Muokataan osiota sivusta Anselmin jumalatodistus

== Anselmin argumentti ==

=== Argumentin muoto ===

Anselmin argumentin looginen muoto on [[Argumentaatioanalyysi#Modus ponens perustelemisen yleismuotona|''modus ponens'']]:

# Sitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, on mahdollista ajatella.
# Jos sitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, on mahdollista ajatella, se on todella olemassa.
# '''Siis:''' Se, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, on todella olemassa.

''Modus ponens'' on kiistämättä loogisesti pätevä ja sitova päättelytapa, joten kysymys on enää siitä, miten Anselm onnistuu kahden ensimmäisen väittämän perustelemisessa.

=== Argumentin perustelut ===

Ensimmäisen väittämän perusteluksi Anselm osoittaa, miten käsitys siitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, on muodostettavissa sen kokemuksen ja ymmärryksen perusteella, joka meillä on niistä asioista, joita suurempia '''on''' mahdollista ajatella:

{{Sitaatti3|center|[P]ystymme vallan hyvin muodostamaan ajatuksen siitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, lähtien liikkeelle siitä, mitä suurempaa on mahdollista ajatella. Kukapa ei esimerkiksi pystyisi ajattelemaan &ndash; &ndash; että jos jokin, jolla on sekä alku että loppu, on hyvä, niin sellainen, jolla on alku mutta joka ei koskaan lakkaa olemasta, on paljon parempi &ndash; &ndash; samoin sellainen, jolla ei ole alkua sen enempää kuin loppuakaan, on vieläkin parempi, vaikka onkin kaiken aikaa liikkeellä menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen &ndash; &ndash; [j]a sellainen, jolla ei ole mitään tarvetta eikä pakkoa muuttumiseen tai siirtymiseen, on vielä sitäkin paljon parempi, olipa jotain sellaista todellisesti olemassa tai ei? Eikö tällaista voida ajatella? Voidaanko mitään tätä suurempaa ajatella? Eikö tämä pikemminkin ole esimerkki ajatuksesta, joka koskee sitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, niiden asioiden pohjalta, joita suurempia on mahdollista ajatella? Niinpä on todellakin olemassa tapa muodostaa ajatus siitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella.|Anselmin vastine Gaunilolle|8}}

Saatuamme muodostetuksi tämän ajatuksen siitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, voimme Anselmin mukaan havaita, että kyseessä olevalla olennolla on ominaisuuksia, jotka eivät voi kuulua millekään, minkä olemassaolo on tosin mahdollinen muttei todellinen &ndash; voimme toisin sanoen todeta päättelyn jälkimmäisenkin lähtökohtalauseen todeksi.

Esimerkiksi sellainen olento, joka voisi olla olematta olemassa, on vähemmän suuri kuin sellainen, joka on välttämättä olemassa. Jos nyt se, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, ei ole olemassa, sille on ilman muuta mahdollista olla olematta olemassa; siinä tapauksessa se siis, vaikka olisikin olemassa, ei loppujen lopuksi olisikaan se, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella. Näin ollen on loogisesti mahdotonta kiistää sitä, että mikäli sitä, mitä suurempaa ei ole mahdollista ajatella, on mahdollista ajatella &ndash; jos se siis on mahdollinen olento &ndash; se on myös todella olemassa.

=== Argumentti aleettisen modaalilogiikan näkökulmasta ===

Aleettinen [[wp:modaalilogiikka|modaalilogiikka]] tutkii väittämien varmuusasteisiin liittyviä loogisia suhteita. Sen kysymyksenasetteluista käsin Anselmin argumentti voidaan tulkita seuraavaan tapaan:

* Olemassaolo on joko mahdotonta, [[wp:kontingentti|kontingentti]]a tai välttämätöntä. (yleispätevä aleettisen modaalilogiikan selviö)
* '''Siis:''' Jumalan olemassaolo on joko mahdotonta, kontingenttia tai välttämätöntä. (suora seuraus edellisestä)
* Jumalan olemassaolo ei ole mahdotonta. (seuraa Anselmin argumentin ensimmäisestä kohdasta)
* Jumalan olemassaolo ei ole kontingenttia. (seuraa Anselmin argumentin toisesta kohdasta)
* '''Siis:''' Jumalan olemassaolo on välttämätöntä. (seuraa kolmesta edellislauseesta loogisesti kiistämättömällä disjunktiivisella syllogismilla eli ''modus tollendo ponens'' -päättelyllä)
* '''Siis:''' Jumala on todella olemassa. (suora seuraus edellisestä)

Tästä seuraa sekin, että kaikki väittämät, joiden toimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti Jumalan olemassaolon olettamisesta (enintään) kontingentiksi, ovat niin räikeän virheellisiä, että niitä on pidettävä suorastaan mielettöminä (mikä on eri asia kuin merkityksettömyys). On mahdotonta, että Jumala voisi olla olemassa tai olla olematta olemassa muun todellisuuden olemassaolon siitä riippumatta. Jos puhutaan jostain sellaisesta, jonka olemassaolo edellytetään kontingentiksi, ei puhuta Jumalasta (ainakaan järjellisesti).