Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Konstruktivismi ja empirismi ==

Radikaalin konstruktivismin piirissä on ensinnäkin tavallista asettaa konstruktivismi ja empirismi toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi. Tällainen vastakkainasettelu ei kuitenkaan tee oikeutta niiden suhteelle. Vaikka '''empirismi''' olettaakin, että tiedon perusainekset (aistivaikutelmat) saadaan kokemuksesta, ihmismielen aktiivista panosta tarvitaan ainesten yhdistelemiseen ja kokonaiskuvan rakentamiseen. Empirististen näkemysten erot koskevat sitä, miten valmiiksi hahmottuneena todellisuus avautuu kokemukselle. Empiristinen näkemys ei siis sulje pois aktiivista tiedollista konstruointia, joten empirismi ja konstruktivismi eivät ole toisiaan poissulkevia näkemyksiä.

Australialaisen filosofin '''Wallis Suchting'''in mukaan konstruktivistinen tiedonkäsitys ei ole vastakkainen empirismille vaan yksi empirismin muoto.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suchting, W.A. | Otsikko = Constructivism Deconstructed | Julkaisu = Science & Education | Ajankohta = 1992 | Numero = 1 (3) | Sivut = 247}}</ref> Se on subjektiivista empirismiä, johon on liitetty joitakin vaikutteita '''Jean Piaget'''ilta ja '''Thomas S. Kuhn'''ilta. Subjektiivisen empirismin edustaja '''David Hume''' (1711-1776) ajatteli, että ihminen voi perimmältään tietää vain sen, millaisena maailma ilmenee hänelle. Ihmisellä ei ole tietoa siitä, millainen maailma on todella. Subjektiivisen empirismin ydinajatuksena on kysymys: "Jos tietomme tajunnan ulkopuolisesta maailmasta välittyy täysin sitä esittävien havaintojen kautta, eikö tulisi johdonmukaisesti päätellä, että tietomme kokonaan rajoittuu näihin havaintoihin? Voiko ihminen tietää mitään muuta kuin omat aistivaikutelmansa?"<ref>McCarty, L. P. & Schwandt, T. A. "Seductive Illusions: Von Glasersfeld and Gergen on Epistemology and Education" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = D.C. Phillips (toim.) | Nimeke = Constructivism in Education | Julkaisija = Chicago: NSSE | Vuosi = 2000 | Sivu = 44 }}</ref>

Humen ja tietoteoreettisten konstruktivistien edustamassa tiedonkäsityksessä ei ole mitään uutta. Sitä ei ole edes pidettävä kovin kehittyneenä käsityksenä inhimillisestä tiedosta, koska se ei pysty tekemään oikeutta sille, että pystymme käytännössä toimimaan havaintojemme pohjalta. Nykyisessä tietoteoreettisessa keskustelussa sille on esitetty useita merkittäviä vaihtoehtoja, jotka eivät kohtaa konstruktivismin ongelmia.<ref>Ks. {{Kirjaviite | Tekijä = Lammenranta, M. | Nimeke = Tietoteoria | Julkaisija = Tampere: Gaudeamus | Vuosi = 1993}}</ref>

''Konstruktivistinen tiedonkäsitys'' ei siten ole vastakkainen empirismille, vaan ''yksi subjektiivisen empirismin muoto''. Konstruktivismin ''vastakohta'' on ''realistinen'' oletus, jonka mukaan ihmisen tiedolliset valmiudet soveltuvat niin hyvin tehtäväänsä, että niiden avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Realismi'''n mukaan erilaisista lähtökohdista luotuja käsityksiä ja teorioita voidaan arvioida yleispätevillä kriteereillä tarkoituksena saada selville, miten oikean kuvan ne antavat todellisuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lammenranta, M. | Nimeke = Tietoteoria | Julkaisija = Tampere: Gaudeamus | Vuosi = 1993 | Sivu = 60 }}</ref> Tiedollisten kokonaisuuksien opettaminen on mielekästä, vaikka käsitykset muuttuvat ja kehittyvät tutkimuksen edistyessä.