Muokataan osiota sivusta Kanaanilaisten kansanmurha

==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?==

Raamatussa itsensä ilmoittanut Jumala määritellään ''hyväksi''<ref>{{rp|Mark. 10:18}}</ref>, ''rakkaudeksi''<ref>{{rp|1. Joh. 4:8}}</ref> ja ''pyhäksi''<ref>{{rp|3. Moos. 11:44-45}}</ref>. Jumalan toiminta kananilaisten kohdalla voikin näyttää moraalittomalta.

=== Onko kyse lähinnä liioittelusta? ===

Filosofi [[Paul Copan]]in mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul | Nimeke =  Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God | Julkaisija = Grand Rapids:  Baker | Vuosi = 2011 | Sivu = }}</ref> "Hävittäminen" ja "tuhoaminen" olivatkin siis sanontoja<ref>sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.</ref>, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten ({{rp|5. Moos. 2:34}}, {{rp|5. Moos. 3:6}})<ref name="copan75">Copan s. 175-176</ref>.

Esimerkiksi kohdassa {{rp|1. Sam. 15:2-3}} käsketään tappaa "miehet ja naiset, lapset ja imeväiset". Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.<ref name="copan176">Copan s. 176</ref> Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.<ref name="copan75" />

{{lainaus|Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.|Copan<ref name="copan176" />}}

Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.<ref>Copan s. 181, 178</ref> Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti ({{rp|5. Moos. 7:1-5}}), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita ({{rp|5. Moos. 7:22}}). Joosuan kirjassa mainitaan ({{rp|Joos. 10:40}}, {{rp|Joos. 11:15}}) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa ({{rp|Joos. 23:12-13}}, {{rp|Tuom. 1:21,27-28}}), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille ({{rp|5. Moos. 9:5}}, {{rp|3. Moos. 18:24-25}}, {{rp|5. Moos. 18:9,12}}). 

===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta===

Vanhemmat rankaisevat väärin toimivia lapsiaan, samoin poliisi ja oikeuslaitos lainrikkojia, eikä tämä ole moraalisesti väärin. Sen sijaan israelilaisilta yksityisiltä ihmisiltä kielletään kostamisen ja heitä käsketään rakastamaan toisiaan niin kuin itseään.<ref>{{rp|3. Moos. 19:18}}</ref> Valtiolle kuitenkin kuuluu myös tuomiovalta.<ref>Esimerkiksi {{rp|3. Moos. 24:17,21}}, Uuden testamentin puolella aihetta käsitellään kohdassa {{rp|Room. 13}}</ref>

Kanaanilaisten tapoja kuvataan iljettäviksi<ref>{{rp|3. Moos. 18:30}}</ref> ja niihin luetaan 

* lasten paneminen kulkemaan tulen läpi, 
* taikojen teko, 
* enteiden ja ennusmerkkien selittäminen, 
* noituus, 
* loitsiminen, 
* henkien manaaminen ja 
* kuolleilta neuvojen kysyminen<ref>{{rp|5. Moos. 18:10-11}}</ref> sekä
* eläimiin sekaantuminen ja
* monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit<ref name="3. Moos. 18">{{rp|3. Moos. 18}}</ref>.

'''Merrill F. Unger''' kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref> Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti:

* aistillista alastomuutta
* hillitöntä luonnonpalvontaa
* käärmeiden palvontaa ja jopa
* lapsiuhreja<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref>

Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Clay Jones | Otsikko = Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments | Julkaisu = Philosophia Christi | Ajankohta = 2009 | Numero = 11 | Sivut = 53-72 }}</ref> Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä ({{rp|1. Moos. 19:30-36}}). Kanaanilaiset myös uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita, ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.<ref>Jones s. 61-62, alaviitteet</ref> Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.<ref>{{rp|3. Moos. 18:24-25}}</ref>

===Jumalan oikeudet===

Jos Jumala on olemassa, hänellä on moraalisesti riittävät perusteet tuomita ihmisryhmä. Tällöin tarkoitus on merkityksetön: jos tuomion täytäntöönpanolle on valtuutus, tuomion tarkoitus on sivuseikka. Näin ollen, jos Jumalalla on oikeus käskeä toteuttaa tuomio, israelilaiset toimivat oikein toteuttaessaan sen.

Jumalan oikean toiminnan puolesta voidaan osoittaa lukuisia perusteluja, mutta jos Jumala on Jumala, tarvitseeko Hän mitään oikeutusta sille, mitä hän tekee luomakunnassaan? Tarvitseeko Jumalan perustella rakentamista ja purkamista, istuttamista tai pois repimistä ({{rp|Jer. 45:4}})? Tarvitseeko Jumalan selittää, miksi hän ottaa ihmiseltä elämän, kuinka viaton tämä sitten olikaan?

Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hänellä on etuoikeuksia, joita meillä ei ole. Vaikka emme saakaan leikkiä Jumalaa, Jumala voi "leikkiä Jumalaa" näin sanoaksemme. Samoin kuin omistajalla on enemmän vapauksia kuin työntekijällä, Luojalla on vapauksia, joita luoduilla ei ole. Tämä tarkoittaa Jumalan olevan suvereeni. Luojana hänellä on täydet valtuudet luotuun: ei kaikkivaltiuden vaan oikeudenmukaisen omistajuuden takia. Kaikki Hänen luomansa on Hänen, ja Hänellä on lupa tehdä, mitä Hän haluaa sillä, mikä Hänelle kuuluu – eli kaikella. Jumalan suvereenius ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Jumalaa saisi kyseenalaistaa. Se asettaa kysymyksen kanaanilaisten tuomiosta kuitenkin oikeisiin kehyksiin.

===Lasten tappaminen===

Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin.<ref name="Sotatoimet" /> Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,<ref>{{rp|Hes. 18}}</ref> tosin he voivat joutua vastaamaan eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi.

Jumala on ainoa, joka voi ottaa huomioon [[Jumalan hyvyys|kaikki syyt ja seuraukset]]. Hänellä on myös ihmisen luojana täydet toimintavaltuudet luotuihinsa nähden. Raamatussa Jumala perustelee kaupunkien kaikkien asukkaiden vihkimistä tuhon omiksi näin:

{{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}}

Jos lapsia tapettiin, se on ikävä seuraus muista sotatoimista, eikä voida sanoa, että lasten jättäminen henkiin samalla kun vanhemmat tapetaan, olisi väistämättä aina parempi vaihtoehto. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia [[Helvetti|helvettiin]], mutta ei myöskään sano näiden pääsevän taivaaseen. Koska Jumala on oikeudenmukainen<ref>{{rp|2. Tess. 1:6}}, {{rp|2. Tim. 4:8}}</ref>, hänellä on kuitenkin jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut. 

Toimille voidaan keksiä Jumalan mainitseman syyn lisäksi muitakin syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia:

*Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan.
*Lapset olisivat kiinnostuneet vanhempiensa iljettävistä tavoista, alkaneet noudattaa niitä ja houkutelleet israelilaiset noudattamaan niitä.
*Vauvatkin vanhemmista lapsista puhumattakaan olisivat vartuttuaan katkeroituneet israelilaisia kohtaan, aloittaneet kapinan ja jopa liittoutuneet Israelin vihollisten kanssa.
*Lapset säästyivät niiltä kärsimyksiltä, joita he olisivat saaneet sukupuolitaudeista ja kehitysvammoista. Heillä näet oli seksuaalisesti vapaamielisiä vanhempia, jotka harrastivat seksiä lähisukulaistensa kanssa<ref name="3. Moos. 18" />. Tämä on yksi perustelu, jota käytetään abortin puolustamiseksi. Jos syy on pätevä abortin oikeuttamiseksi, ei lasten kohtalossa ole tältä osin ongelmaa.
*Moni lapsi pelastui hyvinkin raa'alta kohtelulta esimerkiksi lapsiuhrina, jos aikuisetkin olisi jätetty henkiin.