Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Radikaali konstruktivismi ==

Konstruktivistinen tietoteoria saa erilaisia muotoja sen mukaan, korostetaanko yksilön vai yhteisön merkitystä tiedon rakentamisen prosessissa. Seuraavaksi käsitelty radikaali konstruktivismi korostaa yksilön luovan panoksen merkitystä omien tietorakenteidensa kehittämisessä. 

Radikaali konstruktivismi yhdistää konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja konstruktivistisen tiedonkäsityksen. Sen tunnetuin edustaja on Ernst von Glasersfeld. Von Glasersfeldin konstruktivistinen tiedonkäsitys ja siihen liittyvä todellisuuskäsitys voidaan kiteyttää seuraaviin periaatteisiin<ref> Matthews, M. R.: "Appraising Constructivism in Science and Mathematics Education" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = D. C. Phillips (toim.) | Nimeke = constructivism in Education | Julkaisija = Chicago: NSSE | Vuosi = 2000 | Sivu = 172 }} Vrt. Nola, R.: "Constructivism in Science and in Science Education" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Matthews, M.R. (toim.) | Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination | Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers | Vuosi = 1998 | Sivu = 46 }}</ref>: 

# Tiedon kohteena ei ole havainnoitsijoista riippumaton maailma. Vaikka havainnoitsijoista riippumaton maailma on olemassa, ihminen ei voi saada siitä tietoa. 
# Totuuden vastaavuusteoria (korrespondenssiteoria) on virheellinen. Ei ole mahdollista verrata ihmisten käsityksiä ja niiden kohteena olevan maailman asiaintiloja ja sillä tavalla varmistaa käsitysten todenperäisyyttä.
#Yksilöt rakentavat tiedollisia käsityksiään historiallisessa ja kulttuurisessa viitekehyksessä, joka ratkaisevasti vaikuttaa heidän käsitystensä muodostumiseen. Heidän käsityksensä heijastelevat enemmän tätä viitekehystä kuin tiedon kohteena olevaa todellisuutta.
#Tieto viittaa yksilön kokemukseen, ei maailmaan. Yksilön tiedolliset rakennelmat ovat yritystä tehdä selkoa hänen tavastaan kokea maailma. Koska tämä kokemus ei heijasta niinkään maailman rakennetta kuin yksilön omaa tiedollista viitekehystä, yksilön kokemus ei anna meille luotettavaa kuvaa maailmasta. 
#Tieto muodostuu yksilön käsitteellisistä rakenteista, jotka hän aktiivisesti muodostaa. Tällöin ratkaisevaa on yksilön luova panos, ei se, millainen tiedon kohteena oleva todellisuus on. 
#Käsitteelliset rakenteet ovat tietoa, kun yksilö pitää niitä mahdollisina suhteessa kokemukseensa. Tiedolta ei von Glasersfeldin mukaan voida vaatia sitä, että se vastaa todellisuutta. Riittää, että se jollakin tavalla sopii yhteen yksilön kokemuksen kanssa. 
#Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa käsitteellistä rakennetta. Ei ole olemassa yleispätevää tapaa arvioida käsitysten pätevyyttä. Tässä mielessä konstruktivismi on yksi relativismin muoto. 
#Tieto on kokemuksellisen todellisuuden sopivaa järjestämistä. On olemassa useita tapoja järjestää käsitteellisesti kokemustodellisuutta, eikä ole mahdollista vertailla niiden paremmuutta.

Von Glasersfeldin mukaan inhimillinen tieto ei saavuta tarkkaa kuvaa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot eivät anna ihmiselle sellaista kosketusta maailmaan, että hän pystyisi niiden avulla rakentamaan kuvan maailmasta sellaisena kuin se todella on. Parhaimmillaan inhimillinen tieto on vain yritystä rakentaa havaintojen pohjalta sellainen käsitys maailmasta, joka tekee mahdolliseksi selviämisen, eloonjäämisen.  Von Glasersfeldin mielestä on välttämätöntä luopua totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan totuus on sitä, että tiedolliset väitteemme vastaavat todellisuutta.
  
Radikaali konstruktivismi luotiin yrityksenä kiertää perinteisen tietoteorian paradoksi – – oletus, jonka mukaan tietoa voidaan kutsua "todeksi" ainoastaan, jos sitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tarkkana kuvauksena maailmasta, joka on olemassa "itsessään", ennen yksilön kokemusta ja riippumatta siitä.<ref> Glasersfeld, E. von: "Knowing without Metaphysics: Aspects of the Radical Constructivist Position" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Steier, F. (toim.) | Nimeke = Research and Reflexivity | Julkaisija = London: Sage | Vuosi = 1991 | Sivu = 13 }}</ref>

Von Glasersfeldin mukaan ihmisen havainnot eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat ihmisen pyrkimystä rakentaa mielessään sellainen maailma, jonka kanssa hän voi elää.  

Von Glasersfeld käyttää tässä yhteydessä ''elinvoimaisuuden'' käsitettä. Tiedon luotettavuutta on arvioitava sen mukaan, miten elinvoimainen (engl. ''viable'') se on käytännössä. Päteviä ovat sellaiset käsitykset, jotka tekevät ihmiselle mahdolliseksi selvitä käytännön elämässä ja joista ihminen pystyy pitämään kiinni käytännön asettamien vaatimusten keskellä. Koska ihmisten käytännölliset olosuhteet vaihtelevat erilaisten kiinnostusten, mieltymysten ja pyrkimysten mukaisesti, myös käsitykset vaihtelevat. Erilaisia käsitteitä käyttävät ihmiset jäsentävät maailmaa toisistaan poikkeavilla tavoilla ja elävät eri maailmoissa, joita ei voida järkiperäisesti verrata. 

'''George Bodner'''in mukaan konstruktivistisessa tiedonkäsityksessä tiedon pätevyyttä arvioidaan sen välinearvon pohjalta: "Tieto on hyvä, jos ja kun se toimii, jos ja kun se sallii meidän saavuttaa päämäärämme"<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bodner G. M. | Otsikko = Constructivism: A Theory of Knowledge | Julkaisu = Journal of Chemical Education | Ajankohta = 1986 | Numero = 69(10) | Sivu = 874 }}</ref>. Tiedon ja totuuden kriteeri on instrumentaalinen, välineellinen: miten hyvin se palvelee käytännöllistä selviämistä. Bodnerin mukaan ei ole tärkeää, että esitetyt hypoteesit ovat tosia, koska totuutta tässä mielessä ei ole mahdollista arvioida. Riittää, että ihmisen luomat käsitykset sallivat hänen saavuttaa päämääränsä.

Bodnerin käsityksen yhtenä ongelmana on, että se tekee käsitysten pätevyyden riippuvaiseksi ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Päämäärien saavuttaminen riippuu siitä, miten paljon ihmisellä on yhteiskunnallista valtaa. Ihminen, jolla on valtaa, voi saavuttaa päämääränsä ja menestyä erilaisten käsitysten pohjalta kuin sellainen, joka on alistetussa asemassa. Vallankäyttäjä voi saada muut toimimaan haluamallaan tavalla riippumatta hänelle alistettujen ihmisten omista haluista tai toiveista.