Muokataan osiota sivusta The Myth of Religious Neutrality (kirja)

== Materialismi on uskonnollinen uskomus ==

Clouserin määrittelemässä mielessä uskonnollisena voidaan pitää myös materialistista lähestymistapaa. Uskonnollinen lähtökohta ilmenee esimerkiksi Karl Marxin dialektisessa materialismissa. Tämä voi tuntua yllättävältä, koska marxilaisuus on avoimesti uskonnon vastainen teoria. Marxismi vastustaa uskontoa kaikissa todellisuutta koskevissa tulkinnoissaan fysiikasta ja biologiasta taloustieteeseen, historiaan ja politiikkaan. Marxismi tunnustautuu kaikkien uskontojen vastustajaksi. Marxin teorian mukaan aine/energia on perustava todellisuus, ja aineessa vaikuttaa sisäinen laki, materian dialektinen liike, joka aikaansaa muutosta dialektisen kehityslain mukaisesti. Aineen dialektinen liike on saanut aineen organisoitumaan lukemattomiksi eri muodoiksi miljoonien vuosien aikana: galaksit ja aurinkokunnat, elävät olennot, ihmiset ja inhimilliset yhteisöt ovat kaikki seurausta siitä, että aine organisoituu dialektisen kehityslain pohjalta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten marxilaisuutta pidettiin ainoana tieteellisesti hyväksyttävänä lähestymistapana yhdessä kolmasosassa maailmaa, vaikka marxismin keskeiset käsitteet ovat epäselviä. Kukaan ei pysty täsmentämään, mitä materian dialektisella liikkeellä tarkoitetaan. Vielä vähemmän on olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että todellisuus olisi seurausta materian dialektisesta liikkeestä. Marxilaisuus kuitenkin hahmottaa koko todellisuuden prosessiksi, jossa kaikki tapahtuu materian dialektisten peruslakien kautta. Näitä dialektisia peruslakeja ovat määrän muuttuminen laaduksi, vastakohtien ykseys ja kieltämisen kieltäminen. Marxilaisessa kirjallisuudessa on hyvin vähän konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä dialektiikan peruslait voisivat aineellisen todellisuuden osalta tarkoittaa ja tarjotut esimerkit ovat tulkinnanvaraisia. Silti koko marxilainen tieteellinen lähestymistapa rakentuu tämän vakaumuksen varaan.

Marxilaisen hypoteesin mukaan dialektinen liikelaki johtaa siihen, että vapaaseen markkinatalouteen perustuva kapitalistinen talousjärjestelmä aiheuttaa epäoikeudenmukaisia sortohallituksia ja on tuomittu häviämään. Tämä tapahtuu, kun tulee hallituksia, jotka kumoavat yksityisomistuksen, mikä on kaiken pahan alku ja juuri. Kun perustetaan kommunistisia talousjärjestelmiä, ne tuottavat hallituksia, jotka ovat yhä oikeudenmukaisempia, niin että ihmiskunnan onnellisuus koko ajan kasvaa. Lopulta saavutetaan historian viimeinen vaihe, kommunistinen yhteiskunta, jossa ihmiset spontaanisti torjuvat yksityisomistuksen eivätkä edes enää halua sitä. Tämän takia rikollisuus katoaa, niin ettei enää tarvita hallitusvaltaa. Yhteiskunta vapautuu vieraantumisesta ja luokkien välisistä ristiriidoista, koska ei enää ole luokkia, joiden edut olisivat vastakkaisia toisilleen. Ihmiset eivät enää ole vieraantuneita luonnosta tai tuotantovälineistä, joiden avulla tuotetaan elämän välttämättömyydet. Ihmiset ovat onnellisia ja hyviä ja elävät rauhassa keskenään.

Vaikka Marx oli ateisti, hänen teoriansa ei ole vapaa uskonnollisista perusoletuksista. Hän olettaa, että aine on riippumaton ja itsessään oleva. Fysikaalinen aine ja sille ominainen dialektinen liikelaki ovat olemassa täysin itseriittoisesti. Aine ei ole mistään riippuvainen ja koko todellisuus joko samaistuu aineeseen tai on siitä riippuvainen. Tällä tavalla Marxin teoria perustuu uskonnolliseen vakaumukseen, aineen dialektisen liikkeen jumalallistamiseen, vaikka hän itse pitääkin omaa ajatteluaan täysin uskonnottomana. Vakaumuksen uskonnollisuus näkyy siinä, että se pitää jotakin osaa maailmankaikkeudesta (ainetta ja sen oletettua dialektista liikelakia) todellisuuden itseriittoisena perustana, josta kaikki muu riippuu. Aineen dialektisella liikkeellä on Marxin ajattelussa sama asema kuin Jumalalla on teistisessä ajattelussa. Marxin ajattelua ei tee uskonnottomaksi se, että hän sanoo sen olevan uskonnotonta. Joko hän ei ole tietoinen sen uskonnollisuudesta tai hän ei halua myöntää sitä. Marxilaiset mielellään pitävät omaa ajatteluaan uskonnottomana, koska uskonnottomuuteen liitetään nykykulttuurissa neutraalisuuden ja puolueettomuuden myönteinen sivumerkitys.<ref name="clouser">{{Kirjaviite | Tekijä = [[Roy Clouser|Clouser, Roy]] | Nimeke = The Myth of Scientific Neutrality | Julkaisija = Notre Dame, Ind.: Notre Dame University Press | Vuosi = 2005 | Sivu = 46 }}</ref>