Muokataan osiota sivusta Kulttuuriset myytit

== Tehokkuusajattelun pyhyys ==

Esimerkkinä tällaisesta pyhyyden tunteita herättävästä kohteesta Ellul mainitsee modernin ihmisen suhtautumisen tehokkuusajattelun hallitsemaan järkiperäiseen suunnitteluun ja sen moniin teknisiin ilmenemismuotoihin. Tieteen myyttiin liittyy läheisesti oletus, että kaikki ihmisen ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä järkiperäisesti kehitettyjä menettelytapoja, joilla pyritään maksimaaliseen tehokkuuteen. Järkiperäisesti suunnitellut tekniset menettelytavat ovat  perimmäinen todellisuus siinä mielessä, että niillä on oma oikeutuksensa eikä niitä voida alistaa enää mihinkään perustavampaan arviointiin. Ihminen odottaa "pelastusta" ja ongelmiensa ratkaisua siitä, että  kokonaisvaltaisesti sovellettu tehokkuusajattelu ulotetaan elämän kaikille alueille. Tällä tavalla tuotetut tekniset ratkaisut tuottavat jatkuvasti uusia "ihmeitä", jotka muuttavat ihmisen elämän ja avaavat hänelle koko ajan uusia mahdollisuuksia. Erilaisten tekniikoiden kehitys näyttäisi olevan ainoa ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin, ainoa realistinen pelastustie. Tehokkaat menettelytavat määrittelevät ihmiselämän rajat ja säännöt, koska tekniikan sääntöjen rikkominen estää kehitystä. Tekniikan kautta tulee myös mahdolliseksi määritellä hyvän alue, koska tekniikan kehitys on hyvä sinänsä ja sitä voidaan käyttää kriteerinä, sille, mikä on oikeaa ja hyvää.<ref>Ellul 1975, s. 66</ref>

Tehokkuusajattelusta ja sen varaan rakennetuista teknisistä menettelytavoista on tullut myyttisen tietoisuuden perustana oleva "pyhän alue", ihmiselämän orientaatioperusta, jota ei voida kyseenalaistaa. Sen kautta moderni ihminen määrittelee itsensä ja oppii tuntemaan itsensä. Tekniikka on ihmetystä herättävä vallan väline, joka on salaperäinen ja maaginen. Teknologia ilmaisee ihmisen voimaa. Ilman teknologiaa ihminen tuntisi itsensä avuttomaksi, hän ei olisi enää sankari eikä nero. Teknologia takaa ihmiselle turvallisen ja hyvän tulevaisuuden ja siksi se määrittelee kehityksen ja kasvun järjestyksen.<ref name="Ellul">Ellul 1975, s. 74-75</ref>

Tehokkuusajattelun pohjalle rakennetun tekniikan kautta nykyihminen määrittelee itsensä ja alkuperänsä. Hän on homo faber. Tämän käsityksen mukaan ihmisestä tuli ihminen vasta kun hänestä tuli faber, teknikko. Pyrkimys määritellä omaa alkuperäänsä tekniikan kautta osoittaa, että tekniikassa ihminen kokee pyhän alueen. Koneiden kansoittamassa maailmassa ihminen näkee ihmisyyden alkavan siitä, kun ensimmäiset koneet keksitään. Ihminen kokee itsensä ensisijaisesti tekniikan luojaksi. Tämä näkyy esimerkiksi sellaisessa tavassa kirjoittaa historiaa, jossa olennaisena juonena pidetään teknologian kehitystä. Ihmisen historia on tekniikan asteittaista kehittymistä. Tämä historia on näennäisesti uskonnotonta, mutta itse asiassa tekniikasta on tullut pyhyyden ja palvonnan kohde, jonka kautta ihminen määrittelee itsensä.<ref name="Ellul" />

Uskonnolliseksi tekniikan palvonnan tekee se, että ihmisen usko tekniikan mahdollisuuksiin ylittää sen, mitä tekniikalta voidaan realistisesti odottaa. Tehokkuusajattelun varaan rakentuvat järkiperäiset menettelytavat voivat ratkaista aineellisen tason ongelmia. Opetusteknologian kautta on mahdollista luoda tehokkaita opetuspaketteja, jotka voidaan toteuttaa periaatteessa samanlaisina kaikkialla. Uskonnollisen tekniikan, esimerkiksi erilaisten mietiskelytekniikoiden avulla on mahdollista luoda intensiivinen ilmapiiri, yhteisöllisyyden tunne, ekstaattisia kokemuksia, vapautuminen sosiaalisesta minästä. Kuitenkin ihmisen perimmäiset ongelmat ovat paljon syvemmällä. Tekniikka voi tarjota hoitoja oireisiin, mutta se ei tarjoa ihmiselle vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta. Tekniikka on järjestyksen periaate, mutta samalla se näyttäisi kaventavan ihmisen luovuuden mahdollisuuksia, koska ihmisen täytyy mukautua teknisiin ohjeisiin. Opetusteknologia tekee mahdolliseksi suunnitella opetus pienintä yksityiskohtaa myöten tehokkaaksi opetuspaketiksi, mutta samalla se rajoittaa opettajan ja oppilaiden vapautta. Teknologia on ihmisen luomusta mutta samalla se näyttää myös kahlitsevan ihmistä tavalla, jonka ihmiset lopulta alkavat kokea sietämättömäksi. Ihmisistä on sietämätöntä elää elämänsä tehokkuuden ehdoilla. Siksi ihmiselle syntyy tarve kapinoida teknologian luomaa järjestystä vastaan. Opetuksen alueella tämä kapina ilmenee ajattelutavoissa, joissa korostetaan oppijoiden vapaata luovuutta ja itseohjautuvuutta. 

Yleisemmin kulttuurissa tämä kapina ilmenee nykyaikana seksuaalisuuden kautta. Tässä kapinassa ei ole kyse pelkästään seksuaalisen vapauden vaatimuksesta vaan rajojen rikkomisesta sinänsä, teknisen järjestyksen vastapoolina olevan pyhäksi koetun asian ilmentämisestä.