Muokataan osiota sivusta Tapio Puolimatka

== Tutkimustoiminta ==

=== Eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin kohdistuva tutkimus ===

Puolimatkan varhainen tutkimustyö kohdistui eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin. Hän pohtii erityisesti eettisen tiedon ja arvotiedon perustaa: Onko mahdollista saada yleispätevää eettistä tietoa? Onko olemassa moraalisia totuuksia ja yleispäteviä arvoja? Onko eettisiä väitteitä mahdollista oikeuttaa? Mikä on eettisten intuitioiden merkitys eettiselle tiedolle? Puolimatka puolustaa tutkimuksissaan moraalirealistista kantaa, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalitotuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen kantansa voitaisiin ilmaista myös sanomalla, että on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Koska moraalitieto on ensisijaisesti välittömän kokemuksen asia, se ei edellytä sitä, että ihminen pystyisi rakentamaan vastaansanomattoman argumentin moraalitotuuden puolustukseksi. On kuitenkin mahdollista esittää teoreettisella tasolla hyvin perusteluja argumentteja moraalitotuuden puolesta.

Tähän vaiheeseen liittyvät
* Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa: ''Moral Realism and Justification''<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Moral Realism and Justification | Julkaisija = Käytännöllisen filosofian laitos. Helsingin yliopisto. Suomalainen tiedeakatemia. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Dissertationes humanarum litterarum | Vuosi = 1989 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 951-41-0601-6 }}</ref> 
sekä artikkelit:
* ''Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Otsikko = Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen | Julkaisu = Ajatus | Ajankohta = 1994 | Numero = 52 | Sivut = 115-130 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>,
* ''Moral Realism and the Standards of Justification''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Otsikko = Moral Realism and the Standards of Justification | Julkaisu = Acta Philosophica Fennica | Ajankohta = 2004 | Numero = 76 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}</ref>, 
* ''Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Otsikko = Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa | Julkaisu = Perusta | Ajankohta = 2011 | Numero = 5 | Sivut = 258-265 | Tunniste = | Viitattu = }}</ref> ja
* ''Johdanto J. Budziszewskin ajatteluun ja elämään'', teoksessa J. Budziszewski: ''Tätä emme voi olla tietämättä''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[J. Budziszewski|Budziszewski, J.]] | Nimeke = [[Tätä emme voi olla tietämättä (kirja)|Tätä emme voi olla tietämättä]] | Julkaisija = Uusi Tie | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2011 | Kappale = | Sivu = | Selite = Suom. Tapio Puolimatka | Tunniste = 978-9516195554 }}</ref>.

=== Kasvatukseen ja demokratiaan kohdistuva tutkimus ===
 
Seuraavassa vaiheessa Puolimatkan tutkimuksen painopiste siirtyy demokratian ja kasvatuksen suhteeseen ja kysymykseen, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka analysoi erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellyttää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.

Tähän vaiheeseen liittyvät
* kasvatustieteen väitöskirja: ''Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim'' (Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1995) 
sekä seuraavat artikkelit:
* ''Democracy, Education and the Critical Citizen'' (''Philosophy of Education'', 1996: 329-338),
* ''The Problem of Democratic Values Education'', (''Journal of Philosophy of Education'' 31/3, 1997),
* ''Democracy, Manipulation, and Critical Citizens'' (''Inquiry'', 1998),
* ''In Defence of a Moral Concept of Democracy'' teoksessa ''Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century'' (Ashgate Publishers, 1997),
* ''Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case'' (''The Journal of Philosophy of Education'', 2001) ja
* ''Education for Critical Citizenship'' (''Philosophy of Education'', 2002).

=== Opetuksen ja sen vääristymien käsitteellinen analyysi ===

Yksi Puolimatkan tutkimuksen painopisteistä on ollut opetuksen käsitteessä ja sen lähikäsitteissä. Hänen tutkimuksensa kohteena on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa vääristymistään.

Tähän painopistealueeseen liittyvät seuraavat tutkimukset:
* ''Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa'' (Kirjayhtymä, 1997).
* ''The Concept of Indoctrination'' (''Philosophia Reformata'', 1995).
* ''Indoktrinaatio'' (''Ajatus'' 54, 1996).

=== Kasvattajan auktoriteettiin ja kasvavan autonomiaan kohdistuva tutkimus ===

Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:
* ''Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia'' (Kirjayhtymä 1999; toinen uudistettu laitos Suunta-kirjat 2009).
* ''Teacher Authority. A case study from Finland'' (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (''The Journal of Education for Teaching'', ''July'', 2000).
* ''Educational Authority and Manipulation'' (''Paideusis'' 14:2, 2001).

=== Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta ===

Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (''spherical pluralism''). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen autonomia. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen autonomisesti toimiviksi instituutioiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen pluralismin säilyttämistä. Täten rakenteellisen pluralismin teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset:
* ''Rakenteellinen indoktrinaatio'', teoksessa ''Filosofisia iskuja'' (Tampere, 1998).
* ''Sphere Pluralism and Critical Thinking'' (''Studies in Philosophy of Education'', 2004).

=== Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä ===

Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:
* ''Elämän tarkoitus'' (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) ''Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta''.
* ''Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief'' (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (''The British Journal of Religious Education'', ''September'', 200X<!-- vuosilukutieto olisi selvitettävä-->).
* ''Education and the Meaning of Life'' (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) (''Philosophy of Education'', 2001).
* ''Elämän tarkoitus ja kasvatus'', teoksessa Timo Purjo & Eevastiina Gjerstad (toim.) ''Arvojen ja tarkoitusten pedagogiikka, ss. 12-32. Helsinki'': Non Fighting Generation, 2011.
* ''Kasvatus kuolemaan'' teoksessa ''Kuoleman filosofia'' (Helsinki: ''Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta'').

=== Konstruktivismiin liittyvä tutkimus ===

Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin, joka on modernin opetukseen ja oppimiseen liittyvän keskustelun keskeisiä käsitteitä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.

Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset:
* ''Constructivism, Knowledge and Manipulation'', (''Philosophy of Education'', 1999).
* ''Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin'' (Tammi, 2002).
* ''Constructivism and Critical Thinking'' (''Inquiry'' 22:4, 2006).
* ''Realismin rajankäyntejä'' (''Kasvatus'' 1/2003).

=== Kasvatuksen tunneperustaan liittyvä tutkimus ===

Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle
* teoksessaan ''Kasvatus, arvot ja tunteet'' (Tammi, 2004; toinen uudistettu painos Suunta-kirjat 2011) sekä
* artikkelissaan ''Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen'' (''Aikuiskasvatus'' 2/2004).

Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.

=== Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret ===

Puolimatkan tutkimustyö on viime vuosina kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin.

Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan:
* ''Usko, tieto ja myytit'' (Tammi, 2005; toinen painos Uusi Tie 2009),
* ''Usko, tiede ja Raamattu'' (Uusi Tie, 2007),
* ''Usko, tiede ja evoluutio'' (Uusi Tie, 2008).
Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: "Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo?" Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta: "Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta?" Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa:
* ''Usko ja kumoajat'' (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström & Pilvi Toppinen, toim. ''Usko'', ss. 439-448. ''Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta'' 22, 2009.)

=== Avioliittoon ja perheeseen liittyvä tutkimus ===

Puolimatka on kirjoittanut avioliittoon, perheeseen ja sukupuoleen liittyen viisi yleistajuista monografiaa, joissa hän lähestyy sukupuolisuutta, seksuaalisuutta ja avioliittoa erityisesti arvonäkökulmasta. Hän myös arvioi avioliittoa ja perhettä koskevia empiirisiä tutkimuksia metodologiaelta ja tieteenfilosofiselta kannalta. 

Tästä aiheesta kirjoitetut teokset. 

* ''Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin''. (Suuntakirjat, 2014; toinen painos 2015.)
* ''Yhteiskuntakoe lapsilla: Tehdäänkö Suomen lapsista sukupuolineutraalin yhteiskuntakokeen koekaniineja?'' (Kuva ja Sana, 2016.)
* ''Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus''. Perussanoma 2017.
* ''Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret''. KKJMK 2018.
* ''Sukupuoli muutoksessa''. Päivä Osakeyhtiö 2019, toinen painos 2019.  

Samasta aiheesta Puolimatka kirjoitti myös artikkelit: 

* "The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children's Right to Develop Their Sexual Identity".The New Educational Review 45, s. 28-38.<ref>http://www.educationalrev.us.edu.pl/dok/volumes/tner_3_2016.pdf</ref> 
* "The Educational Implications of the Atomistic Family Structure: How the Atomization of the Family Undermines the Education of Critical Citizens by Making People Vulnerable to Indoctrination and Propaganda". [http://www.journals.vu.lt/acta-paedagogica-vilnensia/article/view/10800 Acta Paedagogica Vilnensia 38, 1/2017]. <ref>http://www.journals.vu.lt/acta-paedagogica-vilnensia/article/view/10800</ref>
* "How Nicholas Wolterstorff's Defence of Same-Sex Marriage Violates His Theory of Justice", Philosohia Christi, Vol 19. 2/2017: 363-380. https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapiopuolimatka.kotisivukone.com/Puolimatka_Justice_PC_19_2.pdf

Tutkimustyönsä pohjalta Puolimatka on antanut eduskunnan lakivaliokunnalle kolme asiantuntijalausuntoa:

Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.<ref>http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto</ref>

Asiantuntijalausunto eduskunnalle liittyen kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 vp Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.<ref>https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/KAA2_16_LaV_271016_prof_Puolimatka.pdf</ref>, Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta KAA 3/2016 vp http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto-aitiyslakiehdotuksesta