Muokataan osiota sivusta Eliömaailma rappeutuu -kirjan kritiikki

==== Argumentit ====
Buchanan on samaa mieltä Sanfordin kanssa, että olennainen kysymys on todella, kuinka harvinaisia hyödylliset mutaatiot ovat.<ref name="ltc13" /> Sanford kirjoittaa kirjassaan:

{{lainaus|Olen löytänyt arvioita hyödyllisten mutaatioiden suhteesta vahingollisiin väliltä yksi tuhatta kohti – yksi miljoonaa kohti (Gerrish and Lenski, 1998). Hyödyllisten mutaatioiden todellinen määrä on niin pieni, että se tekee mittaukset mahdottomiksi (Bataillon, 2000; Elena et al.,1998). … kaikki hyödylliset mutaatiot, siinä määrin kuin niitä ilmenee, ovat valinnan ulottumattomissa.|Sanford<ref>Sanford s. 30</ref>}}

Buchananin mukaan tähän on valittu tutkimuksia, joissa on saatu hyödyllisille mutaatioille hyvin pieniä osuuksia, mutta jo vuonna 2007 on ollut saatavilla tutkimuksia, joissa hyödyllisten mutaatioiden osuus on ollut suurempi, esimerkiksi 12%<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Remold, Susanna K. ja Richard E. Lenski | Otsikko = Contribution of individual random mutations to genotype-by-environment interactions in Escherichia coli | Julkaisu = PNAS | Ajankohta = 25.9.2001 | Numero = vol. 98 no. 20 | Sivut = 11388-11393 }}</ref> tai 5%<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Joseph, Sarah B. ja David W. Hall | Otsikko = Spontaneous Mutations in Diploid Saccharomyces cerevisiae More Beneficial Than Expected | Julkaisu = Genetics | Ajankohta =12/2004 | Numero = Vol. 168 | Sivut = 1817-1825}}</ref>.<ref name="ltc13" />

Hyödyllisten mutaatioiden kuvaaminen valinnan ulottumattomissa oleviksi on Buchananin mukaan äärimmäisen harhaanjohtavaa. Buchananin mukaan Lenskin bakteerikokeet ovat osoittaneet bakteerien kelpoisuuden kasvaneen uudessa haastavassa elinympäristössä hyödyllisten mutaatioiden kertymisen kautta, sillä koe on aloitettu yhdestä yksilöstä, eikä näin kyse voi olla jonkin olemassa olleen sukulinjan runsastumisesta. Nämä hyödylliset muutokset olivat myös valittavissa.<ref name="ltc13" />

Buchananin mukaan näemme saman ilmiön aina, kun populaatio kohtaa uusia ympäristöolosuhteita – kelpoisuus kasvaa tässä ympäristössä ja heikkenee aiemmassa. Kelpoisuus määritelläänkin suhteessa nykyiseen ympäristöön, ei johonkin muuhun ympäristöön.<ref name="ltc13" />

Buchananin mukaan nuoren maan kreationistit sekoittavat kelpoisuuden genomin monimutkaisuuden kanssa. Mikään evoluutioteoriassa ei vaadi, että hyödylliset mutaatiot kasvattaisivat tai pitäisivät genomin koon ennallaan, tai mikään ei takaa, että isompi perimä olisi parempi. Sopeutuminen voikin siis olla seurausta geenin ilmenemisen muutoksesta, geenin hiljenemisestä tai vaikkapa duplikaatiosta.<ref name="ltc13" />