Muokataan osiota sivusta Konstruktivistinen tietoteoria

== Konstruktivistisen tietoteorian ongelmia ==

Konstruktivismin keskeisin sekaannus ilmenee päättelyssä, jonka mukaan ihmisen aktiivisuus tiedon hankkimisessa johtaa siihen, että hänen tiedolliset käsityksensä eivät vastaa todellisuutta. Tämä konstruktivistinen käsitys on kuitenkin kyseenalaistettavissa, ja on perusteltua väittää, että älyllinen aktiivisuus kehittää käsityksiä paremmin todellisuutta vastaaviksi. Aktiivinen tiedonhankkimisen prosessi voi tuottaa luotettavaa tietoa, jos aktiivisuus on oikein suuntautunutta ja ihmisen tiedolliset valmiudet ovat sopivia luotettavan tiedon hankkimiseen. 

'''Stephen Lerman'''in<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lerman S. | Nimeke = Constructivism, Mathematics, and Mathematics Education | Julkaisija = Education Studies in Mathematics 20 | Vuosi = 1989 | Sivu = 212 | Selite = | Tunniste = }}</ref> mukaan konstruktivismi ottaa lähtökohdaksi psykologisen väitteen: 

:(1) "Ihmismieli on aktiivinen hankkiessaan tietoa" 

ja tekee siitä käsin tietoteoreettisen päätelmän 

:(2) "Emme voi tuntea todellisuutta". 

Hänen mielestään kyseinen psykologinen lähtökohtalause tarjoaa vahvat perusteet olettaa, ettei ole mahdollista saada tietoa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Kaikki tavat todellisuuden käsitteellistämiseksi ovat vain tietystä näkökulmasta suoritettua käsitteellistämistä.

Konstruktivistisen tiedonkäsityksen mukaan ei ole mahdollista saavuttaa objektiivista tietoa maailmasta sellaisena kuin se todellisuudessa on. '''Michael Devitt''' kuvaa konstruktivismia seuraavasti:

{{sitaatti|Ainoa riippumaton todellisuus on tietomme ja kielemme tavoittamattomissa. Tiedetty maailma on osittain käsitteiden konstruoima. Nämä käsitteet eroavat (kielellisestä, sosiaalisesta, tieteellisestä jne.) ryhmästä toiseen. Kukin tällainen maailma on olemassa vain suhteessa kunkin ryhmän soveltamiin käsitteisiin.|Michael Devitt<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Devitt, M. | Nimeke = Realism and Truth | Julkaisija = Oxford: Blackwell | Vuosi = 1991 | Sivu = 235 }} Suomennos {{Kirjaviite | Tekijä = Lammenranta, M. | Nimeke = Tietoteoria | Julkaisija = Tampere: Gaudeamus | Vuosi = 1993 | Sivu = 58 }} </ref>}}

Mitään objektiivista tietoa ei ole olemassa. Siksi eri yksilöt voivat perustellusti päätyä rakentamaan erilaisia tiedollisia rakennelmia.

{{sitaatti|Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa oikeaa ja väärää tietoa, vaan ainoastaan erilaisia käsityksiä ja merkityksiä. Tieto ja tietoon suhtautuminen on aina suhteellista.|Leino & Leino<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leino, A-L. & Leino, J. | Nimeke = Opettaminen ammattina | Julkaisija = Helsinki: Kirjayhtymä | Vuosi = 1997 | Sivu = 45 }}</ref>}}

Tiedollisten rakennelmien pätevyyttä ei arvioida sen perusteella, miten hyvin ne onnistuvat kuvaamaan oletettua objektiivista todellisuutta, vaan sen perusteella, miten hyvin ne palvelevat luojiensa tarkoitusperiä. '''Antonio Bettencourt''' ilmaisee konstruktivistisen näkemyksen seuraavasti:

{{sitaatti|- - idealismin tavoin konstruktivismi opettaa, että olemme kognitiivisesti irrallaan todellisuuden luonteesta - -. Tietomme on parhaimmillaan sellaisten muutosten kartoittamista, joita todellisuus sallii.|Antonio Bettencourt<ref>Bettencourt Antonio: "The Construction of Knowledge: A Radical Constructivist View" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Kenneth Tobin (toim.) | Nimeke = The Practice of Constructivism in Science and Mathematics Education | Julkaisija = Washington DC: AAAS Press | Vuosi = 1993 | Sivu = 46 }}</ref>}}

Bettencourtin mukaan suuri määrä erilaisia tiedollisia rakennelmia sopii yhteen todellisuuden kanssa. Tiedollisesti päteviä ovat sellaiset rakennelmat, jotka auttavat niiden luojia toteuttamaan päämääriään ja toimimaan menestyksellisesti.

[[Konstruktivistinen oppimisen teoria|Konstruktivistisen oppimisteorian]] perusoletus, että oppija on aktiivinen tietoa hankkiessaan, ei loogisesti edellytä konstruktivistista tiedonkäsitystä, vaan nämä näkemykset ovat loogisesti riippumattomia toisistaan. On mahdollista kannattaa oppijan aktiivista roolia oppimisessa ja samanaikaisesti uskoa siihen, että ihminen voi saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Konstruktivistinen oppimisnäkemys''' keskittyy kuvaamaan sitä psykologista kehityskulkua, jonka mukaisesti oppilas rakentaa tiedollisia käsityksiään. '''Konstruktivistinen tiedonkäsitys''' puolestaan ottaa kantaa siihen, mitä tiedolla ja totuudella tarkoitetaan ja minkälaiset ovat ihmisen mahdollisuudet saada luotettavaa tietoa.

Voimme valottaa tätä kysymystä pohtimalla havaintojen avulla saatavaa tietoa. Vaikka havainnoitseminen onkin aktiivinen prosessi, jossa havaitsija aktiivisesti hahmottaa ulkopuolista todellisuutta, tämä prosessi voi tarjota luotettavaa tietoa sikäli kuin se saattaa havainnoijan kosketuksiin todellisuuden kanssa. Havaintojen aktiivinen luonne ei välttämättä tee havainnoinnista epäluotettavaa. Havainnot eivät määräydy pelkästään havainnoijan näkökulman tai tietorakenteiden pohjalta, vaan ulkopuolinen todellisuus voi omalta osaltaan muokata havaintojen sisältöä. Vaikka oppiminen on luova prosessi, tiedon kohteena oleva maailma ei ole riippuvainen oppijasta.