman välivaihehistorian kautta "käänteiskausaalisesti"5 periaatteessa6 palautettavissa.
Lain luonne ja perustelu
Laki on luonteeltaan empiiris-teoreettinen. Sen varsinainen perustelu on teoreettinen, mutta koska se käsittelee havaittavaa todellisuuttamme, se on myös empiirisesti testattavissa ja siksi periaatteessa falsifioitavissa, kuten tieteellisen luonnonlain kuuluukin.
Lain teoreettisena perusteluna on sen osoittaminen, etteivät tarkoituksettomat syyt millään uskottavasti mahdollisella tavalla pysty tuottamaan aidosti uutta MTI:tä. Koska tarkoitukselliset syyt sen sijaan siihen pystyvät7 ja koska ei tunneta uskottavaa argumenttia kolmannenlaisten syiden olemassaolon puolesta, on pääteltävä, että tarkoitukselliset ja vain tarkoitukselliset8 syyt ovat tuottaneet kaikki havaittavan MTI:n ensiesiintymät.
Miten siis voidaan osoittaa, etteivät tarkoituksettomat syyt millään tavoin pysty uuden MTI:n tuotantoon? Sen osoittamiseksi on kaadettava naturalismin pyhä lehmä, uuttaluovan evoluutioprosessin myytti.
Uuttaluovan evoluutioprosessin myytti
"Uuttaluova evoluutioprosessi" ei tässä viittaa pelkkään biologisen evoluution oletettuun prosessiin vaan kaikkiin mahdollisiin tarkoituksettoman ohjaamattomuuden varaisiin prosesseihin.9 Naturalismi vaatii selittämään kaiken perimmäisen alkuperän ja toiminnan pelkkiin tarkoituksettomiin (tahdottomiin, persoonattomiin) tekijöihin vetoamalla. Tämä on synnyttänyt luonnonhistoriallisen tradition, joka joutuu jo lähtökohtaisesti olettamaan uuttaluovien evoluutioprosessien olemassaolon, sillä viime kädessä ne ja vain ne ovat ylipäänsä käytettävissä selittämiseen.
Naturalismin puitteissa toimivalla tutkijalla näyttää kyllä pinnallisesti katsoen olevan muitakin selitysvaihtoehtoja: hän voi vedota luonnonlakeihin, puhtaaseen sattumaan tai aineellisten agenttien (ihmisten, eläinten ja muiden eliöiden) aikaansaannoksiin. Naturalismin viitekehyksessä nämä kaikki kuitenkin perimmältään palautuvat uuttaluovien evoluutioprosessien oletettuihin kykyihin: evoluutioprosessien komponentteina (osatekijöinä) saa käyttää nimenomaan luonnonlakien ja puhtaan sattuman vaikutuksia, joten kumpi hyvänsä niistä jo sinänsä muodostaa minimaalisen evoluutioprosessin10; aineellisten agenttien toiminta sinänsä taas ei naturalismin puitteissa voi koskaan olla kattava ja lopullinen selitys vaan vaatii itse pelkkiin luonnonlakeihin ja puhtaaseen sattumaan11 perustautuvan jatkoselityksen. Näin ollen siis naturalistisen paradigman puitteissa evoluutioprosessien komponentteja voi itseään pitää evoluutioprosessin erikoistapauksina ja aineellisia agentteja taas on pakko pitää pelkkinä evoluutioprosesseihin palautettavina ylätason johdettuina käsitteinä12, joten on päädyttävä myöntämään, että tässä paradigmassa selitysten perimmäisiksi rakennusaineksiksi todellakin jäävät pelkät evoluutioprosessit. Koska näillä on kaikki selitettävä, nämä on kaikkiselittäviksi (siis myös uuttaluoviksi) oletettava ja sellaisina selityksissä pidettävä. Tästä oletuksesta luopuminen merkitsisi koko naturalistisesta paradigmasta luopumista13. Näin ollen uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen tieteenfilosofian ja kaikkien sen mukaisten tutkimusohjelmien, siis koko naturalistisen paradigman perustava rakenteellinen ominaisuus, jota ei voi tämän paradigman puitteissa edes kyseenalaistaa14, saati muuttaa.
Myytin murtamisen mahdollisuuksista
Koska uuttaluovan evoluutioprosessin myytti on naturalistisen paradigman välttämätön osa eikä sitä siis tämän paradigman sisällä voi eikä saa kyseenalaistaa, sitä ei voi haastaa naturalistiyhteisön sisältä käsin. Ainoa toimintamahdollisuus perustuu siksi avoimeen keskusteluavaruuteen vetoamiseen eli siihen, että julkaisee argumenttinsa sellaisilla foorumeilla, joita naturalismin vahtikoirina toimivat "vertaisarvioijat" eivät pääse ennakkosensuroimaan. On tärkeää saada argumentit leviämään yleisön keskuuteen – silloin sulkeutunut naturalistiyhteisökin joutuu jossain vaiheessa ottamaan niihin jonkinlaista julkista kantaa ja tämä taas antaa yleisölle tilaisuuden argumenttien vertailuun. Ajan mittaan paremmat argumentit pystyvät valtaamaan alaa, sillä nuoriso ei halua toimia pelkän auktoriteettiuskon varassa vaan tahtoo välillä ajatella omilla aivoillaan ja harkita itse, mitä ja ketä uskoa, mitä ja ketä taas ei; tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei vaihtoehtoja tunneta.
Naturalismin sisällä tämä myytti siis on kyseenalaistamattoman itsestäänselvyyden asemassa. Ulkopuolelta katsoen se sen sijaan näyttäytyy massiivisena tietämättömyyteen vetoamisena: asian ytimenä on uuttaluovien evoluutioprosessien kuvitteleminen niin monimutkaisiksi, pitkäaikaisiksi ja vaikeaselkoisiksi tapahtumasarjoiksi, että jo pelkkä niiden ajatteleminenkin saa ihmisen alistumaan omaan kykenemättömyyteensä hallita mielessään niin valtavia asioita. Kun siis ei pysty itse ajattelemaan, ei pysty epäilemäänkään. Kuten jo Orwell kirjoitti: "Tietämättömyys on voimaa." Naturalismi jatkaa tieteensosiologista hegemoniaansa, jota pönkittää se, että "tavallinen ihminen" on saatu uskomaan uuttaluovan evoluutioprosessin myytin "jatko-osaan": tieteen ylivertaisuuden myyttiin. Jos siis joku, olkoon kuinka oppinut ja etevä tahansa, lakkaa nauttimasta tiede-eliitin luottamusta, hänet on "tavallisen kansan" silmissä ikään kuin pudotettu jalustalta, "älyllisesti ylivertaisesta tieteen edustajasta" jonkinlaiseksi "tieteen petturiksi" tms. älylliseksi hylkiöksi.15 Tämä tendenssi näkyy selvästi mm. vainoharhaisen hysteerisiäkin piirteitä saaneessa Dembski-mustamaalauksessa.16
Tarkoituksettomien prosessien rajoituksista
Miten Dembski siis pyrkii osoittamaan informaation säilymislain pätevyyden? Puhdas matemaattinen, aksiomaattinen todistus ei tässä tule kysymykseen, yhtäältä siksi, että laki ei ole puhtaasti matemaattinen vaan nimenomaan empiiris-teoreettinen tulos. Matematiikka kuuluu sen teoriapuoleen, mutta ei sinänsä voi määrätä empiriaa. Siksi matemaattinen perustelu on välttämätön, mutta kyse ei ole teoreeman johtamiseen vertautuvasta deduktiosta vaan matemaattisia käsitteitä käyttävä perustelu vetoaa nimenomaan ihmisen järkeen ja intuitioon, siis kykyihin, joita empiirinen tutkimus kulloinkin käytetyistä teknisistä menetelmistään riippumatta joka tapauksessa edellyttää.
Uuttaluovan evoluutioprosessin myytti
Viitteet
- ^ käännösvastineena käytetään m. "täsmennetty monimutkainen informaatio" l. TMI
- ^ periaatteessa rajattoman määrän
- ^ eikä näiden älyllisten tahojen toiminnan ydintä – siis niiden persoonallista, tietoista, tahtovaa olemassaoloa ja vaikutusta – voi enää selittää mihinkään tarkoituksettomiin evolutiivisiin prosesseihin vetoamalla
- ^ myös viimeinen kopio voi tuhoutua, jolloin kyseinen MTI on kokonaan kadonnut empiirisestä todellisuudestamme (esim. Aleksandrian kirjaston tulipalo tai biologisten lajien sukupuutot)
- ^ siis (empiirisestä) seurauksesta (efektiiviseen) syyhyn edeten – tai oikeastaan taeten
- ^ Laki siis takaa sen, että tällainen palautusketju on ontologisesti olemassa, ei kuitenkaan sitä, että se kaikissa tai useimmissakaan tapauksissa olisi epistemologisesti löydettävissä ja osoitettavissa
- ^ Tämän artikkelin olemassaolokin on yksi esimerkki siitä.
- ^ eli älylliset ja vain älylliset
- ^ Tietoisuutta ja älyllisiä agentteja sisältävät, esim. tieteelliseen, taiteelliseen tai tekniseen luovuuteen liittyvät prosessit taas eivät ole tässä tarkoitettuja uuttaluovia evoluutioprosesseja eikä niiden kautta syntynyttä uutta MTI:tä voi siksi käyttää ISL:n falsifioimiseen.
- ^ "prosessi"-ilmaus on tässä tosin semanttisessa mielessä "liioiteltu", mutta matemaattisessa analyysissä 1-osainen prosessi on pelkkä yleisen n-osaisen äärellisen prosessin erikoistapaus
- ^ siis jonkinlaiseen evoluutioprosessiin
- ^ siis joidenkuiden evoluutioprosessijoukkojen eräänlaisina otsikkoina
- ^ vähän samaan tapaan kuin kommunistipuolueen ylivallasta luopuminen merkitsee koko sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästä luopumista
- ^ yhtä vähän kuin "kommunistipuolueen johtavaa yhteiskuntaroolia" voi kyseenalaistaa sosialismin puitteissa – niin toimiminen oli ja on tämän järjestelmän kannalta "vaarallista toisinajattelua" tai "vastavallankumouksellista juonittelua", siis eräänlaista ajatusrikollisuutta, jonka harjoittaminen sulkee asianomaisen välittömästi "sosialismin rakentajien" hyväksytyn piirin ulkopuolelle ja josta järjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi oli ja on asianomaisia viipymättä ja riittävän tehokkaasti muutenkin rangaistava
- ^ Tätä voi verrata Stalinin kehittämiin näytösoikeudenkäynteihin, joiden yksi keskeinen tarkoitus oli syytettyjen maineen mustaus suuren yleisön silmissä.
- ^ Samaan sosiaalidynamiikkaan on osin perustunut myös kotoisten "huuhaa-palkintojemmekin" pelotevaikutus.
