Muokataan osiota sivusta Kulttuuriset myytit

== Mielikuvayhteiskunta ja pyhyyden kokemukset ==

Ellulin mukaan aikamme myyttien taustalla vaikuttaa peitetysti tietty käsitys inhimillisen olemassaolon ehdottomasta perustasta ja siihen kohdistuvasta uskon vakaumuksesta. Tämä käsitys ei ole seurausta järkiperäisestä päättelyprosessista, vaan sillä on itsestäänselvyyden asema ilman mitään varsinaisia todisteita. Kuitenkin tämän oletetun ehdottoman perustan valossa arvioidaan koko inhimillistä todellisuutta ja arvotetaan sitä hyväksi tai pahaksi, oikeaksi tai vääräksi, edistykselliseksi tai taantumukselliseksi. Jossakin mielessä nämä ehdottoman totuuden ja itsestäänselvyyden aseman saaneet perusmielikuvat ovat ottaneet perinteisten uskontojen aseman. Siksi Ellul<ref>Ellul 1975</ref> puhuu tässä yhteydessä länsimaisen sekulaarin ihmisen uskonnollisuudesta ja pyhän kokemuksesta. Moderni länsimainen ihminen ei saa pyhän kokemuksia niinkään perinteisten uskontojen välityksellä, vaan esimerkiksi ihaillessaan tekniikan ja tieteen uusimpia saavutuksia tai rikkoessaan perinteen asettamia rajoja ja kokiessaan siitä seuraavaa vapauden tunnetta.

Yksi tapa yrittää tunnistaa modernin uskonnollisuuden peitettyjä muotoja on ottaa lähtökohdaksi perinteisten uskontojen tehtävät ja miettiä, millä tavalla ne toteutuvat modernissa maailmassa. Ensinnäkin uskonnon tehtävänä on käsitellä ihmisen pelkoja, ahdistusta ja rajallisuutta. Se tarjoaa lohdutusta, toivoa ja kyvyn ylittää inhimillisiä rajoituksia. Ihminen saa elämänsä perustaksi jotakin varmaa ja luotettavaa, joka ei riipu hänestä itsestään ja hänen heikkoudestaan. Hän saa joukon takuita ja varmuuksia.<ref name="Ell">Ellul 1975, s. 126-127</ref>

Nämä takuut eivät toimi pelkästään suhteessa nykyisyyteen vaan myös suhteessa tulevaisuuteen. Jokainen uskonto sisältää pyrkimyksen vaikuttaa tulevaisuuteen ja ennustuksen siitä, mitä pitää tapahtua. Tämän tiedon, varmuuden ja lohdutuksen takia uskonnollisuuteen sisältyy ehtymätön liike ahdistuksen ja lohdutuksen välillä. Uskonnon tarjoama lohdutus tuottaa samalla ahdistusta, koska niitä voimia joista ihminen etsii lohdutusta ei voida täysin tuntea tai täysin hallita.

Uskonnon tehtävänä on myös antaa kokonaisvaltainen selitys maailmasta ja elämästä. Tämän ei tarvitse tapahtua älyllisellä ja järjestelmällisellä tavalla. Ihminen ei voi kuitenkaan elää täysin järjettömässä maailmassa. Uskonto tarjoaa kertomuksen, jonka valossa ihminen löytää paikkansa maailmassa ja kokee elämällään olevan jonkinlaisen merkityksen. Tässä kohdassa ilmenee läheinen suhde uskonnollisen ja myyttisen välillä.<ref name="Ell" />