Muokataan sivua Pascalin peliteoria

ApoWikistä
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pascalin peliteoria''' (''Pascalin vaaka'', ''Pascalin vedonlyönti'', ''Pascalin argumentti'', ''peliteoreettinen argumentti'', ''pelurin todistus'') on yksi peruste uskoa Jumalaan. Se ei ole Jumalan olemassaolotodistus – ei siis pyri saamaan ihmistä entistä vakuuttuneemmaksi Jumalan todellisesta olemassaolosta – vaan eräänlainen "käytännön teismin järkevyystodistus", joka pyrkii osoittamaan, että epävarmuudenkin pohjalta lähdettäessä nimenomaan Jumalaan uskominen on yhtä kaikki [[wp:peliteoria|peliteoreettisesti]] kannattavin ja ainakin sikäli mielekkäin vaihtoehto.
'''Pascalin peliteoria''' (''Pascalin vaaka'', ''Pascalin argumentti'', ''peliteoreettinen argumentti'', ''pelurin todistus'') on yksi peruste uskoa Jumalaan. Se ei ole Jumalan olemassaolotodistus – ei siis pyri saamaan ihmistä entistä vakuuttuneemmaksi Jumalan todellisesta olemassaolosta – vaan eräänlainen "käytännön teismin järkevyystodistus", joka pyrkii osoittamaan, että epävarmuudenkin pohjalta lähdettäessä nimenomaan Jumalaan uskominen on yhtä kaikki [[wp:peliteoria|peliteoreettisesti]] kannattavin ja ainakin sikäli mielekkäin vaihtoehto.


Pascalin peliteorian lähtökohta-asetelma on sellainen, että pidettäessä Jumalan olemassaoloa avoimena kysymyksenä, johon itse kunkin on kuitenkin loogisesti välttämätöntä ottaa jokin kanta,<ref>Vaikka onkin periaatteessa mahdollista välttää lausumasta asiasta mitään mielipidettä, on aivan eri asia elää elämäänsä ikään kuin Jumala olisi todellisesti olemassa kuin ikään kuin Jumalaa ei olisikaan. Käytännössä siis agnostikkokin "asettaa panoksensa" joko teismin tai ateismin puolelle.</ref> inhimillisen elämän voi katsoa muistuttavan uhkapeliä, jossa panokset asetetaan jollekin mahdollisista vaihtoehdoista, nimittäin todellisuuskäsityksistä, mutta itse pelin lopputulos ei ole ihmisen päätettävissä – kunkin ihmisen lopullinen kohtalo ratkeaa vain ja ainoastaan ''objektiivisesti oikean todellisuuskäsityksen mukaan'' siitä riippumatta, mitä ihminen itse oli todellisuudesta uskonut.<ref>Ihmisen osaksi tuleva "henkilökohtainen tulos" siis tämän argumentin mukaan kyllä voi riippuakin ihmisen uskosta, mutta ''tuloksen ratkaiseva tekijä'' (perimmäinen totuus olemassaolon luonteesta) on ihmisten kannanotoista riippumaton.</ref>
Pascalin peliteorian lähtökohta-asetelma on sellainen, että pidettäessä Jumalan olemassaoloa avoimena kysymyksenä, johon itse kunkin on kuitenkin loogisesti välttämätöntä ottaa jokin kanta,<ref>Vaikka onkin periaatteessa mahdollista välttää lausumasta asiasta mitään mielipidettä, on aivan eri asia elää elämäänsä ikään kuin Jumala olisi todellisesti olemassa kuin ikään kuin Jumalaa ei olisikaan. Käytännössä siis agnostikkokin "asettaa panoksensa" joko teismin tai ateismin puolelle.</ref> inhimillisen elämän voi katsoa muistuttavan uhkapeliä, jossa panokset asetetaan jollekin mahdollisista vaihtoehdoista, nimittäin todellisuuskäsityksistä, mutta itse pelin lopputulos ei ole ihmisen päätettävissä – kunkin ihmisen lopullinen kohtalo ratkeaa vain ja ainoastaan ''objektiivisesti oikean todellisuuskäsityksen mukaan'' siitä riippumatta, mitä ihminen itse oli todellisuudesta uskonut.<ref>Ihmisen osaksi tuleva "henkilökohtainen tulos" siis tämän argumentin mukaan kyllä voi riippuakin ihmisen uskosta, mutta ''tuloksen ratkaiseva tekijä'' (perimmäinen totuus olemassaolon luonteesta) on ihmisten kannanotoista riippumaton.</ref>
Rivi 27: Rivi 27:


* Ja ennen kaikkea: jos Jumalaa ei ole eikä henkilö usko häneen, tämä ei tosin häviä mitään – muttei myöskään voita mitään.  
* Ja ennen kaikkea: jos Jumalaa ei ole eikä henkilö usko häneen, tämä ei tosin häviä mitään – muttei myöskään voita mitään.  


== Täydentäviä näkökohtia ==
== Täydentäviä näkökohtia ==
Rivi 68: Rivi 69:
Ateistiksi kääntymisen ymmärrettävänä perusteluna voisi pitää totuuden seuraamista ehdoitta. Jos siis todistusaineisto vastaansanomattomalla tavalla osoittaisi, ettei mitään jumalia ole olemassa, niin tätä voisi pitää hyvänä syynä kääntyä ateistiksi. On kuitenkin varsin helppo havaita, ettei mitään varsinaisia jumalattomuustodistuksia ole olemassa. Yksittäisiä teistisiä uskomuksia vastaan on kyllä esitetty monia argumentteja, mutta juuri ateismiin uskomisen perusteeksi tarjotaan yleensä [[tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamista]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref> Ateisti voi siis sanoa, että teistin tulisi todistaa Jumalan olemassaolo, ennen kuin hänen olisi järkevää uskoa siihen. Jos teisti sitten tarjoaa jonkun [[Jumalan olemassaolo|perusteen]] Jumalan olemassaololle, ateisti voi syyttää teistiä [[aukkojen Jumala]]an vetoamisesta ja todeta ettei todiste ole riittävän hyvä. Ateistin on käytännössä aina mahdollista keksiä [[Naturalistien paniikkiratkaisut|vaihtoehtoinen selitys]] todistusaineistolle, tai sitten hän voi todeta, ettei asiaa vielä tiedetä, niin kauan kuin Jumala olisi ainoa ratkaisu ongelmaan. Jos ateistilta sitten kysyy, että minkälainen todiste riittäisi, jotta Jumalan olemassaoloa voisi pitää uskottavana, ateisti saattaa tähän vastata, että Jumala kyllä tietäisi [[Ateismin falsifioitavuus|mikä olisi riittävä todiste]] ja esittäisi sen varmasti, jos olisi olemassa. Tähän päälle voi vielä kysyä: [["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]] Tämän retoriikan jäljiltä tulee kuitenkin huomata, ettei ateismille ole edelleenkään esitetty ainoatakaan järjellistä todistetta. Tietämättömyyteen vetoaminen on nimittäin argumentointivirhe.
Ateistiksi kääntymisen ymmärrettävänä perusteluna voisi pitää totuuden seuraamista ehdoitta. Jos siis todistusaineisto vastaansanomattomalla tavalla osoittaisi, ettei mitään jumalia ole olemassa, niin tätä voisi pitää hyvänä syynä kääntyä ateistiksi. On kuitenkin varsin helppo havaita, ettei mitään varsinaisia jumalattomuustodistuksia ole olemassa. Yksittäisiä teistisiä uskomuksia vastaan on kyllä esitetty monia argumentteja, mutta juuri ateismiin uskomisen perusteeksi tarjotaan yleensä [[tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamista]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref> Ateisti voi siis sanoa, että teistin tulisi todistaa Jumalan olemassaolo, ennen kuin hänen olisi järkevää uskoa siihen. Jos teisti sitten tarjoaa jonkun [[Jumalan olemassaolo|perusteen]] Jumalan olemassaololle, ateisti voi syyttää teistiä [[aukkojen Jumala]]an vetoamisesta ja todeta ettei todiste ole riittävän hyvä. Ateistin on käytännössä aina mahdollista keksiä [[Naturalistien paniikkiratkaisut|vaihtoehtoinen selitys]] todistusaineistolle, tai sitten hän voi todeta, ettei asiaa vielä tiedetä, niin kauan kuin Jumala olisi ainoa ratkaisu ongelmaan. Jos ateistilta sitten kysyy, että minkälainen todiste riittäisi, jotta Jumalan olemassaoloa voisi pitää uskottavana, ateisti saattaa tähän vastata, että Jumala kyllä tietäisi [[Ateismin falsifioitavuus|mikä olisi riittävä todiste]] ja esittäisi sen varmasti, jos olisi olemassa. Tähän päälle voi vielä kysyä: [["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]] Tämän retoriikan jäljiltä tulee kuitenkin huomata, ettei ateismille ole edelleenkään esitetty ainoatakaan järjellistä todistetta. Tietämättömyyteen vetoaminen on nimittäin argumentointivirhe.


On siis naiivia kuvitella, että ateismiin uskottaisiin, koska sen tiedettäisiin olevan totta. Useimmat ateistit myöntävätkin olevansa tietojensa puolesta agnostikkoja<ref>Tällainen ateisti ei siis katso voivansa mennä kannanmäärityksessään Jumalan olemassaolokysymykseen agnostikkoa pitemmälle sillä perusteella, että tietäisi tätä enemmän, vaan ateismi on hänelle lähinnä tunteen ja tahdon asia: agnostikko katsoo sietävänsä ajatuksen Jumalan mahdollisesta olemassaolosta ja voivansa mukautua siihen, tällainen ateisti ei. Tunnettu ateistifilosofi Thomas Nagel on suoraan todennutkin, ettei tahdo todellisuuden olevan sellainen kuin teistit ajattelevat sen olevan.</ref>: heillä ei mielestään ole riittävää tietoa uskoakseen jumalaan eikä toisaalta riittävää tietoa todistaakseen, ettei jumalia ole. Jos asiaa ei voida ratkaista puhtaasti tiedollisilla argumenteilla, niin peliteoreettinen lähestymistapa on erittäin perusteltu ja ateismi voidaan hylätä puhtaasti käytännöllisistä syistä.<ref>Tällöin siis kysymys on siitä, paljonko kenenkään järkevästi ajatellen kannattaa riskeerata siksi, ettei tahdo Jumalan olevan olemassa, kun kuitenkin järkensä puolesta tietää ja myöntää, ettei hänen vallassaan ole Jumalan olemassaolon estäminen tai sen seurausten rajoittaminen vaan että loogisesti ottaen itse kunkin ateistin ainoa oikeassa olemisen toivo on siinä, ettei Jumala ehkä olisi olemassa, vaikka hän sitä päinvastoin hartaasti toivoisikin. Tällaisessa tilanteessa oman kannan ratkaiseminen siltä pohjalta, että päättää toimia ikään kuin tietäisi asian olevan niin kuin itse toivoo, vaikka tietää, ettei tätä tiedäkään, voi tosin antaa jonkinlaista subjektiivista tyydytyksen kokemusta ("sainpahan Jumalan viralta edes omassa elämässäni!") mutta ei ole objektiivisessa mielessä järkevää (ei perustu tosiasioihin vaan toiveajatteluun ja täyttää siis esim. Dawkinsin kannattaman "uskonnollisuuden määritelmän").</ref>
On siis naiivia kuvitella, että ateismiin uskottaisiin, koska sen tiedettäisiin olevan totta. Useimmat ateistit myöntävätkin olevansa agnostikkoja tiedon suhteen, eli he toteavat ettei heillä ole riittävää tietoa uskoakseen jumalaan, eikä toisaalta riittävää tietoa todistaakseen ettei jumalia ole. Jos asiaa ei voida ratkaista puhtaasti tiedollisilla argumenteilla, peliteoreettinen lähestymistapa on erittäin perusteltu, ja ateismi voidaan hylätä puhtaasti käytännöllisistä syistä.


Tämän takia ihmisen, joka ei voi olla varma ateismin totuudellisuudesta, ei järkevästi arvioiden kannata missään tilanteessa kääntyä ateistiksi.<ref>Omalta kannalta paremmaksi tiedetyn tilanteen tahallinen vaihtaminen omalta kannalta huonommaksi tiedetyksi on ilmeisen järjetöntä toimintaa.</ref>
Tämän takia ihmisen, joka ei voi olla varma ateismin totuudellisuudesta, ei kannata missään tilanteessa kääntyä ateistiksi.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 76: Rivi 77:
* [[Agnostisismi]]
* [[Agnostisismi]]
* [[Ateismi]]
* [[Ateismi]]
* [[Ateistin vaaka]]
* [[Jumalan olemassaolo]]
* [[Jumalan olemassaolo]]
* [[Teismi]]
* [[Teismi]]
Rivi 86: Rivi 86:


== Viitteet ==
== Viitteet ==
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}
{{viitteet|fontti}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 95: Rivi 95:
*[http://www.update.uu.se/~fbendz/nogod/pascal.htm Arguments against Pascal's Wager]
*[http://www.update.uu.se/~fbendz/nogod/pascal.htm Arguments against Pascal's Wager]
*[http://www.religioustolerance.org/pascal_w.htm Pascal's Wager, ReligiousTolerance.org]  
*[http://www.religioustolerance.org/pascal_w.htm Pascal's Wager, ReligiousTolerance.org]  
*[http://www.philosophyofreligion.info/theistic-proofs/pascals-wager/the-atheists-wager/ The Atheist's Wager, Philosophy of Religion.info]  
*[http://www.philosophyofreligion.info/atheistswager.html The Atheist's Wager, Philosophy of Religion.info]
*[http://www.abarnett.demon.co.uk/atheism/wager.html The Atheist's Wager]
*[http://atheism.about.com/b/a/163779.htm Austin Cline: Atheist's Wager]


[[Luokka:Maailmankatsomus]]
[[Luokka:Maailmankatsomus]]
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)