Muokataan osiota sivusta Clarita Villaneuvan riivaustapaus

== Apologeettinen näkökulma ==
 
=== Tapaus ja naturalisti ===

Tapaus on epäilemättä haaste yliluonnollisuuden kieltävälle maailmankatsomukselle. Suomalainen filosofi Ilkka Niiniluoto korostaa, että "silloinkin, kun 'luonnollista' selitystä ei ole vielä löydetty, sen etsimisen jatkaminen on parempi vaihtoehto kuin 'yliluonnollisiin' selityksiin turvautuminen."<ref>Lainaus Pihkala Juha (1992) Johdatus Dogmatiikkaan, Weilin-Göös, s. 20</ref> Tällaisen ennakko-oletuksen vaaliminen sulkee periaatteessa yliluonnollisen pois maailmankatsomuksesta huolimatta mistä tahansa todisteesta. Henkilökohtaisesti pidän juutalaiskristillisen teologian tulkintaa tapahtumasta vakuuttavimpana. Oletus aineettomasta persoonallisuudesta on mielestäni tässä tapauksessa kaikkein selvin ja yksinkertaisin selitys. Tämä taas luo uuden (tai paremminkin ikivanhan) näkökulman esimerkiksi Evankeliumeihin. Miksi epäillä Jeesuksen eksorkismikertomusten historiallista tarkkuutta, jos nykyäänkin tapahtuu identtisiä ilmiöitä? Tämä "Troeltchin analogia-periaatteeseen" perustuva yksinkertainen päättely on sekä tiedostettuna että tiedostamattomana historian tutkimuksessamme.<ref>Teoreettista pohdintaa tästä kysymyksestä. Craig William Lane (1994) Reasonable Faith, Crossway Books ja Habermas Gary "Did Jesus Perform Miracles" in Jesus Under Fire (1995) ed. by Moreland J. P. & M. Wilkins, Zondervan, Grand Rapids</ref> Darwinistiselle evoluutioteoriallekin tässä ilmiössä on melkoinen haaste. Miten nämä oliot ja esimerkiksi kyky puhua kieltä sitä osaamatta kehittyvät sattuman tuottamien mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla? Jos taas joudumme toteamaan, että maailmankaikkeudessa on aineettomia älyllisiä voimia, jotka voivat vaikuttaa aineelliseen ulottuvuuteen, evoluutioteorian taustafilosofiat joutuvat uuden tarkastelun alle.<ref>Evoluutioteoriasta suomeksi Scherer S., Junker R. ja M. Leisola (2000) Evoluutio-Kriittinen analyysi, Data-kirjat ja englanniksi Dembski William (toim) (1998) Mere Creation, InterVarsity, Downers Grove.</ref>
 
=== Tapaus ja pluralismi ===

Demokraattisen yhteiskuntamme muotiaatteena on suvaitsevaisuus ja tätä myötäillen ajatus uskonnollisesta pluralismista on ymmärrettävä. "Jokainen tulee uskollaan autuaaksi" ja "uskonnot ovat vain eri teitä saman jumalan luokse" kuvaavat hyvin tätä ajattelutapaa.<ref>Kts. Johnson Keith "Vievätkö kaikki tiet taivaaseen?" www.go.to/nuoret ja Kankaanniemi Matti "Jotkut uskovat erilailla" www.go.to/nuoret </ref> Vaikka Hollywood markkinoi tehokkaasti ajatusta kauniista uskonnollisista kokemuksista erilaisten uskonnollisten käsitysten puitteissa, tämänkaltaiset tapaukset osoittavat myös "pahan" olemassaolon. Merkittävän suuri todistusaineisto yhdistää okkultismin ja demonisaation toisiinsa, mikä herättää kysymyksiä monien uskonnollistyyppisten käytäntöjen "hyvyyden pinnallisuudesta".<ref>Saksalaisen teologin Kurt Kochin tutkimukset osoittavat selvästi tämän yhteyden. Lisää aiheesta tulossa kirjassa Kankaanniemi Matti & Päivi Niemi "Johdatus demonologiaan ja hengelliseen sodankäyntiin" ilmeisesti keväällä 2002.</ref> Tapaus haastaa meitä arvioimaan erilaisten uskonnollisten kokemusten "lähdettä".
 
==== Tapaus ja kristityt ====

Myös kristityille tapaus luo haasteita. Jos ja kun hengellinen ulottuvuus on todellinen ja kristityillä on "potentiaalia" tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin, demonisiin tai muihin, eikö meidän tulisi orientoitua elämässämme sen mukaisesti. Kirkkoisä Tertullianus kehotti kristittyjä välttämään pakanallista teatteriviihdettä ja tämän sijasta "ajaa ulos riivaajia, parantaa sairauksia, etsiä ilmestyksiä ja elää Jumalalle".<ref>Tertullianus Spectacles, Ch. 29.</ref> Kuuntelin eilen KAN-kodin johtajan Mikko Vähä-Lassilan sunnuntaisaarnaa seurakunnassamme ja totesin tämän olevan sitä kristillisyyttä mitä Luukkaan evankeliumi meille pyrkii opettamaan. Tämä yksinkertaisella evankeliumilla varustettu pohjalainen käy perkeleellisiä rakennelmia vastaan samalla raivolla kuin Jaakko Ilkan nuijasoturit omia vihollisiaan. Viinan ja huumeiden höyryttämä Suomi kaipaa kristittyjä, jotka elävät siinä voimassa, jonka Jeesus itse heille on luvannut.

{{viestipohja |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaanniemen]] artikkelin ''Erään riivaustapauksen analyysi'' sisältöä tekijän luvalla.}}