Muokataan sivua Informaation säilymislaki
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
# Kun näet tämän tekstin ja ymmärrät sen suomenkieliseksi ja vieläpä jotain tiettyä aihetta koko ajan käsitteleväksi, oletus siitä, että se olisi pelkän sattuman satoa, on niin epätodennäköinen, että sen voi huoleti hylätä.<ref>Tälle asialle hänellä on tekninen perustelu ja siihen liittyviä numeerisia tarkasteluja, jotka kuitenkaan eivät ole olennaisia tämän artikkelin tavoitteena olevan kokonaiskuvan saamiseksi asiasta.</ref> | # Kun näet tämän tekstin ja ymmärrät sen suomenkieliseksi ja vieläpä jotain tiettyä aihetta koko ajan käsitteleväksi, oletus siitä, että se olisi pelkän sattuman satoa, on niin epätodennäköinen, että sen voi huoleti hylätä.<ref>Tälle asialle hänellä on tekninen perustelu ja siihen liittyviä numeerisia tarkasteluja, jotka kuitenkaan eivät ole olennaisia tämän artikkelin tavoitteena olevan kokonaiskuvan saamiseksi asiasta.</ref> | ||
# Artikkeli ei siis ole syntynyt sattumanvaraisesti, ei ainakaan yhdellä kertaa. Entä olisiko se voinut syntyä välttämättömyydellä, jonkinlaisen luonnonlain vaikutuksesta?<ref>Tässä yhteydessä tämä mahdollisuus on ymmärrettävä siihen tapaan, että luonnossa vallitsisi jokin sellainen itsestään ja tarkoituksettomasti vaikuttava rajoittava tekijä, joka jotenkin pakottaisi merkkijonot muokkaantumaan tietynlaisiksi, ja tämä artikkeli olisi ainakin osittain aiheutunut tällaisen tekijän vaikutuksesta.</ref> Tätä hypoteesia voi testata kokeellisesti: onko mahdollista kirjoittaa mitä tahansa roskaa ja säilyykö se tietokoneen muistissa sellaisenaan vai pyrkiikö pikku hiljaa muuttumaan jotakin aihetta käsitteleväksi artikkeliksi? Kokeen voi tehdä mielessään tai toteuttaa käytännössä. Jos tavalliset olosuhteet eivät tunnu tässä suhteessa lupaavilta, voi tehdä kehittyneitä koejärjestelyjä, vaikkapa jollain tavalla aiheuttaa tekstitiedoston tallentavalle tietovälineelle jotain häiriötä niin että osa merkeistä vaihtuu toisiksi. Voi tutkia tuloksia: vaikuttavatko muutokset pelkiltä satunnaisilta sotkuilta vai rakentavatko ne itsestään uutta tekstiä, joka ensinnäkin on ymmärrettävää kieltä ja lisäksi jatkaa tai parantelee tekstin juonta? – Tämä ei toimi. Tällaisia säännönmukaisesti tekstejä parantelevia luonnonlakeja ei ole olemassa. Tämän voi ehkä parhaiten tajuta siitä, että tekstitiedostot talletetaan viime kädessä tietovälineelle, jonka jokaisella pienellä informaationsäilytykseen varatulla kolkalla on kaksi mahdollista tilaa<ref>Näitä keskenään vaihtoehtoisia tiloja on tapana merkitä numeroilla 0 ja 1, ja tällaisia kahden vaihtoehdon varaan rakennettuja luku- ja tietojärjestelmiä kutsutaan binäärisiksi, mutta se ei ole tässä yhteydessä kovinkaan olennaista.</ref>. Näiden tietovälineiden muistikapasiteetti<ref>kyky jättää mikä hyvänsä kolkkansa kumpaan vaihtoehtoiseen perustilaansa tahansa ja siihen perustuva kyky kaiken kaikkiaan sisältää mikä hyvänsä näiden perustilojen yhdistelmä</ref> nimenomaan perustuu siihen, ettei mikään luonnonlaki muuttele perustiloja tai niiden yhdistelmiä mihinkään suuntaan: kun kaikki on yhtä mahdollista, mitään yhteistä suuntaa ei ole. Luonnonlait eivät suosi toisia yhdistelmiä toisten kustannuksella<ref>On tosin mahdollista, että esim. magneettisuuteen perustuvan tietovälineen tallentama informaatio ajan mittaan "haalistuu" ja voi olla lopulta mahdotonta enää ottaa selvää, missä tilassa se oli aikanaan ollut eli mitä siihen oli viimeksi tallennettu. Tällainen säännönmukainen muutos ei kuitenkaan parantele tallennettuja tekstejä tai muita sisältöjä vaan päinvastoin tuhoaa ne.</ref>. Siksi ne eivät myöskään saa aikaan sitä, että tekstit pyrkisivät jotenkin kehittymään. | # Artikkeli ei siis ole syntynyt sattumanvaraisesti, ei ainakaan yhdellä kertaa. Entä olisiko se voinut syntyä välttämättömyydellä, jonkinlaisen luonnonlain vaikutuksesta?<ref>Tässä yhteydessä tämä mahdollisuus on ymmärrettävä siihen tapaan, että luonnossa vallitsisi jokin sellainen itsestään ja tarkoituksettomasti vaikuttava rajoittava tekijä, joka jotenkin pakottaisi merkkijonot muokkaantumaan tietynlaisiksi, ja tämä artikkeli olisi ainakin osittain aiheutunut tällaisen tekijän vaikutuksesta.</ref> Tätä hypoteesia voi testata kokeellisesti: onko mahdollista kirjoittaa mitä tahansa roskaa ja säilyykö se tietokoneen muistissa sellaisenaan vai pyrkiikö pikku hiljaa muuttumaan jotakin aihetta käsitteleväksi artikkeliksi? Kokeen voi tehdä mielessään tai toteuttaa käytännössä. Jos tavalliset olosuhteet eivät tunnu tässä suhteessa lupaavilta, voi tehdä kehittyneitä koejärjestelyjä, vaikkapa jollain tavalla aiheuttaa tekstitiedoston tallentavalle tietovälineelle jotain häiriötä niin että osa merkeistä vaihtuu toisiksi. Voi tutkia tuloksia: vaikuttavatko muutokset pelkiltä satunnaisilta sotkuilta vai rakentavatko ne itsestään uutta tekstiä, joka ensinnäkin on ymmärrettävää kieltä ja lisäksi jatkaa tai parantelee tekstin juonta? – Tämä ei toimi. Tällaisia säännönmukaisesti tekstejä parantelevia luonnonlakeja ei ole olemassa. Tämän voi ehkä parhaiten tajuta siitä, että tekstitiedostot talletetaan viime kädessä tietovälineelle, jonka jokaisella pienellä informaationsäilytykseen varatulla kolkalla on kaksi mahdollista tilaa<ref>Näitä keskenään vaihtoehtoisia tiloja on tapana merkitä numeroilla 0 ja 1, ja tällaisia kahden vaihtoehdon varaan rakennettuja luku- ja tietojärjestelmiä kutsutaan binäärisiksi, mutta se ei ole tässä yhteydessä kovinkaan olennaista.</ref>. Näiden tietovälineiden muistikapasiteetti<ref>kyky jättää mikä hyvänsä kolkkansa kumpaan vaihtoehtoiseen perustilaansa tahansa ja siihen perustuva kyky kaiken kaikkiaan sisältää mikä hyvänsä näiden perustilojen yhdistelmä</ref> nimenomaan perustuu siihen, ettei mikään luonnonlaki muuttele perustiloja tai niiden yhdistelmiä mihinkään suuntaan: kun kaikki on yhtä mahdollista, mitään yhteistä suuntaa ei ole. Luonnonlait eivät suosi toisia yhdistelmiä toisten kustannuksella<ref>On tosin mahdollista, että esim. magneettisuuteen perustuvan tietovälineen tallentama informaatio ajan mittaan "haalistuu" ja voi olla lopulta mahdotonta enää ottaa selvää, missä tilassa se oli aikanaan ollut eli mitä siihen oli viimeksi tallennettu. Tällainen säännönmukainen muutos ei kuitenkaan parantele tallennettuja tekstejä tai muita sisältöjä vaan päinvastoin tuhoaa ne.</ref>. Siksi ne eivät myöskään saa aikaan sitä, että tekstit pyrkisivät jotenkin kehittymään. | ||
# Lupaavin ehdotus on tietenkin näiden edellisten yhdistelmä. Mitenkä siis olisi, jos jokin satunnainen muutos ensin muuttelisi tekstejä ja jokin säännönmukainen prosessi sitten valikoisi näin syntyneistä teksteistä kehityskelpoisimmat jatkoon ja tätä kaksiosaista prosessia toistettaisiin toistamistaan? Eikö tällä tavoin voitaisi saada aikaan miten lennokkaita artikkeleita hyvänsä? – On kyllä mahdollista parannella tekstejä sillä tavoin, että sattumanvarainen prosessi tuottaa jotain ja vaikkapa ihminen valikoi siitä ne osat, jotka haluaa, ja lähettää loput "uudelleen arvottaviksi". Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että ihminen tietää, millaisen lopputuloksen haluaa saada näin aikaan. Jos tilalla on pelkkä säännönmukainen välttämättömyys, sillä ei ole kykyä valikoida syntyneitä välivaiheita jonkin päämäärän saavuttamiseksi, ellei sen takana ole joku, joka on nähnyt tämän päämäärän ja rakentanut sen saavuttamiseen sopivat monimutkaiset | # Lupaavin ehdotus on tietenkin näiden edellisten yhdistelmä. Mitenkä siis olisi, jos jokin satunnainen muutos ensin muuttelisi tekstejä ja jokin säännönmukainen prosessi sitten valikoisi näin syntyneistä teksteistä kehityskelpoisimmat jatkoon ja tätä kaksiosaista prosessia toistettaisiin toistamistaan? Eikö tällä tavoin voitaisi saada aikaan miten lennokkaita artikkeleita hyvänsä? – On kyllä mahdollista parannella tekstejä sillä tavoin, että sattumanvarainen prosessi tuottaa jotain ja vaikkapa ihminen valikoi siitä ne osat, jotka haluaa, ja lähettää loput "uudelleen arvottaviksi". Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että ihminen tietää, millaisen lopputuloksen haluaa saada näin aikaan. Jos tilalla on pelkkä säännönmukainen välttämättömyys, sillä ei ole kykyä valikoida syntyneitä välivaiheita jonkin päämäärän saavuttamiseksi, ellei sen takana ole joku, joka on nähnyt tämän päämäärän ja rakentanut sen saavuttamiseen sopivat monimutkaiset säännömukaisuudet, esimerkiksi tietokoneohjelman, joka muokkaa tekstejä ohjelmoijan näkemysten mukaisiksi. Olisi esimerkiksi mahdollista laatia ohjelma, joka arpoisi satunnaisen merkkijonon, joka olisi tämän artikkelin pituinen, vertaisi sitä tähän artikkeliin, ja jos ne olisivat samanlaiset, pysähtyisi, muussa tapauksessa arpoisi uudelleen. Tämä ohjelma ei periaatteessa pysähtyisi ennen kuin olisi saanut arvotuksi juuri tämän artikkelin kopion. Sattuma (arpominen) ja välttämättömyys (ohjelman suorittama vertailu ja lopetusehto) pystyisivät siis tuottamaan tämän tekstin. Nimittäin siinä tapauksessa, että arvonta ehdittäisiin suorittaa tarpeeksi monta kertaa, jotta "päävoitto" (tämä teksti) ehtisi tulla tulokseksi. Nyt voidaan kuitenkin osoittaa, että se olisi niin epätodennäköistä, ettei ole syytä olettaa sen koskaan<ref>jymypaukku- tai sitä suppeamman kosmologian puitteissa</ref> onnistuvan. Jos deterministinen algoritmi voisikin valita ja kiinnittää pienempiäkin tekstinosia, tavoite kuitenkin voitaisiin saavuttaa, tarpeeksi pienillä osilla<ref>jos vaikka jokainen kirjainkin voitaisiin valita ja kiinnittää muista riippumatta</ref> jo varsin helpostikin. | ||
# Edelläsanottu ei kuitenkaan kumoa ISL:ää vaan päinvastoin vahvistaa sen. Tällainen yhdistelmä tosin onnistuisi tuottamaan tämän tekstin kopion, mutta onnistumisen hintana olisi se, ettei se pystyisikään tuottamaan mitään muuta. Tämän tekstin kopio tuotettaisiin yhtä varmasti kuin jos teksti kopioitaisiin suoraan ilman mitään arpomisia. Tekstiä ei liioin voitaisi tuottaa ilman valmista mallia. Uutta artikkelia ei siis syntyisikään, vaan pelkkä olemassaolleen artikkelin kopio. Kun ei ylipäänsäkään syntyisi mitään uutta, ei tietenkään syntyisi mitään uutta MTI:täkään. | # Edelläsanottu ei kuitenkaan kumoa ISL:ää vaan päinvastoin vahvistaa sen. Tällainen yhdistelmä tosin onnistuisi tuottamaan tämän tekstin kopion, mutta onnistumisen hintana olisi se, ettei se pystyisikään tuottamaan mitään muuta. Tämän tekstin kopio tuotettaisiin yhtä varmasti kuin jos teksti kopioitaisiin suoraan ilman mitään arpomisia. Tekstiä ei liioin voitaisi tuottaa ilman valmista mallia. Uutta artikkelia ei siis syntyisikään, vaan pelkkä olemassaolleen artikkelin kopio. Kun ei ylipäänsäkään syntyisi mitään uutta, ei tietenkään syntyisi mitään uutta MTI:täkään. | ||
