Muokataan osiota sivusta The Myth of Religious Neutrality (kirja)

== Postmodernismin uskonnollisuus ==

Uskonnollinen lähtökohta ilmenee myös Jacques Derridan ajattelussa. Hän sanoo todellisuuskäsityksensä perustana olevan tekijän, jolla on tietyllä tavalla ehdoton merkitys: ”se julistetaan minulle, pyyhkäisee ylitseni ja ottaa minut valtaansa – – Se tulee minulle ylhäältä sellaisen velvoitteen muodossa, joka ei koskaan jätä minua rauhaan – – Se on kaikkein kieltämättömimmin todellista”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Borradori, Giovanna | Nimeke = Philosophy in a Time of Terror: Dialogues with Jürgen Habermas and Jacues Derrida | Julkaisija = Chicago: University of Chicago Press | Vuosi = 2003 | Sivu = 134 }}</ref>

Vaikka Derrida kieltää periaatteessa kaikki ehdottomat lähtökohdat, hän kuitenkin intuitiivisesti luottaa johonkin sellaiseen, mikä hänen kokemuksessaan saa ehdottoman merkityksen. Ilman tällaista lähtökohtaa hän ei pystyisi pääsemään ajattelussaan liikkeelle: ilman lähtökohtaa hän joutuisi luopumaan ajattelusta ja perusteiden esittämisestä. 

Richard Rortyn mukaan meidän tulisi “pyrkiä pääsemään siihen, että emme enää palvo mitään, emme pidä mitään näennäisjumaluutena, vaan kohtelemme kaikkea – kieltämme, omaatuntoamme, yhteisöämme – ajan ja sattuman tuotoksena. Tähän pääseminen olisi, Freudin sanoin ilmaisuna, ’kohdella sattumaa arvollisena määräämään kohtalomme’.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rorty, Richard | Nimeke = Contingency, Irony and Solidarity | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 1989 | Sivu = 22 }}</ref> Tästä kehotuksesta huolimatta Rorty määrittelee todellisuuden perimmäisen luonteen sattumanvaraiseksi tavalla, joka ilmentää tietynlaista uskonnollista perusvakaumusta. Vaikka kaikki muut uskomukset pitää suhteuttaa käytännöllisiin tarpeisiin, fysikaalis-biologinen todellisuus ja darwinistinen evoluutio ovat hänen mielestään tosia sellaisessa mielessä, jossa meidän ei ole mahdollista muuten tietää mitään. Hän sanoo olevansa näkemykseltään lähellä pragmatisteja, joiden ”lähtökohtana on darwinistinen selitys ihmisistä eläiminä, jotka tekevät parhaansa selvitäkseen ympäristössään – pyrkivät parhaansa mukaan kehittämään työkaluja, jotka tekevät heille mahdolliseksi nauttia enemmän mielihyvää ja kokea vähemmän kipua.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rorty, Richard | Nimeke = Contingency, Irony and Solidarity | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 1989 | Sivu = 38 }}</ref> Yhtäältä Rorty väittää, että emme voi tietää minkään uskomuksen vastaavan todellisuutta. Toisaalta Rorty väittää meidän tietävän varmasti, että darwinistinen kuvaus biologisesta evoluutiosta vastaa todellisuutta. Darwinismi on hänelle se ehdoton lähtökohta, josta lähtien hän perustelee vakaumustaan, että emme voi tietää mitään. Darwinismi saa hänen näkemyksessään uskonnollisen vakaumuksen luonteen.