Muokataan osiota sivusta Realistinen hermeneutiikka

=== Omien rajojen ylittäminen  ===

Gadamerin mukaan ihmisen sivistyminen perustuu omien rajojen ylittämiseen, mikä edellyttää, että ihminen pääsee osalliseksi sellaisesta näkökulmasta, joka on hänen omaansa laajempi. Tätä Gadamer kutsuu horisonttien yhteensulautumiseksi. Tulkitsijan näkökulma laajenee, kun hän pyrkii ymmärtämään tekstin näkökulmaa. Sivistyminen laajentaa näkökulmaa ja vapauttaa ihmisen subjektiivisuutensa rajoista, koska se saattaa hänet kosketuksiin itseään suuremman kanssa.  
	
Sivistys (Bildung) on syvälle käyvää muutosta, jonka edellytyksenä on omien rajojen ylittäminen kulttuurin kautta. Kulttuuristen kokemusten kautta oppija kohottautuu kohti yleispätevää näkemystä. Hän vapautuu yksityisen elämänsä rajoituksista tullessaan osalliseksi itseään suuremmista kokemuksista ja rakenteista. Antautuessaan itsensä ulkopuolella oleviin rakenteisiin kuten keskusteluihin, näytelmiin, opetustilanteisiin ja instituutioihin, yksilö hetkeksi kadottaa itsensä ja antautuu jonkin itseään suuremman valtaan. Mutta hän kadottaa itsensä vain löytääkseen itsensä jälleen muuttuneena, uudella tavalla rakentuneena.
	
Se joka jää täysin oman subjektiivisuutensa vangiksi on sivistymätön. Hän ei pysty kääntämään katsettaan pois itsestään kohti yleisempää katsantokantaa ja näkemään yhteisön merkitystä.<ref>Gadamer 1989: 13</ref> Kulttuuristen rakenteiden ilmentämät arvot ovat yleispätevämpiä kuin kulttuurielämään osallistuvien yksilöiden henkilökohtaiset mieltymykset. 
	
Perinne ja sen pohjalta rakentunut esiymmärrys asettavat rajoja oppimiselle. Ne eivät kuitenkaan tiukasti ohjaa oppimisprosessia. Oppimisessa ne aina kyseenalaistetaan, niitä muutetaan ja uudistetaan. Opetus ei ole vain perinteen toistoa ja siirtämistä seuraaville sukupolville, vaan se on myös perinteen muuttamista. Tämä muutos perustuu omien rajojen ylittämiseen, uudistumiseen. Ihminen ei niinkään uudista itseään omien kykyjensä ja voimiensa avulla, vaan uusi oppiaines haastaa esiymmärryksen, tutun viitekehyksen ja perinteen. Näin minuus herätetään ulos itsestään kohtaamaan tuntematonta.<ref>Gadamer 1989: 182</ref>
	
Omien rajojen ylittäminen on avautumista uusille mahdollisuuksille, joita opittavan asian outous tarjoaa. Tämä outous houkuttelee oppijaa kehittämään itseään uusien mahdollisuuksien tarjoamilla tavoilla. Oppijana ihminen löytää merkityksensä ja käsityksen itsestään prosessissa, jossa hän ylittää rajansa osallistuessaan opetustapahtuman tarjoamiin mahdollisuuksiin.