Muokataan osiota sivusta Jehovan todistajat

=== Sitaatit ===
Juutalainen Rabbi [https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Hertz Joseph Hertz] on todennut {{rp|5. Moos. 6:4}} jakeesta seuraavaa:

{{sitaatti|Tämä suurenmoinen lausunto ehdottomasta yksijumalaisuudesta oli sodanjulistus kaikkea monijumalaisuutta vastaan – –. Šema tekee samoin mahdottomaksi kristillisen uskontunnustuksen kolminaisuuden, joka on ristiriidassa Jumalan Ykseyden kanssa.| Joseph Herz<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2012173#h=5</ref>}}

Juutalaiselta tämä lausunto on hyvin odotettavissa oleva. Heidän mukaansa Jeesus ei ole messias, toisin kuin kristinuskon tai Jehovan todistajien opin mukaan. Tarvitsisi siis tietää, miksi Rabbi Hertzin väite on pätevä tässä kohdin, mutta Jeesuksen messias-aseman suhteen ei. Lisäksi on odotettavissa, ettei juutalaisesta näkökulmasta Jehovan todistajienkaan oppi näkyisi mitenkään oleellisesti poikkeavan kristinuskosta, koska Jehovan todistajat pitävät juutalaisesta näkökulmasta ei-messias Jeesusta jumalana. Tällöin olisi täysin mahdollista syyttää todistajia uskomisesta kaksinaiseen Jumalaan tai uskomisesta epäjumalaan.

Vanhassa Testamentissa on kuitenkin viittauksia kolminaisuuteen, esimerkiksi:

{{sitaatti|VT:n tehtävänä oli monoteismin vakiinnuttaminen, ja olisi ollut vaarallista puhua useammasta yhdessä, ennen kuin tämä päämäärä oli saavutettu. 

Kuitenkin Jumalan kolminaisuuden ilmoitukselle tietä valmistavia viittauksia tapaamme myös VT:ssa, etenkin Messiasta ja viimeisten aikojen Hengen vuodatusta koskevissa profetioissa. Miika puhuu tulevasta Messiaasta, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”, Mka 5:1. Daniel näkee Ihmisen Pojan kaltaisen tulevan ”taivaan pilvissä”, Dan 7:13. Snl 8:22 ss, kertoo jumalallisesta viisaudesta tavalla, joka muistuttaa Johanneksen kuvausta Sanasta, Jh 1:1 ss. Eskatologisissa psalmeissa 2 (j. 12) ja 89 (jj. 27,28) kutsutaan Messiasta (Jumalan) Pojaksi sekä esikoiseksi. Myös Jes 9:5 viittaa Messiaan jumaluuteen nimittämllä Häntä Pojaksi ja Väkeväksi Jumalaksi. ks. Jumalan Poika, p. 2010.

Pyhästä Hengestä käytetään VT:ssa nimeä Jumalan Henki t. Henki. Hän vaikuttaa luomisessa, 1 Ms 1:2, vrt. Ps 104:29 s., antaa profetallisen sanan, 4 Ms 11:25, ja on viimeisinä aikoina tekevä valtavia tekoja, Jl 2:28 s., Jes 32:15 ss., 44:3, Hes 39:29. Ks. Henki (Jumalan).|Raamatun iso tietosanakirja 3-os. 2604-2605}}

Dominikaanipappi '''Marie-Émile Boismard''' kirjoittaa kirjassaan ''The Dawn of Christianity'':

{{sitaatti|Missään kohtaa Uutta testamenttia ei sanota, että yhdessä Jumalassa olisi kolme persoonaa.|Marie-Émile Boismard<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2009804</ref>}}

Katolinen verkkoportaali catholicculture.org toteaa '''Kenneth D. Whitehead'''in kirjoittamassa kirjoituksessa ”Biblical Scholarship & the Faith of the Church”<ref name="CatholicCulture">https://www.catholicculture.org/culture/library/view.cfm?recnum=2851, viitattu 5.1.2017</ref> seuraavasti:  

{{sitaatti|Tuoreimmassa kirjassaan "The Dawn of Christianity", jonka alaotsikko on "Before the Birth of Dogmas" (1998), Fr. Boismard vahvistaa käsitystämme siitä, että kaikista käytännöllisistä syistä, hän on yksinkertaisesti luopunut katolisesta uskosta.}}

Boismard on siis hylännyt katolisen uskon ja edustaa kirjassaan näkemystä, että opit luotiin irrallaan Jeesuksen alkuperäisestä julistuksesta.<ref name="CatholicCulture" /> Näin ollen hänen muu opetuksensa ei ole pätevää myöskään Vartiotorniseuran näkökulmasta, joten tulisi tietää, millä perusteella Boismardin kannanotto on tässä pätevä, mutta hänen kannanottonsa muuten eivät. 

{{sitaatti|The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.” (1956, XXVII osa, s. 294L.)| Puhu perustellen käyttämällä Raamattua<ref name="kolm" />}}

Lainattu tietosanakirjan katkelma kertoo laajalti hyväksytyn tosiasian, että kolminaisuusoppi kehittyi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Ennen piispa [[wp:Areios|Areiosta]] ei kuitenkaan ollut tarvetta luoda yksityiskohtaista oppia tai uskontunnustusta kolminaisuudesta, koska Jeesuksen Jumaluutta vastaan ei oltu hyökätty. Areioksen argumenttien seurauksena [[wp:Nikean_ensimmäinen_kirkolliskokous|Nikean kirkolliskokouksessa]] 325 luotiin tiivistelmä siitä, mitä Raamattu sanoo – se, mitä tunnemme Nikean uskontunnustuksena.

Piispa '''Aimo T. Nikolainen''' on todennut Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta käsittelevässä kommentaarissaan seuraavaa:

{{sitaatti|Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.|Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.<ref name="kolm" />}}

Sitaatti käytännössä vain sanoo sen, että Jumala ja Jeesus ovat eri persoonat – aivan kuten kolminaisuusopin mukaan on. 

Ranskalainen uusi yleistietosanakirja toteaa: 

{{sitaatti|Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.| Toim. M. Lachâtre, Pariisi 1865–1870, 2. osa, s. 1467.<ref name="kolm" />}}

Lainaus ei kerro, että kristillinen kolminaisuuskäsitys olisi lainattu Platonilta. Lainauksessa tällaista vain arvellaan ("näyttää olevan"). On täysin luonnollista, että kristityt ajattelijat käyttivät sinä aikana ympäristössä olevia ajatuksia kuvaamaan omaa näkemystään sikäli, kun se sopi näihin omiin näkemyksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ideoita olisi johdettu ympäristössä vaikuttaneista ajatuksista. Ympäröivän maailman kielikuvia käytetään myös nykyään, kun kuvataan tämän ajan vertauksien avulla kristinuskoa tai todistajiutta. Platonin kolminaisuus on käsitteellisesti merkittävästi poikkeava kristinuskon kolminaisuudesta ja siihen viitattiin vain niiltä osin kuin se sopi kristilliseen uskoon, joten tässä välissä päättelyyn tulee kohta ”ei seuraa” ja näin ollen kristillisen kolminaisuusopin kannalta ei enää ole merkitystä, mistä Platon omat näkemyksensä johti.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Lachatre.htm, http://www.bible.ca/trinity/trinity-pagan.htm#plato</ref>

Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen?<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vartiotorniseura | Nimeke = Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen? | Julkaisija = Jehovan Todistajat, Vantaa | Vuosi = 1990}} </ref> -kirjassa sivulla 6 todetaan:

{{sitaatti|Yalen yliopiston professori E. Washburn Hopkins vakuutti: "Oppi kolminaisuudesta oli ilmeisesti tuntematon Jeesukselle ja Paavalille; – – he eivät puhu siitä mitään." – ''Origin and Evolution of Religion''}}

E. Washburn Hopkinsin mukaan Raamatussa kuvattuihin ihmeisiin ei tule uskoa, koska ne ja Jeesuksen opetuslapset ovat buddhalaisuudesta lainattuja. Lisäksi Hopkins toteaa vähän ennen mainittua lainausta: ”Kolminaisuusopin lähtökohdat ilmenevät Johanneksen evankeliumissa”. Jos Hopkins on siis oikeassa, kolminaisuusopilla on raamatullinen perusta, mutta koko Raamattu on vain pakanallisia myyttejä sisältävä kirja.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Hopkins.htm</ref>