Muokataan osiota sivusta Äärinaturalistinen aktivismi suomenkielisessä Wikipediassa

===Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä===


{{pääartikkeli|[[Argumentum ad ignorantiam]]}}
'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys sen tapaisissa tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.

Eri asia sitten on se, jos voimme vedota siihen, että mikäli Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, siitä olisi kerrottu uutisissa ja olisimme siten tulleet siitä tietoisiksi. Tällainen perustelu ei enää vetoakaan tietämättömyyteemme vaan tietoomme: kuulimme uutiset eikä niissä kerrottu Eiffelin tornille käyneen kuinkaan. Koska uutinen Eiffelin tornin tuhosta olisi ilman muuta ylittänyt uutiskynnyksen, uutiset, jotka eivät Eiffelin tornista mitään kertoneet, "kertoivat" kuitenkin, että se ilmeisesti on yhä pystyssä. Tämän sisältöisen päättelyn esittäminen ei siis ole perusteluvirhemielessä "tietämättömyyteen vetoamista", vaikka pelkkien sanojen perusteella tällainen syytös voitaisiinkin esittää: "Et kuullut uutisia Eiffelin tornista, et siis tiedä siitä mitään uutta, et siis tiedä, että se olisi tuhoutunut, mutta tätä tietämättömyyttäsi et voi pätevästi käyttää perusteena sen puolesta, että se olisi säilynyt ehjänä."

Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi esimerkiksi olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. Tästä seuraa, että Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi jotenkuten järkevästi selittää, että asiasta kertovat aamu-uutiset puuttuvat, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen selitykseen vetoaminen käy. Alunperinkään se ei tosin ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä: On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.

Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei jossain perustelussa '''ylipäänsäkään''' ole virhettä, siinä ei voi olla '''minkäännimistä''' virhettä. Ilmeinen virhe olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.