Keskustelu:Aukkojen jumala

Artikkelissa "Kun tutkittava kysymys on muotoa: "onko Jumala toiminut, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista a priori pois vain, koska sitä ei voida falsifioida. "

Voisi kuulua myös "Kun tutkittava kysymys on muotoa: "Ovatko menninkäiset toimineet, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista a priori pois vain, koska sitä ei voida falsifioida."

Olenko oikeassa? Miksi en? - Pompom

Lyhyt vastaus: olet oikeassa. Kysymys olisi relevantti jos tutkimuskohteena olisi menninkäisten olemassaolo. Esitetty lainaus ei missään tapauksessa pyri osoittamaan, että luonnollinen syy olisi näin suljettu pois tai Jumala/menninkäiset todistettu. Tässä siis yritetään sanoa, ettemme voi olla varmoja siitä, että syy on luonnollinen ennen perehtymistä todistusaineistoon. Muussa tapauksessa minkäänlainen todistusaineisto ei kelpaisi todisteeksi Jumalasta. Esitetty vastakohtapari ei kylläkään ole aukoton (Jumala vs. ei Jumala tai luonnollinen vs. yliluonnollinen), joten senhän voisi kirjoittaa muotoon "onko Jumala tai jokin muu yliluonnollinen syy toiminut". Se on silti entiselläänkin jo käyttökelpoinen. Ja vaikka syy ei olisikaan luonnollinen, niin sehän ei tietenkään todistaisi Jumalaa syyksi, vaan sen johtopäätöksen tekemiseen tarvitaan tietenkin yleensä järeämpää evidenssiä.

Myöskään luonnollista syytä ei voida täysin falsifioida, koska esimerkiksi kvanttimekaniikan puitteissa voidaan hyväksyä mahdottomiltakin tuntuvia asioita jos hyväksytään käsittämättömän pieniä todennäköisyyksiä. Ja tässäkin tulee vastaan luonnollisen määritelmän ongelmallisuus. Kiitos rakentavasta palautteestasi! --Otto Pellinen 12. elokuuta 2009 kello 23.05 (UTC)

Näin ollen olisi ehkä tarpeellista huomauttaa artikkelissa, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva toimija (tai toimintojen sarja) jota ei voida falsifioida kelpaa selitykseksi tätä logiikkaa noudattaen, ja ainoastaan subjektiivisesti voidaan valikoida näistä selityksistä (usko). - Pompom

Miten perustelet tämän väitteesi? Alussa lainaamasi virkkeen perusteella näitä falsifioimattomissa olevia selityksiä ei voida hylätä tarkastelematta todistusaineistoa. Silti voidaan soveltaa esimerkiksi occamin partahöylää. - Otto Pellinen 14. elokuuta 2009 kello 19.51 (UTC)

Toivottavasti tästä tulevan evoluutioteoria-keskeistä väittelyä, mutta yhteisen esi-isän falsifioimattomuus ei ole fakta (eikä varsinkaan väitteen verifioimattomuus). Mikäli kuitenkin näin olisi niin "common descent" ei ole silloin tieteellinen hypoteesi, kuten ei ole myöskään aukkojen jumala - Ei niin päin että aukkojen jumalasta tulee tällöin tiedettä. Ylipäätänsä mitä arvoa on väitteellä jota ei voida osoittaa vääräksi tai oikeaksi, joka ei loppuviimein selitä mitään ja jollaisia voidaan keksiä ääretön määrä? - Pompom

En nyt ota kantaa common descentin falsifioitavuuteen, sikäli kun et ole esittänyt mitään uutta ja relevanttia väitteidesi tueksi. Muistuttaisin sinua siitä, ettei mitään väitteitä, paitsi ehkä subjektin olemassaolo, voida todistaa kokonaan tekemättä joitakin perustavia todellisuutta koskevia oletuksia. Todistustaakka pätee aina molempiin suuntiin, joten jos selitystä "J" ei voida osoittaa oikeaksi tai vääräksi, ei myöskään selitystä "ei-J" voida osoittaa oikeaksi tai vääräksi. Tämän pitäisi olla harvinaisen yksinkertaista.[1] Oletko osoittanut jossakin, ettei Jumala loppuviimein selitä mitään? Vai onko tämä vain jatkokysymys, joka tulee esittää aina kun keksitään uusi hypoteesi? Mistä kvarkit koostuvat? Olet kai jo tutustunut Mt. Rushmoren synnyn tieteelliseen selitykseen?

PS. Muistathan aina allekirjoittaa kommenttisi "--~~~~" --Otto Pellinen 14. elokuuta 2009 kello 19.51 (UTC)